Dynasty tietopalvelu Haku RSS Outokummun kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/Outokumpu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/Outokumpu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 23.05.2022/Pykälä 105



 

Outokummun sosialidemokraattien valtuustoryhmän valtuustoaloite: Outokummun elinvoimaisuuden edistäminen, työperäisen maahanmuuton tukeminen ja kiintiöpakolaisten vastaanottaminen

33/00.01.06/2022

 

Kvalt 31.01.2022 § 7  

 

 

Selostus Hallintosäännön mukaisessa järjestyksessä Outokummun sosialidemokraattien valtuustoryhmä jätti kaupunginvaltuustolle liitteenä olevan aloitteen.

 

 

Päätös Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

 

 

 ______________________

 

 

Khall 23.05.2022 § 105   

  

 

Selostus Outokummun sosialidemokraattien valtuustoryhmän valtuustoaloitteessa esitetään, että Outokummun kaupunki

a)      lähtee kehittämään maahanmuuton tukemista ja maahanmuuttajien kotouttamista yhteistyössä yritysten, järjestöjen, Siun soten, Riverian ja Business Joensuun kanssa,

b)      vastaanottaa vuosittain esim. Syyrian ja Afganistanin kiintiöpakolaisia sopivan määrän, määrää tarkastellaan tarvittaessa. Outokumpuun sijoitettavat kiintiöpaikolaiset ovat lapsiperheitä, joiden lapset ovat pääsääntöisesti varhaiskasvatusikäisiä.

 

 Valtuustoaloitteen mukaan yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä on elinvoimaisuuden edistäminen, jota mm. hyvinvoivat yritykset luovat. Yksi keskeinen tekijä yritysten menestymiseen on työvoiman saatavuus yrityksiin. Työvoiman saatavuuteen voidaan vaikuttaa työperäisen maahanmuuton tukemisella.

 

 Edelleen valtuustoaloitteessa todetaan, että Outokummun kaupunginvaltuusto on tehnyt kahdesti päätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Outokumpuun. Pakolaisten vastaanottaminen ei ole ollut säännöllisestä, minkä vuoksi kotouttamistoimenpiteet on pitänyt rakentaa kummallakin kerralla uudelleen.

 

 Valtuustoaloitteen mukaan maahanmuuttajien kotoutumisessa on tärkeää, että maahanmuuttaja kokee olevansa tasavertainen yhteiskunnan jäsen. Outokummussa on hyvät mahdollisuudet tukea kotoutumista. Te-palvelut ovat paikallisia, yritysten kanssa tehdään yhteistyötä, järjestöyhteistyö on aktiivista. Riveria on hakemassa englanninkielistä metallin koulutusta Outokumpuun.

 

 Valtuustoaloite kokonaisuudessaan on esityslistan liitteenä.

 

 Valtuustoaloitteeseen vastaaminen on hoidettu niin, että lausunto on mahdollisimman kattavasti pyydetty eri tahoilta, niin että eri näkökulmat tulee asian käsittelyssä esille.

 Ely-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Suvi Hirvosen 25.4.2022 (POKELY/426/2022) lausunto valtuustoaloitteeseen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta :

 

 YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan yli 80 miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan vainoa ja konflikteja eri puolilla maailmaa. Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen. Suurin osa pakolaisista sijoittuu lähimaihin ja osa erittäin haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä uudelleen sijoitetaan kiintiöpakolaisina. Suomi vastaanottaa vuosittain erittäin haavoittuvassa asemassa olevia kiintiöpakolaisia, jotka saapuvat suoraan kuntiin Suomessa.

 

 Eduskunta päättää pakolaiskiintiön koosta talousarvion hyväksymisen

 yhteydessä. Kiintiön kohdentaminen eri kansalaisuuksiin ja lähtömaihin

 tehdään hallituksen päätöksellä UNHCR:n ehdotuksen pohjalta. Suomen

 pakolaiskiintiö oli vuoteen 2020 saakka 750 henkilöä. Vuonna 2021

 pakolaiskiintiö nostettiin 1 050 henkilöön. Afganistanin tilanteen vuoksi

 vuoden 2022 pakolaiskiintiö nousi edelleen 1500 henkilöön. Ukrainan

 sodan johdosta pakolaisia tulee Suomeen mahdollisesti

 kymmeniä tuhansia tilapäisen suojelun ja turvapaikkaprosessien kautta. Koska pakolaismäärät maailmalla ovat kasvussa ja Suomen pakolaiskiintiö on noussut, kiintiöpakolaisille tarvitaan kuntapaikkoja tulevina vuosina aiempaa enemmän. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisena tavoitteena on vakiinnuttaa pysyvä kiintiöpakolaisia vastaanottavien kuntien verkosto Pohjois-Karjalaan.

 

 Vuonna 2019 Outokummun kaupunki (Kaupunginvaltuusto §22 29.04.2019) päätti vastaanottaa kertaluontoisesti enintään 40 syyrialaista kiintiöpakolaista. Tähän päätökseen perustuen Outokummun kaupunki ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus solmivat Sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä (POKELY/337/2019). Koronakriisi hidasti syyrialaisten Suomeen saapumista ja viimeiset tämän sopimuksen piiriin kuuluvat kiintiöpakolaisten tulevat Outokumpuun 2022. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Outokumpu vastaanottaisi jatkossa vuosittain strategisesti sopivan määrän kiintiöpakolaisia, esimerkiksi lapsiperheitä Syyriasta ja Afganistanista, joissa lapset pääsääntöisesti varhaiskasvatusikäisiä. Valtuustoaloite vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategiseen tavoitteeseen vakiinnuttaa pysyvä kiintiöpakolaisia vastaanottavien kuntien verkosto Pohjois-Karjalaan.

 

 Pohjois-Karjalan ELY-keskus tukee kuntia kiintiöpakolaisten vastaanotossa ja kotoutumisen edistämisessä. Outokummun kaupungin viranomaisia osallistuu aktiivisesti ELY-keskuksen koordinoimaan Kotoutumisen kumppanuusohjelman toimintaan pakolaisten vastaanoton asiantuntijoiden viranomaisfoorumilla ja Talent Boost foorumilla. Outokumpulaisia vapaaehtoisia järjestöaktiiveja on myös mukana Kumppanuusohjelman järjestöpolut verkostossa. Lisäksi Outokumman kaupunki on ollut aktiivisesti alusta asti (2020) mukana Joensuun seudun kotouttamistyön keskushankkeessa, jossa kehitetään seudullista yhteistyötä vastaamaan yhteistyökuntien maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämistarpeita.

 

 Kiintiöpakolaisia valittaessa arvioidaan vastaanoton ja Suomeen kotoutumisen edellytykset kansainvälisen suojelun tarpeen lisäksi. Outokummun kaupungissa on toimivat kotoutumispalvelut ja myös muut palvelut soveltuvat kiintiöpakolaisina kaupunkiin saapuville. Lisäksi kotoutumista edistävä yhteistyö järjestöjen kanssa on sujuvaa. Outokummun kaupungilla on sekä resursseja sekä osaamista kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen ja kotoutumisen tukemiseen.

 Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy:n ja Kiinteistö Oy Kummun Kotien hallitusten lausunto, saapunut 5.4.2022:

 

 Outokummun luonnollinen väestökehitys on ollut jo pidemmän aikaa negatiivista, vaikka välistä maansisäinen nettomuutto on saatu vuositasolla positiiviseksi (esim. v. 2015 ja 2021). Outokummun väestörakenne on ikääntynyttä ja syntyvyyden pitäisi vuositasolla olla sadan lapsen luokkaa, jotta luonnollinen väestökasvu kääntyisi positiiviseksi.

 

                                             Kaupungin aiempi väestömäärä on ollut parhaimmillaan lähes tuplat nykyisestä ja se näkyy niin kaupunkirakenteen kuin asuntokannan nykyiseen tarpeeseen nähden ylimääräisenä kapasiteettina. Sama pätee myös KOy Kummun Koteihin, joka on yhdessä aiemmin selvitysmenettelyn kautta lopetetun KOy Vaskikummun kanssa yksin vastannut kaupungin asuntokannan sopeuttamista vähenevään väestöön. Tämä kaikki näkyy myös taloudellisesti kestämättömänä yhtälönä KOy Kummun Kotien vuosittaisen käyttötalouden ja pitkän aikajänteen taloudellisessa kantokyvyssä (yhtiön kohtuuttoman raskas velkasalkku, oman pääomarakenteen köyhtyminen, varautumiskyvyttömyys rakennusten peruskorjauksiin jne.). Asiaan ei ole yksinkertaisia ratkaisuja ja se vaatii todennäköisesti myös omistajalta pääomarakenteeseen liittyviä toimia lähivuosina.

 

                                            Kun valtuustoaloite on tammikuun lopulla jätetty, ei kenelläkään luonnollisesti ollut tiedossa, mitä Ukrainassa tulee tapahtumaan helmikuun lopulla. Se on muuttanut niin maailman geopoliittisen, turvallisuuteen, väestön migraatioon kuin talouteen liittyvät näkymät kirjaimellisesti kuin "tykin suusta". Tämä muuttunut tilanne tulee synkentämään Outokummun teollisuusyritysten näkymiä lähivuosina ja on osalla jo vaikuttanut merkittävästi toimintaan, joten sikäli teollisuuden osaajapula vaihtuu ainakin joksikin aikaa erimittaisiin lomautusjaksoihin ja sopeutustoimiin, kunnes nähdään mikä sodan lopullinen vaikutus globaaliin talousjärjestelmään ja yritysten liiketoimintaan on. Hyvä uutinen on, että kaikki haluavat tiukasti pitää kiinni osaavasta työvoimastaan niin pitkälle kuin se vain on mahdollista.

 

 Osaajapulaa kiintiöpakolaisilla ja mm. työperäisillä maahanmuuttajilla ei hetkessä ratkaista, vaan asiaa tulee pohtia pidemmän aikajänteen strategisena linjapäätöksenä: toki hyvin onnistuessaan maahanmuutolla voitaisiin ratkaista em. luonnolliseen väestönlisäykseen kohdistuvia ongelmia, jos alueelle muuttaisi vaikkapa lukumääräisesti paljon nuoria perheitä ja lapsiperheitä. Integroituessaan onnistuneesti paikkakunnalle he voisivat mahdollisesti ratkaista tarjontaongelmia työvoimapoliittisessa mielessä pidemmällä aikajänteellä, sillä jo nyt kauppakamarin ennusteiden mukaan nuorisoikäluokat eivät riitä kunnolla korvaamaan eläköityviä ikäluokkia Pohjois-Karjalassa. Lähivuosina em. kohtaanto-ongelma vain pahenee eli eläkkeelle poistuu enemmän henkilöitä kuin nuorisoikäluokista tulee työikäiseksi. Edellä mainittua kohtaanto-ongelmaa ei oikein muuten voi ratkaista kuin lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa.

 

 Maahanmuuton ongelmakohtana Suomessa on monesti ollut integroituminen paikalliseen elämään ja juurtuminen erityisesti pienemmille paikkakunnille - toki poikkeuksiakin on mm. Pohjanmaalla joissakin pienissä kunnissa, mutta yleisesti ottaen Itä-Suomessa haasteita on ollut enemmän. Esimerkiksi aiemmin Syyriasta Outokumpuun vastaanotetut kiintiöpakolaiset muuttivat varsin nopeasti pois suurempiin kaupunkeihin. Nyt kun Ukrainan sodan myötä Suomeen tulee kohdistumaan kymmeniä tuhansia ukrainalaisia vähintään tilapäistä suojelua hakevia, on Outokummun SDP:n tammikuun lopun aloitteeseen liittyen aivan uusia pohdinnan paikkoja.

 

 Priorisoidaanko tässä tilanteessa nyt kuitenkin Ukrainasta sotaa pakenevia perheitä (usein naisia ja lapsia)? Viikolla 12 on maahanmuuttoviraston sopimuskumppanin toimesta tiedusteltu Kummun Kodeilta listausta vapaana olevista asuntokohteista ja Kummun Kotien mahdollisuuksista ottaa vastaan ukrainalaisia, jos valtio toimisi vuokranmaksajana. Näyttäisi siltä, että voi hyvinkin käydä niin, ettei Kummun Kotien kapasiteetista ole kohta paljoa vapaana, jos ukrainalaisia otetaan vastaan niin paljon kuin tänne on maahanmuuttoviraston/sopimuskumppaniensa toimesta osoitettavissa. Nähtäväksi vielä jää, miten pitkäaikaisesta asumisesta tässä on kyse.

 

 Tällaisessa tilanteessa entistä merkityksellisemmässä asemassa ovat tukitoimet sotatoimialueilta pakeneville perheille: vanhempien työmahdollisuudet työssäkäyntialueellamme sekä mm. lasten nopea pääsy suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Kysymykseksi tässä hetkessä nousee, onko Outokummulla kykyä ottaa vastaan kuinka iso lukumäärää tilapäistä suojelua Suomesta hakevia perheitä ja toisaalta onko valtuustoaloitteen kohderyhmiksi esitettyjen Syyrian ja Afganistanin kiintiöpakolaisten strateginen lukumäärä kuinka suuri, jos kaupunkiin tulee jo muutoinkin kymmenittäin, ellei jopa sadoittain urainalaisia tilapäisen suojelun statuksella.

 

 Osallisuus- ja yhteistoimikunnan 24.2.2022 § 7 antama lausunto valtuustoaloitteeseen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta:

 

 Osallisuus- ja yhteisötoimikunta esittää lausuntonaan kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Outokumpuun seuraavaa: Jos ja kun pakolaisia Outokumpuun saapuu, tulee kaikkien pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen liittyvien tahojen kokoontua jo etukäteen sopiakseen sujuvasta yhteistyöstä, koordinointivastuu tulee olla viranomaisella, joka kutsuu sidosryhmät koolle.

 

 Hyvinvointipalveluiden 24.3.2022 antama lausunto valtuustoaloitteeseen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta:

 "Hyvinvointipalveluiden järjestämisen toteutusta helpottaa, jos kiintiöpakolaisstatuksella tulevia lapsiperheitä otetaan vuosittain. Tällöin kotouttamistoimintojen ylläpito ja kehittäminen etenkin kasvatus- ja koulutuspalveluissa on helpompaa kuin tilanteessa, jossa pakolaisia tulee hyvin satunnaisesti. Työpaikan, opiskelupaikan, tilapäisen suojelun tai esim. Schengen -alueen 3 kk:n säännön perustella tapahtuvaa maahanmuuttoa ei kaupunki omilla toimillaan voi säädellä, mutta myös tällaisten maahanmuuttajien ja kaupungin etu on, että kaupungilla on vakiintuneet käytännöt ja resurssit maahanmuuttajien palveluiden järjestämiseen.

 

 Hyvinvointipalveluissa eri statuksella saapuvien henkilöiden oikeus palveluihin on erilainen. Lakia kotoutumisen edistämisestä sovelletaan henkilöön, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Esim. tilapäistä suojelua saavaa ei laki koske mutta heilläkin on oikeudet tiettyihin palveluihin.

 

 Kaikissa palveluissa kaupungin henkilöstön tulee saada koulutusta eri kulttuureista tulevien ihmisten kohtaamisesta ja perustietoja kunkin lähtömaan kulttuurista. Tällä hetkellä koulutusta on saatavissa Joensuun seudun kotouttamistyön keskus -hankkeen kautta. Samoin tarvittavat tulkkauspalvelut on oltava joustavasti saatavilla. Outokumpu on mukana Pohjois-Karjalan hankintatoimen kilpailuttamassa tulkkauspalveluiden sopimuksessa.

 

 Varhaiskasvatuksessa on mahdollista kotouttaa lapsia nykyisissä toimitiloissa ja lapsimäärillä enintään 10 lasta vuosittain. Lapset on perusteltua kotoutumisen ja kielen oppimisen vuoksi sijoittaa normaaleihin ryhmiin, joissa lapsimäärän olisi kuitenkin hyvä olla normaalia pienempi. Samoin varhaiskasvatukseen tarvitaan kommunikaatio-ohjaajan palveluita, joka tukee muitakin lapsia kommunikaation haasteissa.

 

 Perusopetuksessa tarvitaan valmistavan opetuksen ryhmä, jossa voi olla enintään 10 lasta. Ryhmässä opiskellaan enintään yksi lukuvuosi ja siirrytään sen jälkeen yleisopetuksen ryhmiin tai pienryhmiin. Valmistavaan opetukseen saadaan jokaisesta osallistuvasta lapsesta erillinen valtionosuus enintään yhdeksän kuukauden ajan. Samoin lasten kotikielen, suomi toisen kielenä sekä tukiopetukseen on mahdollista saada erillistä valtionosuutta tietyin ehdoin.

 

 Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa lapsimäärien väheneminen aiheuttaa tulevina vuosina vajaakäyttöä kiinteistöissä. Kaupungilla on siten hyvät mahdollisuudet järjestää ko. palveluita myös suuremmalle määrälle, jos osaavaa henkilöstöä saadaan rekrytoitua.

 

 Toisen asteen koulutuksessa omaa valmistavan opetuksen ryhmää ei ole vaan tarvittaessa järjestetään erikseen suomen kielen opetusta.

 

 Vapaa-aikapalveluissa ei vaadita erityisiä toimenpiteitä monikielisten materiaalien ja henkilöstön kulttuurikoulutuksen lisäksi.

 

 Huoltajien kotouttaminen on erittäin tärkeää myös kasvatus- ja koulutuspalveluissa olevien lasten kannalta. Ilman huoltajien suomen kielen osaamisen kehittymistä etenkin lasten koulupolulla voi syntyä monenlaisia haasteita. Paitsi suomen kielen oppiminen myös monipuoliset suhteet kantaväestöön edesauttavat kotoutumista. Järjestöillä ja yhdistyksillä on tässä työssä tärkeä tehtävä.

 

 Hallintopalvelujen lausunto valtuustoaloitteeseen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta sekä yhteistyön kehittämisestä maahanmuuttajien kotouttamisessa

 

1)      Maahanmuuttopalvelut ja kiintiöpakolaisten vastaanottaminen

 Maahanmuuttajapalveluista säädetään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (30.12.2010/1386). Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken.

 

 Mainitun lain 30 §:ssä säädetään kunnan tehtävistä kotouttamisessa:

 "Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla.

 

 Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

 

 Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä.

 

 Kunta on myös velvollinen laatimaan kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelman, joka hyväksytään kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.

 

 Outokummun kaupunginvaltuusto päätti 29.4.2019 pidetyssä kokouksessaan 5.11.2018 jätettyyn valtuustoaloitteeseen vastatessaan, että Outokummun kaupunki vastaanottaa enintään 40 kiintiöpakolaista, joka koostuu perheistä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Tähän päätökseen perustuen kaupunki vastaanotti vuonna 2021 kaksi pakolaisperhettä, yhteensä 10 henkilöä. Kaupunki palkkasi määräaikaisen kotoutumisohjaajan, koska kaupungilla ei ollut valmiuksia (henkilöresurssia) muutoin vastata tehtävästä. Maahanmuuttoon ja pakolaisiin liittyvien tehtävien hoitaminen ja osaaminen piti aloittaa nollasta, koska aiemmin (vuonna 2017) vastaanotettujen kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa hankittu osaaminen ja resurssi oli jäänyt pois jossain määrin tarpeettomana, koska pakolaisperheet olivat muuttaneet pois Outokummusta. Toki maahanmuuttajapalvelut kuuluvat kunnan tehtäviin, ja niitä onkin sitten hoidettu "jotenkuten". Olisi tärkeää osaamisen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi, että pakolaisten vastaanottaminen olisi säännöllistä, ettei muutaman vuoden välein tarvitsisi aloittaa nollasta ja käyttää huomattavan paljon aikaa järjestelmän ja toimivan kotoutumismallin luomiseksi.

 

2)      Yhteistyö maahanmuuton tukemista ja maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä yhteistyössä yritysten, järjestöjen, Siun soten, Riverian ja Business Joensuun kanssa

 

 Outokummun yrityksissä, etenkin teollisuudessa on ulkomaalaisia työntekijöitä, joille ei ole pystytty tarjoamaan kotoutumisen tukea kaupungilta, koska yritykset    ja maahanmuuttajat eivät välttämättä tiedä kaupungin maahanmuuttopalveluista eikä kaupungilla toisaalta ole ollut palkattuna varsinaista kotoutumisohjaajaa muutamaan vuoteen. Ulkomaalaisten työntekijöiden sitoutumisen ja työpaikassa pysymisen takia olisi kaupungilla hyvä olla kotoutumismalli, joka tukisi ulkomaalaisen työntekijän ja/tai koko perheen muuttamista paikkakunnalle.

 Kaupungin maahanmuuttopalveluissa luodaan matalan kynnyksen maahanmuuton malli ulkomaalaisille työntekijöille ja heidän perheilleen.  Mallin rakentamisessa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa sekä hyödynnetään paikkakunnalle ulkomailta muuttaneiden työntekijöiden kokemuksia Mallin tavoitteena olisi tuottaa yksilöllistä palvelua maahanmuuttaja-asiakkaille sisältäen myös infopaketin yrityksille maahanmuuttopalveluista.  Kaupunki on mukana Joensuun seudun kotouttamistyön keskus -hankkeessa, jonka palveluja Outokummun kaupunki voi hyödyntää.

 

 Yhdistykset ovat merkittävä kumppani kotouttamistyössä. Kaupunki tekee selvityksen, mitä palveluja eri yhdistyksillä on tarjota, esim. erilaiset kerhot, ystävätoiminta, kulttuuritoiminta.  Mukana olevien yhdistysten kanssa laaditaan kumppanuussopimus tuotettavista palveluista.

 

 Riverian kanssa tehdään jo nyt yhteistyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2021 lopulla Riverialle luvan käyttää englannin kieltä tutkintokielenä kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnossa. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia ulkomaalaisten opiskelulle ja heidän työllistymiselle Outokummussa vahvana olemassa oleville teollisuuden aloille. Yhteistyötä Riverian kanssa voidaan kehittää myös jatkossa, tarve olisi esim. lyhyistä tutustumiskoulutuksista elinkeinoelämän eri aloille.

 

 Outokummun kaupunki tekee hyvää yhteistyötä Business Joensuun kanssa. Business Joensuu ja BJ:n Outokummun yritysasiantuntija on mukana auttamassa ja antamassa neuvoja yritystoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä myös ulkomaalaisten kohdalla. Business Joensuusta saa apua myös outokupulaiset yritykset esim. ulkomaalaisten rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä.

 

 Valtion maksama tuki kiintiöpakolaisten kotouttamiseksi

 Suomen pakolaiskiintiö vuonna 2022 on Afganistanin tilanteen vuoksi nostettu 1500 henkilöön. Pakolaismäärä maailmalla on kasvussa mm. Ukrainan sodan vuoksi. Näiden tekijöiden vuoksi kuntapaikkoja kiintiöpakolaisten asuttamiseksi tarvitaan yhä enemmän. Suomen valtio on sitoutunut korvaamaan kunnille kiintiöpakolaisten kotouttamisesta aiheutuvat kustannukset. Myös kunnille maksettaviin valtionosuuksiin tulee korotuksia.

 

 Peruspalvelujen valtionosuus

 Ikärakenteesta tuleva valtionosuus vuodessa seuraavan taulukon mukaan:

  

 

 

 Vieraskielisyys

 Vieraskielisyyden johdosta tuleva valtionosuus on 1 659,53 euroa henkilöä kohden vuodessa.

 

 Vaikutusta tulee vähäisessä määrin myös esim. koulutustaustan mukaan laskettaviin valtionosuuksiin, työttömyyden perusteella laskettaviin valtionosuuksiin sekä muihin valtionosuutta lisääviin tai vähentäviin tekijöihin, mutta ei merkittävässä määrin.

 

 Laskennallinen korvaus

 Laskennallinen korvaus on 

  • 2 300 euroa vuodessa 7 vuotta täyttäneistä henkilöistä ja 
  • 6 845 euroa alle 7 vuotiaista henkilöistä vuodessa-

 

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman Sylvia-hankkeen rahoituksesta voidaan hakea laskennallisen korvauksen lisäosaa. Laskennallisen korvauksen lisäosa on tarkoitettu pakolaisten vastaanoton ja kotoutumispalvelujen kehittämiseen kunnissa. Korvaus maksetaan kunnalle kertakorvauksena riippumatta kunnassa asuttujen päivien tai kuukausien määrästä.

Laskennallisen korvauksen lisäosa on

-          1 369 euroa alle 7-vuotiaista ja

-          460 euroa 7 vuotta täyttäneistä henkilöistä.

Laskennallinen korvauksen saaminen riippuu Sylvia-hankkeen saamasta rahoituksesta ja se saadaan vain yhtenä vuotena.

 

 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima rahoitus

 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaan esi- ja perusopetuksen rahoituksen piiriin kuuluu maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus, jonka perusteeksi voidaan hyväksyä yhden oppilaan osalta enintään yhdeksän läsnäolokuukautta. Esimerkiksi vuoden 2022 valtionosuusrahoituksessa valmistavan opetuksen yksikköhinta on 1 339,45 euroa/oppilas/läsnäolokuukausi.

 

 Liikuntatoimen valtionosuus perustuu asukasmäärään ja asukasta kohden määrättyyn yksikköhintaan (12 euroa/asukas vuonna 2022), josta valtionosuus on 29,7 %. 

 

 Nuorisotyön valtionosuuden määrä on 29,7 % euromäärästä, joka saadaan, kun kunnan alle 29-vuotiaiden asukkaiden määrä kerrotaan asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla (15 euroa/alle 29-vuotias vuonna 2022).

 

Opetushallituksen hallinnoima rahoitus

Opetushallitus myöntää vuosittain valtionavustusta 21,50 € / opetustunti vieraskielisten oppilaiden / opiskelijoiden suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen sekä heidän oman äidinkielensä opetukseen. Suomi tai ruotsi toisena kielenä opetukseen avustusta voidaan myöntää enintään kuuden vuoden ajalta opetuksen osallistumisen aloittamisesta enintään kolmesta opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan / opiskelijan laskennallista ryhmää kohden. Vieraiskielisen oppilaan / opiskelijan oman äidinkielen tai kotikielen opetukseen avustusta voidaan myöntää enintään kahdesta opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan / opiskelijan laskennallista ryhmää kohden.

 

 

 Esimerkkilaskelma

 Kaksi aikuista ja kolme lasta, joista yksi yli 7-vuotias ja yksi 6 vuotias ja yksi alle 5-vuotias:

 Ikärakenne  23 404,23 €

 Vieraskielisyys  8 297,65 €

 Yhteensä   31 701,88

 

  Laskennallinen korvaus neljän vuoden ajalta:

 2 300 euroa 7-vuotta täyttäneistä

 6 845 euroa alle 7 vuotiaista

 Esimerkkitapauksessa 20 590 euroa.

 

 Laskennallisen korvauksen lisäosa yhtenä vuotena: 4 118 euroa.

 

 Perusopetuksen valmistava opetus 12 055,05 euroa (1hlö*9kk*1339,45 euroa).

 

 Liikunta- ja nuorisotyö 40,01 euroa.

 

Suomi toisena kielenä sekä kouluikäisen kotikielen opetukseen noin 400 € / vuosi / lapsi.

 

 Valtio korvaa myös tulkkauspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia.

 

 Esimerkkilaskelma yhteensä 68 904,94 euroa. 

 

 

Vaikutusarviointi Liite

 

Valmistelijat Hallinto- ja talousjohtaja, hyvinvointijohtaja, KOY Kummun Kotien ja Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja

 

Lisätietoja Yllä mainitut valmistelijat

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen johdosta kaupunginvaltuustolle yllä olevan selvityksen.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Outokummun kaupunki päättää ottaa vastaan vuosittain noin 30 kiintiöpakolaista, joka koostuu perheistä, joissa on alle kouluikäisiä ja/tai kouluikäisiä lapsia.

Samalla kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää todeta valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Päätös Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 ______________________