Dynasty tietopalvelu Haku RSS Outokummun kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/Outokumpu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/Outokumpu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Hyvinvointilautakunta
Pöytäkirja 14.11.2023/Pykälä 86



 

Valtuustoaloite Outokummun kaupungin syntyvyyden tasosta ja markkinointikampanjasta

95/00.01.06/2023

 

Kvalt 24.04.2023 § 35 

 

 

Hallintosäännön mukaisessa järjestyksessä Keskustan valtuustoryhmä ym. jättivät kaupunginvaltuustolle liitteenä olevan aloitteen.

 

 

Päätös Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

 

 _____________________

 

 

Hyvltk 13.06.2023 § 49  

 

 

Selostus Hyvinvointilautakunta käsittelee aloitteen kohdan 1 koskien "vauvarahan maksamista kaikille uusille syntyville outokumpulaisille" ja kohdan 3 eli  mahdollisuuden "järjestää perheiden ja vanhemmuden tueksi aidosti ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia lisäävää palvelua, joka on saatavilla kaikille lapsiperheille". Muut kohdat valmistellaan kaupunginhallitukselle.

 

 Edellisen kerran valtuustoaloite vauvarahasta jätettiin Outokummussa vuonna 2016.

 

Outokumpuun on syntynyt lapsia kaivostoiminnan päättymisestä eli vuodesta 1989 alkaen eri vuosikymmeninä keskimäärin seuraavasti:

 

Vuosi-kymmen

Okussa syntyneet lapset / vuosi keskimäärin

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa keskimäärin

1990

88

1,78

2000

61

1,79

2010

59

1,64

2020

34

1,38

 

Kokonaishedelmällisyysluku eli odotusarvo synnystysikäisen naisen saamalle kokonaislapsimäärälle oli vuonna 2022 Suomessa mittaushistorian alhaisin: 1,32. 1900-luvun alussa se oli vielä lähes 5. Outokummun luku vuonna 2022 oli hieman alle tuon keskiarvon ollen 1,28. Syntyvyyden laskuun Suomessa ja yleisesti länsimaissa ei ole mitään yksittäistä syytä, vaan on esitetty ainakin seuraavia:

 

  1. Oman työuran puutteen luoma yleinen epävarmuus tulevaisuudesta
  2. Oman opiskelu- ja työuran vaativuus ja "välivuosien" kokeminen riskinä, jolloin "oikea hetki" lasten hankkimiseen voi tulla biologisesti liian myöhään. Erityisesti naisten koulutus- ja työmahdollisuuksien kehittyminen on vaikuttanut tähän
  3. Elämän sisällön ja merkityksen saaminen muista asioista kuin lasten hankkimisesta ja kasvattamisesta. Lapsille ei ole elämässä "tilaa" tai omat arvot eivät kannusta lasten hankkimiseen
  4. Maailmantilanteen epävarmuus sisältäen vakavat globaalit ympäristöhaasteet ja nykyisen länsimaisen elämäntavan kestämättömyys koko maailman väestön elämäntapana.  Asian tiedostavilla ihmisillä tämä voi johtaa haluttomuuteen hankkia lapsia, jos ei usko muutoksen mahdollisuuteen
  5. Ylipäänsä lasten hankkimisen muuttuminen lähes täysin subjektiivisen harkinnan varaiseksi, minkä ehkäisymenetelmien kehittyminen ja helppo saatavuus tekee mahdolliseksi. Suomessa etenkin Pohjois-Pohjanmaalla suositun uskonnollisen suuntauksen seurauksena alueella on useita kuntia, joissa syntyvyys on kehittynyt toisin, kuin valtakunnassa yleisesti
  6. Ei-vapaaehtoisen lapsettomuuden lisääntyminen, jonka syitä ovat lapsen saannin lykkääminen (kts. kohta 2) myöhemmille ikävuosille ja todennäköisesti myös ihmisen lisääntymiskyvylle haitallisten kemikaalien listääntyminen ympäristössämme
  7. Koettu lapsiystävällisyyden puute yhteisössä tai yleisesti yhteiskunnassa

 

Outokummussa lisäksi hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä on vähentynyt.

 

Vauvarahaa maksavista kunnista on viimeisin Kuntaliiton selvitys vuodelta 2022. Tuolloin 19,8 % eli joka viides kunta maksoi vauvarahaa pienimmän ollessa 50 € ja suurimman 10 000 €. Vauvarahan maksamisen ja syntyvyyden kasvamisen välisestä korrelaatiosta ei ole tutkimusnäyttöä. Esimerkiksi vuonna 2022 pienimmän kokonaishedelmällisyysluvun kunta on jo useamman vuoden ajan maksanut Suomen korkeinta vauvarahaa. Syntyvyyden lasku näyttää johtavan päätöksenteossa helpommin vauvarahan maksamiseen. Lisäksi sitä näyttävät maksavan vain pienemmät kunnat. Outokummussa vauvarahaa ei ole maksettu, mutta syntyneitä lapsia perheineen on muistettu vuosittain muuten yhdessä MLL:n Outokummun yhdistyksen kanssa.

 

Outokummussa lapsiperheiden tukitoimia toteuttavat Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Outokummun kaupunki, seurakunnat, yhdistykset ja muut toimijat. Valtio tukee lapsiperheitä monin tavoin perheitä tukevan  lainsäädännön kautta, esim. perhevapaat ja KELA:n avustukset. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue toteuttaa monenlaisia ennaltaehkäiseviä palveluita lapsiperheille, esim. lapsiperheiden maksutonta kotipalvelua. Seurakunnat ja yhdistykset - esim. Perheiden paikka, MLL:n Outokummun osasto ja SPR - tuottavat myös monenlaisia palveluita perheiden tueksi.

 

Outokummun kaupunki tuottaa palveluita lapsiperheille huomattavasti laajemmin,  kuin mitä lainsäädäntö edellyttää. Varhaiskasvatuksessa on erityislastentarhanopettajia ja kommunikaatio-ohjaaja, päiväkotiryhmissä lain vaatiman kolmen työntekijän sijaan neljä työntekijää, varhaiskasvatusmaksua maksavien perheiden maksut ovat alle lain salliman tason jne. Perusopetuksessa on valtakunnan kesiarvoa pienemmät opetusryhmät, enemmän koulunkäynninohjaajia ja erityisopettajia tukea tarvitsevia lapsia kohden kuin valtakunnassa keskimäärin, päätoiminen kouluvalmentaja, kunnalle vapaaehtoinen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä laaja harrastetoiminta lapsille jne.

 

Niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen lapsikohtaiset kustannukset ylittävät valtakunnan keskitason.

 

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimissa tuotetaan maksuttomia tai erittäin edullisia palveluita lapsille runsaasti yli sen, mitä kunkin alan lainsäädäntö edellyttää. Ostopalveluissa kirjaston palvelut ylittävät lain vaatiman minimin, samoin vapaan sivistystön ja taiteen perusopetuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Niitäkin järjestetään Outokummussa varsin laajasti.

 

Kaikki edellä mainitut ovat esimerkkejä  ennaltaehkäisevästä työstä. Jos resurssoinnin nähdään olevan vaikuttavampaa jotenkin toisin kohdennettuna, se on toki mahdollista. Esim. varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen yli lain vaatiman tason olevia henkilötyövuosia on mahdollista siirtää muuhun "ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia lisäävään" palveluun. Lasten hankkimisen kynnystä ne tuskin kuitenkaan alentavat, koska lapsen hankkiminen on aina yksilön ja perheen päätös, missä erilaisten palveluiden tai rahallisen korvauksen saaminen on tuskin ratkaiseva tekijä.

 

 

Vaikutusarviointi Ei

 

Valmistelija Hyvinvointijohtaja

 

Lisätietoja Hyvinvointijohtaja Jukka Orenius, 0447559240, jukka.orenius@outokummunkaupunki.fi

 

Esittelijä Hyvinvointijohtaja

 

Päätösehdotus Hyvinvointilautakunta päättää antaa edellä kerrotun vastauksena aloitteeseen ja toimittaa sen edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle.

 

Päätös Hyvinvointijohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 ______________________

 

 

Khall 02.10.2023 § 197  

 

 

Selostus Kaupunginhallitus käsittelee aloitteen kohdat 2: "paikkakunnalle muuttavalle perheelle tarjottava palvelu tai raha" ja 4: "Muuta Outokumpuun- markkinointikampanja".

 

 Aloitteessa esitetään yhteisesti ideoitavaa etua uudelle paikkakunnalle muuttavalle perheelle. Käytännössä nopeimmin ja keveimmällä hallinnoinnilla olisi toteutettavissa jonkin kaupungin oman palvelun "etuseteli". Tämä voisi olla esim. ilmaislippuja uimahalliin, kuntosalille tai kulttuuritapahtumiin. Suoran rahallisen etuuden myöntäminen lisäisi hallinnollista työtä ja madaltaisi kynnystä vilpilliseen edun tavoitteluun. Rahallinen tuki on myös saajalle verotettavaa tuloa ja se tulee ilmoittaa tulorekisteriin. Joissain tapauksissa tämä voi vaikuttaa heikentävästi myös erilaisten tukien saamiseen.

 

 Kokonaisuudessaan pieni kaupungin muistaminen paikkakunnalle muuttavalle lapsiperheelle on hyvä ajatus ja sillä on oma symbolinen "Tervetuloa Outokumpuun" -arvo.

 

 Outokummun kaupunginhallitus on kokouksessaan 27.12.2010 § 270 päättänyt perustaa asumisen markkinoinnin työryhmän. Edelleen kaupunginhallitus on 2.1.2012 § 6 hyväksynyt asumisen markkinointisuunnitelman. Markkinointisuunnitelman yksi painopiste tuolloin on ollut panostus lapsiperheisiin.

 

 Markkinointisuunnitelmassa on listattu kaupungin vahvuudet, vetovoimatekijät ja toimenpiteet lapsiperheiden houkuttelemiseksi Outokumpuun. Listauksessa mainitaan mm. päivähoitopaikat ja -palvelut, koulutuspolku (lukio, 2. asteen ammatillinen koulutus), erilaiset harrastemahdollisuudet ja elämisen laatuun vaikuttavat vahvuudet. Suunnitelma on päivitetty vuosina 2014 ja 2015. Vuoden 2017 päivityksen yhteydessä lapsiperhe painotus on poistunut markkinointisuunnitelmasta ja painopiste on siirtynyt yleiseen kaupunkimarkkinointiin.

 

 Vuosina 2013 - 2022 Outokummun vuosittainen väestönmuutos on ollut pienimmillään -51 ja suurimmillaan -187 asukasta  vuodessa. Kuntien välinen nettomuutto on ollut negatiivinen koko ajanjakson ajan poislukien vuosi 2021, jolloin se oli 8 henkilön verran positiivinen. Näiden tilastojen valossa ei voida vahvistaa aiemmilla markkinointikampanjoilla olleen merkittävää vaikutusta kuntaan muuttavien lapsiperheiden houkuttelussa. 

 

 Vuoden 2023 alusta kaupunki on lisännyt resursointia viestintään rekrytoimalla viestintäpäällikön. Kaupungin positiivinen näkyvyys on lisääntynyt mm. erilaisten tapahtumien  kautta. Viestinnän kehitystyö jatkuu edelleen vuoden 2024 aikana mm. viestintäsuunnittelijan rekrytoinnin ja sisäisten järjestelyjen myötä.

 

 Positiivisen kaupunkikuvan ylläpitämiseksi markkinointitoimenpiteitä on syytä jatkaa huomioiden kaikki potentiaaliset ryhmät, mukaan lukien lapsiperheet. Erillistä lapsiperheille suunnattua kampanjaa ei tässä vaiheessa ole suunnitteilla, vaan heidät huomioidaan osana markkinointikokonaisuutta.  

 

Vaikutusarviointi ei

 

Valmistelija vs. hallinto- ja talousjohtaja

 

Lisätietoja vs. hallinto- ja talousjohtaja Pasi Lamminluoto, 044 755 9515, pasi.lamminluoto@outokummunkaupunki.fi

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksena Eveliina Kanniaisen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Päätös Keskustelun kuluessa Eveliina Kanniainen teki Sanna Antikaisen kannattaman vastaehdotuksen: "Outokummun kaupunki antaa niin sanottua vauvatukea syntyville lapsille yhteensä 900 € / lapsi, niin että tuki on jaettu lapsen kolmelle ensimmäiselle vuodelle yhtä suuriin 300 € eriin. Tuen saannin edellytyksenä on asuminen Outokummussa."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on esitetty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava, kannatettu vastaehdotus ja on tarpeen järjestää äänestys. Äänestystapa avoin nimenhuutoäänestys, jossa esittelijän pohjaesitys on JAA ja Eveliina Kanniaisen vastaesitys on EI.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä äänet jakautuivat seuraavasti: JAA 6 EI 2 TYHJÄÄ 0 POISSA 1.

JAA: Hiltunen, Jääskeläinen, Nissinen, Mertanen, Palander, Pouhula
EI: Antikainen, Kanniainen

Puheenjohtaja totesi, että äänin 6-2 esittelijän pohjaesitys jää kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

 

 ______________________

 

 

Kvalt 30.10.2023 § 66 

 

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksena Eveliina Kanniaisen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

 

Päätös Päätettyään keskustelun asiasta puheenjohtaja totesi valtuutettu Eveliina Kanniaisen valtuutettu Jyrki-Pekko Kinnusen kannattamana esittäneen, että Outokummun kaupunki antaa niin sanottua vauvatukea syntyville lapsille yhteensä 900 € / lapsi, niin että tuki on jaettu lapsen kolmelle ensimmäiselle vuodelle yhtä suuriin 300 € eriin. Tuen saannin edellytyksenä on asuminen Outokummussa. Vauvarahaa maksetaan 1.1.2024 alusta alkaen.

Kun on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: joka kannattaa kaupunginhallituksen ehdotusta äänestää "jaa" ja valtuutettu Eveliina Kanniaisen tekemää ehdotusta kannattava äänestää "ei". Puheenjohtajan selonteko ja äänestysesitys hyväksyttiin. Nimenhuudolla suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa -ääntä ja 16 ei -ääntä, poissa 2. Äänestyspöytäkirja on liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston päätökseksi tulleen valtuutettu Eveliina Kanniaisen ehdotuksen.

Kaupunginvaltuusto totesi valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

 

 

 ______________________

 

 

 

Hyvltk 14.11.2023 § 86   

  

 

Selostus Vauvarahan maksaminen edellyttää päätöstä maksamisen ehdoista.

 

Vaikutusarviointi Ei tarvetta

 

Valmistelija Hyvinvointijohtaja

 

Lisätietoja Hyvinvointijohtaja Jukka Orenius, 0447559240, jukka.orenius@outokummunkaupunki.fi

 

Esittelijä Hyvinvointijohtaja

 

Päätösehdotus Hyvinvointilautakunta päättää vauvarahan maksamisesta seuraavaa:
1. Vauvaraha maksetaan 31.12. Outokummussa kirjoilla olevan huoltajan Outokummussa kirjoilla olevasta lapsesta tai adoptiolapsesta, joka on tai jotka ovat syntyneet kyseisenä kalenterivuonna ja ovat hakuhetkellä edelleen kirjoilla Outokummussa. Ensimmäisen kerran vauvarahaa maksetaan vuonna 2024 syntyvistä lapsista
2. Huoltajan on haettava vauvarahaa vuosittain 300 € kolmen vuoden ajan kalenterivuotta seuraavan tammikuun aikana verkkolomakkeella tai kaupunki voi selvittää kunakin vuonna syntyneet lapset digi- ja väestötietovirastosta.
3. Huoltaja voi valita, haluaako hän vuosittaisen 300 € maksuun yhdessä erässä helmikuussa vai kolmessa erässä 100 € / kk valitseminaan kuukausina
4. Vauvaraha on saajalleen verotettavaa tuloa. Kaupunki tekee vauvarahasta ennakonpidätyksen, jota varten vauvarahan saajan on toimitettava verokortti kaupungille. Jos sitä ei toimiteta, pidätetään vauvarahasta verottajan ohjeen mukaisesti 60 % ennakonpidätystä.

 

Päätös Hyvinvointijohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 ______________________