Maakuntahallitus
Pöytäkirja 20.06.2022/Pykälä 119

Maakuntahallitus 20.06.2022 § 119  

432/02.05.00.00/2021  

Joensuu-Kontiomäki rataosa on 268 kilometriä pitkä ja sähköistämätön. Rataosuuden kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että se tarjoaa luotettavan sekä aidosti potentiaalisen reitin Pohjois-Karjalan ja Kainuun rautatieliikenteelle itäisessä Suomessa.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Kainuun liitto, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy ja Lieksan Kehitys LieKe Oy tilasivat kehittämissuunnitelman rataosalle. Selvityksen on laatinut raideliikenteen asiantuntijapalveluita tuottava Proxion.

Valmistuneen kehittämissuunnitelman mukaan kohtaamispaikkojen puute Uimaharjun ja Nurmeksen välillä sekä kulunvalvonnan puuttuminen Nurmeksen ja Kontiomäen välillä ovat tärkeimpiä korjattavia asioita. Rataosan sähköistäminen parantaisi rataosan kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä vähentäisi rautatieliikenteen päästöjä.

Kokonaisuudessaan puhutaan 182,5-217,5 miljoonan euron investoinnista. Suunnitelmassa ehdotetaan seuraavanlaista etenemistä rataosuuden kehittämiseksi:

1. Kohtauspaikkojen lisääminen Uimaharju-Nurmes-välille (noin 28 M€)
2. Junakulun valvonta Nurmes-Kontiomäki-välille (noin 21 M€)
3. Joensuu-Kontiomäki-rataosan sähköistys (noin 77 M€)
4. Lieksa-Maanselkä-välin päällysrakenteen uusiminen (50-85 M€)
5. Kapasiteetin lisääminen Nurmes-Kontiomäki-välillä välisuojastuspistein (noin 6,5 M€)

Muuttuneessa maailmantilanteessa toimiva ratayhteys Kainuusta Joensuuhun Karjalan radalle voisi tarjota Savon radalle vaihtoehtoisen kuljetusreitin esimerkiksi raakapuukuljetuksissa. Tämä parantaisi entisestään radan sähköistyksen hyötykustannussuhdetta. Suomen sisäiset raakapuukuljetukset ovat kasvaneet erityisesti Joensuun ja Kontiomäen välillä puun tuonnin loputtua Venäjältä. Tavarakuljetukset radalla ovat merkittävässä kasvussa, mutta virallisissa ennusteissa tätä ei ole huomioitu.

Tällä hetkellä rataosuuden henkilöliikenne koostuu kahdesta päivittäisestä junaparista Joensuun ja Nurmeksen välillä. Tavarajunaliikenne koostuu raakapuun lastauksesta, tuotekuljetuksista, raakapuukuljetuksista sekä läpi ajavasta tavaraliikenteestä. Kuljetusvirrat painottuvat tällä hetkellä radan eteläosaan.

 Ehdotus  (MKJ) Maakuntahallitus merkitsee kehittämisselvityksen tiedoksi.

 Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Asian käsittelyn ja päätöksenteon aikana kokouksessa läsnä olivat yhteyspäällikkö Jarno Turunen ja aluekehityspäällikkö Eira Varis.