Kaupunginvaltuusto
Esityslista 30.03.2026/Asianro 20

165/00.01.06/2025

Kvalt 29.09.2025 § 78 

Hallintosäännön mukaisessa järjestyksessä Outokummun Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kaupunginvaltuustolle liitteenä olevan aloitteen.

Päätös Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. 

______________________

Khall 23.03.2026 § 39  

Selostus Outokummun sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on huolissaan ”Outokummun suuresta työttömyydestä ja vähenevistä teollisista työpaikoista” ja esittää ”yritysagentin tai elinkeinoasiamiehen” palkkaamista kaupungille ”kartoittamaan tilannetta sekä tunnistamaan sellaisia yrityksiä, jotka voisivat mahdollisesti sijoittua Outokumpuun”.

Taustaa elinkeinopalvelujen järjestämiselle

Kaivostoiminta päättyi ainakin toistaiseksi Outokummussa vuonna 1989. Vuonna 1979 perustetussa Outokummun seudun teollisuuskylä Oy:ssä (jatkossa Teky) oli vuodesta 1995 alkaen määräaikainen yritysneuvoja. Hän toimi vuosina 1996-1997 kaupungilla projektipäällikkönä outokumpulaisten teollisuusyritysten tuote- ja kansainvälistymisprojektissa. Vuonna 1998 Outokummun kaupunki ja Teky solmivat sopimuksen ”elinkeinoasioiden hoitamisesta” ja Teky:lle palkattiin kehityspäällikkö. Sopimuksella kaupunki siirsi ”yritystoiminnan kehittämiseen liittyvät tehtävät” Teky:lle sisältäen yritystoiminnan neuvonta- ja kehittämispalvelut, kehittämishankkeet, toimitilojen rakennuttaminen ja vuokraaminen yritystoimintaan sekä kaupungin ja yhtiön markkinointi. Sopimuksen ulkopuolelle rajattiin matkailu- ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen.

Vuonna 2000 Joensuun seudun yhteistyöryhmään (Jyty) kuuluneet kahdeksan kuntaa eli Joensuu, Eno, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä, Polvijärvi ja Outokumpu allekirjoittivat sopimuksen, jossa sovittiin seudullisesta elinkeinoyhteistyöstä. Alkuvaiheessa Joensuun seudun Elinkeinokeskus eli JOSEK Oy:n toimintaan budjetoitiin yhteisesti 5,5 milj. markkaa per vuosi ajalle 2001-2004.Toiminta jatkui vuoteen 2019 saakka, jolloin vuonna 1990 perustettu Joensuun tiedepuisto Oy sekä JOSEK Oy yhdistyivät Business Joensuu Oy:ksi.

Business Joensuu Oy on vuodesta 2019 asti toiminut seudullisena yrityskehitysorganisaationa, joka tuottaa yleisen edun mukaisia elinkeino- ja yrityspalveluita alueella. Yhtiön tehtävänä on ollut synnyttää toiminta-alueelleen uusia yrityksiä, tukea yritysten kasvua, kehittymistä ja kansainvälistymistä sekä houkutella alueella investointeja ja osaajia. Näistä alueelle syntyy kasvua ja työpaikkoja. Yhtiön tuottamat elinkeino- ja yrityspalvelut eivät ole luonteeltaan teollisia tai kaupallisia, eikä toiminnan tarkoituksena ole ollut voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Tällä hetkellä voimassa oleva Outokummun kaupungin ja Business Joensuun välinen elinkeino- ja yrityspalvelusopimus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 29.11.2021 § 99.

Hallituksen esitys hankintalain muuttamisesta (HE 2/2026) annettiin eduskunnalle 5. helmikuuta 2026. Uudistus sisältää joitakin tiukennuksia, jotka tulee huomioida sopimusta päivitettäessä. Sopimus tulee muutoinkin päivittää, ottaen huomioon, että se on tehty jo vuonna 2021.

Outokummun työttömyyden tilanne

Outokummun kaivoksen loppumisesta saakka työttömyysprosentti on Outokummussa ollut koko ajan valtakunnan keskiarvoa suurempi. Ero on ollut keskimäärin 6,0 %. Pienimmillään ero oli 3,0 % vuonna 2014 ja suurimmillaan 7,9 % vuonna 2000. Ero on siten ollut suhteellisen muuttumaton.

Nykyinen työttömyysaste Outokummussa ei siis ole poikkeuksellisen suuri vaan on osittain pysyvämpää rakenteellista työttömyyttä Outokummun kaivoksen loppumisesta saakka. 2000 -luvulla Outokummun työttömyysprosentti on pienimmillään ollut 14,2 % vuosina 2012 ja 2019 ja suurimmillaan 20,7 vuonna 2000 Outokummun toipuessa koko Suomen tavoin 1990 -luvun lamasta ja työttömyyden huippuluvuista. Enimmillään Outokummun työttömyysprosentti oli 25,8 vuonna 1996.

Toimintaympäristöllä on merkittävä vaikutus alueiden työllisyyteen. Yritykset kasvavat, sijoittuvat ja palkkaavat henkilöitä lähtökohtaisesti silloin, kuin toimintaympäristö on riittävän kilpailukykyinen globaalissa kilpailussa. Joihinkin asioihin toimintaympäristön ominaisuuksista voimme itse vaikuttaa (kilpailutus, rakennuttaminen, uudet teknologiat, palvelut, asuminen) ja osaan emme (geopolitiikka, saavutettavuus ja välimatkat Euroopan markkinoille, väestörakenne). Rakennemuutos on myös muuttanut elinkeinorakennetta maakunnissa pysyvästi: 1980-luvulla elinkeinorakenne nojasi yleisesti kolmeen tukijalkaan: alkutuotantoon (maatalous/metsä), julkiseen sektoriin (kunnat, valtio) sekä yrityssektoriin. Näistä alkutuotanto ja julkinen sektori ovat merkittävästi supistuneet työllisyyden näkökulmasta.

Outokummun työllisyyshaastetta ei ratkaista yhdellä yksittäisellä toimella vaan tilanne vaatii useita erilisiä käytännön toimia; yksi yritys, työpaikka ja ihminen kerrallaan. TE2025 uudistuksen seurauksena TE- palveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää työnhakijoiden nopeampaa työllistymistä sekä takaa yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Outokummussa työllisyysalueen, työllisyyspalveluiden ja elinkeinopalveluiden yhteistyö on käynnistynyt tavoitteellisesti.

On hyvä muistaa, että myös talouden suhdanteilla on merkittävä rooli kasvussa ja työllisyydessä. Lähtökohtaisesti julkisilla toimenpiteillä ei voida voittaa suhdanteita vaan pelkästään tasoittaa suhdannehuippuja. 

Outokummun työttömyysaste on perinteisesti ollut maakunnan korkeimpia (usein 15–18 % välillä). Työttömistä huomattava osa on yli 55-vuotiaita.

1. Ikärakenne: Outokummun työttömistä arviolta 35–45 % kuuluu ikäryhmään 55–64-vuotiaat.
2. Määrällinen arvio: Jos Outokummussa on noin 450–500 työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta työnhakijaa (arvio tyypillisestä tasosta), heistä noin 180–225 on tällä hetkellä yli 55-vuotiaita.
3. 10 vuoden ennuste: Seuraavan 10 vuoden aikana lähes kaikki nykyiset yli 55-vuotiaat työttömät työnhakijat siirtyvät vanhuuseläkkeelle tai pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Arvio: Seuraavan 10 vuoden aikana Outokummussa eläköityy arviolta 150–220 nykyistä työtöntä työnhakijaa, joka käytännössä puolittaa Outokummun työttömyyden. Arvion taustalla on oletus, että Outokummun väestökehitys pysyy muuten ennallaan.

Outokummun seudun teollisuuskylä

Teollisuuskylän historia on ainutlaatuinen menestystarina, joka on syntynyt onnistuneen aluepolitiikan seurauksena, jossa päättyneen kaivostoiminnan osaaminen ja työpaikat onnistuttiin siirtämään metalli- ja konepajateollisuuteen. Teollisuuden lisäksi alueelle on syntynyt monipuolinen palveluyritysten joukko julkisten palveluiden lisäksi. Avain menestykseen oli pitkään Suomessa kestänyt kasvukausi sekä valtiovallan tuki yritysten toimitilojen ja teollisuushallien rakentamisen vuoteen 2012 asti. Aluepolitiikan muuttumisen myötä myös Finnveran, ELY-keskuksen ja Business Finlandin tuet ja lainantakaukset pienenivät merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Myös pankkien sääntely ja rahoituksen myöntäminen mikro - ja pienyrityksille on merkittävästi kiristynyt. Outokumpuun syntyi kuitenkin sen 45 vuoden historian aikana poikkeuksellinen osaamisen ja teollisuuden keskittymä, joka on työllistänyt parhaimmillaan yli 1000 henkilöä, ja joka valmistaa tuotteita globaaleille markkinoille.

Outokummun teollisuuskylän teollisuusalan yritykset tekevät noin 315 – 350 milj. euroa liikevaihdon ja työllistävät tätä nykyä noin 750 henkilöä  teollisuudessa ja lisäksi teollisuutta palvelevissa tehtävissä noin 200-300 henkilöä. Nämä työpaikat sijoittuvat noin 80-100 yritykseen, jotka toimivat pääasiassa Outokummun teollisuuskylän alueella. Teollisuuskylän veturiyritykset ovat investoineet viime vuosina säännöllisesti, etenkin koneisiin ja laitteisiin. Investoineissa korvataan pääasiassa vanhoja koneita uudemmilla, joilla yritykset tavoittelevat parempaa tuottavuutta ja kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Yritykset eivät enää laajenna toimintaansa rakentamalla toimitiloja, vaan kasvua haetaan muilla keinoilla, kuten esimerkiksi yritysostoilla. Tämä johtuu mm. siitä, että rakentamisen hinta on kasvanut merkittävästi inflaation vaikutuksesta. Rakentamiseen ei myöskään ole saatavilla enää investointitukea. Useat yrityksistä ovat kuitenkin tilanteessa, jossa ne ovat kasvamassa ulos toimitiloistaan ja uusien työpaikkojen syntymiseen vaadittaisiin myös rakennettuja ja yritysten tarpeita vastaavia nykyaikaisia toimitiloja.

Teknologian kehityksen myötä teollisuudessa on parhaillaan käynnistymässä seuraava vaihe. Tulevaisuuden teollisuuteen trendit ovat mm. tiedolla johtaminen, tekoäly ja humanoidirobotit. Viimeiset 30 vuotta teollisuudessa on pätenyt karkea nyrkkisääntö, että yksi henkilötyövuosi vastaa yrityksessä noin 100 000 euron liikevaihtoa vuodessa. Teknologian ja automaation kehittymisen myötä tuottavuus on kasvanut merkittävästi ja esimerkiksi 5 milj. euroa liikevaihdolla toimiva teollisuusyritys työllistää nykyään enää vain noin 30-35 henkilöä, koska koneet suorittavat töitä itsenäisesti ilta- ja yövuoroissa. Samaan aikaan myös työntekijöiden ja työnhakijoiden osaamisvaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti. Tutkimusten mukaan yksi teknologian vientiteollisuuden työpaikka vastaa 3-4kpl paikallista palvelualan työpaikkaa.

Aluekehityksen näkökulmasta maakuntien reuna-alueita haastavat megatrendit, kuten kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Hallikiinteistöjä ei myöskään haluta rakentaa enää yhtiöiden omaan taseeseen, vaan yritykset pyrkivät vuokraamaan ennemmin toimitiloja. Myös kiinteistöjen omistamisen riskiä keskuskaupunkien ulkopuolella halutaan karttaa. Geopoliittinen tilanne on entisestään jännittynyt ja Itä-Suomi kohteena Venäjän rajan läheisyydessä ei ole tällä hetkellä halutuin sijoittumis-/sijoituskohde. Talouden ja tulevaisuuden näkymien ennustaminen on tällä hetkellä vaikeampaa kuin koskaan ennen, joka näkyy yrityksien päätöksenteon varovaisuudessa.

Tulevaisuudessa kaupunkien ja kuntien tulee ottaa enemmän hallittuja riskejä kantaakseen, koska ilman julkista panostuksia toimintaympäristöt eivät jatkossa kehity pelkästään markkinaehtoisesti kasvukeskuksien ulkopuolella.

Tulevaisuus ja Outokummun vahvuudet

Jokainen paikkakunta rakentaa menestyksensä lähtökohtaisesti luontaisten vahvuuksiensa ympärille. Outokummun vahvuutena voisi olla esimerkiksi mineraalitalouden tuotteiden jatkojalostus paikallisesti sekä konepajateollisuuden, prosessiteollisuuden ja TKI -toiminnan yhdistäminen, jota myös yritykset toteuttavat julkisten toimijoiden lisäksi (GTK, UEF, Karelia, Riveria).

Vähähiilisyys ja ilmastotoimet korostuvat myös paljon yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tässä kehityksessä myös Outokummussa pitää pysyä kehityksen mukana. Tähän on Outokummussa onkin panostettu viime vuosina.

Outokummussa on myös teollisuuden lisäksi noin 400 kpl ammatin- ja elinkeinonharjoittajia eli mikroyrityksiä, jotka työllistävät vain yrittäjän tai yksittäisiä työntekijöitä. Näissä yrityksissä on merkittävä työllistämispotentiaali. Oikein tuettuna mikroyrityksistä voi kasvaa työnantajayrityksiä, jotka tarjoavat työpaikkoja ja toimeentuloa alueelle.

SUUNNITELLUT UUDET TOIMINNOT JA TOIMINTOJEN MUUTOKSIA

Työttömyyden torjunta

Outokummun kaupungin vuoden 2026 talousarvioon on varattu 100 000 euron lisämäärä raha työllisyyden hoitoon. Tällä pyritään vaikuttamaan yleisesti työttömyyden tasoon mutta erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen sekä nuorten työttömyyteen. Toimenpiteinä on jo toteutettu työkykykoordinaattoriresurssin lisääminen. Lisäksi on selvitelty työkykyarvioiden ostamista, liikkuvuusavustusta ja muita harkinnanvaraisia tukia työnhakijalle, työllistämisen kuntalisän kehittämistä, tukimallia ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, maahanmuuttajien osaamiskartoitus, tukipalkkiotyöllistämismallia, yrittäjyysviikkoa, yrityshautomoa teollisuuskylään, sovellusta nuorten työntekijöiden keikkatöiden välittämiseen, täsmäkoulutusta teollisuustyöntekijäpoolin työnhakijoille sekä kunnallisen työllisyysryhmän perustamista.

Outokummun kaupunki on esittänyt Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverialle Tutkintoon valmistavan koulutuksen eli TUVA-koulutuksen käynnistämistä Outokummussa vuoden 2027 alusta. Perusteena ovat kaupungin vaikea työttömyystilanne, tutkintoa vailla olevien kaupunkilaisten suuri määrä, maahanmuuttajaväestön kotoutumisen edistäminen sekä Riverian leikkaukset koulutustiloissa Outokummussa. Tutkintoon valmistavalla koulutuksella tuetaan tutkintoa vailla olevia nuoria ja aikuisia löytämään oma alansa ja hakeutumaan itselleen sopivaan toisen asteen koulutukseen

Teollisuuskylän infrahanke

Kuten aiemmin on todettu niin julkinen rahoitus ja avustukset alue- ja elinkeinojen kehittämiseen ovat vuosi vuodelta pienentyneet. Käytännössä kaupunkien infrahankkeet ovat lähes ainoita keinoja tukea uusien yrityksien sijoittumista alueelle. Maanrakennustyöt ja infrarakentaminen ovat merkittävässä roolissa uusien toimitilojen rakennuskustannuksissa. Kunnilla ja kaupungeilla on viimeiset hetket hakea infrarankentamiseen kehittämisavustusta esimerkiksi Pohjois-Karjalan Maakuntaliitosta tai Elinvoimakeskuksesta, jotka mahdollistavat infrarakentamisen jopa 50-8o% julkisella tuella. Pohjois-Karjalan muissa kunnissa useita infrahankkeita on toteutettu viime vuosina julkisella rahoituksella mm. Kiteellä, Liperissä, Juuassa, Heinävedellä, Lieksassa ja Nurmeksessa.

Outokummun Teollisuuskylässä on noin 10 ha alue valmiiksi kaavoitettuja teollisuustontteja, jotka ovat luonnontilassa ja niissä kasvaa puustoa. Maa-alue sijaitsee suunnitellun Hautalammen kaivosalueen ja GTK uuden koetehtaan ja laboratorioiden läheisyydessä. Infrahankkeella on mahdollista tehdä tonteille tarvittavat maanperäntutkimukset, maankäytönsuunnitelmat ja avata tontit rakennettavaksi, joissa tonteille rakennetaan tarvittavat liittymät. Tämä nopeuttaa toimitilojen rakentamista ja mahdollisten ympäristölupien hakemista merkittävästi, jotka luovat kilpailuetua Outokummussa toimintaansa laajentaville sekä sijoittuville yrityksille.

Tämän lisäksi Outokummun kaupunki omistaa noin 35 ha maa-alueen Hautalammen kaivosalueen ja Teollisuuskylän välittömässä läheisyydessä, joka olisi tarpeellista kaavoittaa teollisuusalueeksi tulevaisuutta ja alueen kilpailuetua ajatellen. Maa-alue on sopivaa rakennusmaata ja hyvien kulkuyhteyksien saavutettavissa.

Uusien yrityksien houkuttelu Outokumpuun

Vuoden 2025 alusta Business Joensuun kanssa tehtävää elinkeinopalveluihin liittyvää yhteistyötä on merkittävästi lisätty ja tiivistetty. Perustoiminnan lisäksi vuosittaisia Invest in -toiminnan tavoitteita on tarkennettu ja lisätty. Business Joensuulle asetettuja tavoitteita seurataan Outokummun teollisuuskylän toimesta. Tavoitteista raportoidaan osavuosikatsauksien yhteydessä Outokummun kaupunginhallitukselle sekä Outokummun kaupunginvaltuustolle vuosittain. Toiminnan suunnittelua tehdään vuosittain yhdessä Outokummun kaupungin, Teollisuuskylän ja Business Joensuun kanssa.  Yrityksiin liittyvää vuoropuhelua käydään jatkuvasti. Business Joensuun toimisto on Outokummun teollisuuskylässä yrityskeskuksessa, jossa yhteistyötä tehdään myös Outokummun kaupungin työllisyyspalveluiden ja Pohjois-Karjalan työllisyysalueen kanssa. Palvelut ovat tavoitteellisia ja laadukkaita.

Outokummun kaupungin ja Teollisuuskylän investointimarkkinointiviesti yrityksille tullaan kirkastamaan ja päivittämään vuonna 2026. Jos haluamme uusia sijoittuvia yrityksiä Outokumpuun, niin silloin meidän tulee uudistaa toimintamallejamme ja pystyä viestimään, että olemme aidosti kilpailukykyinen alue ja toimintaympäristö kasvaville yrityksille.

Piipon toimitilojen tilanne

Piipon toimitilat ovat olleet tyhjillään ja julkisesti myynnissä noin vuoden ajan. Useista neuvotteluista huolimatta suureen teollisuuskiinteistöön ei ole löytynyt vielä uusia yritystoimijoita. Toimitiloja on tarjottu useille outokumpulaisille yrityksille sekä Outokummun ulkopuolelle. PÄRM -hanke on aloitettu 1.10.2024 ja sen toimilla on tehty erilaisia kasvua ja työllisyyttä tukevia selvityksiä ja koulutettu yli 100 outokumpulaisen yrityksen työntekijää vuoden 2025 aikana. PÄRM- hankkeen toteuttavat toimenpiteet tukevat työvoiman ja osaamisen vahvistamista sekä uudelleen työllistymistä alueen yrityksiin.

Teollisuuskylän ja Kummun kotien johtaminen

Outokummun Teollisuuskylän (myöh. Teky) toimitusjohtaja hoitaa myös Kiinteistö Oy Kummun kotien toimitusjohtajan tehtävät. Outokummun kaupunki ostaa Tekyltä elinkeinojen kehittämiseen liittyviä palveluja yhden päivän viikossa. Lisäksi Outokummun kaupunki ostaa (edellä kerrotun mukaisesti) Business Joensuulta elinkeino- ja yrityspalveluita, joka käsittää uusien yritysten synnyttämistä, tukea yritysten kasvuun, kehittymiseen ja kansainvälistymiseen sekä houkutella alueelle investointeja ja osaajia. Business Joensuulle maksettava korvaus on 27,36 euroa/hlö (6443 asukasta v.2024) vuodessa eli noin 176 000 euroa vuodessa.

Edellä on myös kerrottu, että useat Teollisuuskylällä sijaitsevista yrityksistä ovat tilanteessa, jossa ne ovat kasvamassa ulos toimitiloistaan. Toisin sanoen mikäli yrityksillä on tahto laajentua ja kehittyä, yritykset tarvitsevat lisää toimitiloja. Kaupungin ja Teollisuuskylän on varauduttava myös kaivoksen käynnistymiseen muutaman vuoden sisällä. Yritysten laajennustarpeet, kaivoshankkeen eteneminen, yrityshankinta ja muut yritystoiminnan kehittämistarpeet vaativat entistä enemmän myös kaupungin ja teollisuuskylän omaa työpanosta elinkeinojen kehittämiseen.

Teollisuuskylän prosesseja on lähdetty uudistamaan ja sitä kautta tavoitteena on saada tehokkuutta yhtiön hallintoon, jolloin vapautunutta henkilöresurssia voidaan käyttää itse substanssiin eli yritystoiminnan kehittämiseen ja yritysten hankintaan. Teollisuuskylään on palkattu määräaikainen projektipäällikkö/järjestelmäasiantuntija, jonka puolet työajasta menee PÄRM-hankkeen hallinnointiin sekä toinen puolikas tehostamaan ja uudistamaan yhtiön prosesseja.

Teollisuuskylän toimitusjohtajan tehtäväkuvan selkeyttämiseksi ja nykyisen tehtävää hoitavan henkilön ammattiosaamisen täysimääräisen hyödyntämisen vuoksi on katsottu tarpeen eriyttää Teollisuuskylän ja Kummun kotien toimitusjohtajan tehtävät. Näin Teollisuuskylän toimitusjohtajan työaika jaetaan tulevaisuudessa karkeasti niin, että kaksi päivää on kaupungin elinvoimaan liittyviä tehtäviä ja kolme päivää Teollisuuskylän toimitusjohtajan tehtäviä. Muutoksen tavoitteena on, että elinkeinojen kehittämiseen saadaan käyttöön lisää työaikaa ja resursseja elinkeinotyöhön. Käytännössä Teollisuuskylän toimitusjohtajan pystyisi jatkossa keskittymään pelkästään elinkeinotyöhön.

Vaikutusarviointi +++

 Outokummun kaupungin elinvoiman vahvistaminen

Valmistelijat Kaupunkipalvelujen johtaja, Outokummun seudun teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja, kaupunginjohtaja

Lisätietoja Outokummun seudun teollisuuskylän toimitusjohtaja Tuomo Roivas, puh. 050 576 6595 s-posti tuomo.roivas@outokummunteollisuuskylä.fi, kaupunginjohtaja Päivi Lintumäki, puh. 050 382 7769, paivi.lintumaki@outokummunkaupunki.fi

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus 

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä kerrotun vastauksena Outokummun Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös 

Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 ______________________

Kvalt 30.03.2026    

Päätösehdotus 

Päätös