Maakuntahallitus
Esityslista 25.08.2025/Asianro 105

Maakuntahallitus 25.08.2025     

222/03.06.02/2025  

Euroopan komissio antoi heinäkuussa (16.7.) ehdotuksensa Euroopan unionin tulevan ohjelmakauden 2028-2034 monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF= multiannual financial framework). Ehdotus on kooltaan 2 biljoonaan euroa (kaksi tuhatta miljardia), kun kuluvan ohjelmakauden rahoituskehys on 1,2 biljoonaa euroa.

Rahoituskehyksessä on tavoiteltu yksinkertaistamista nykyiseen kauteen verrattuna. Ohjelmien määrää on haluttu vähentää, nk. korvamerkintöjä eli etukäteen allokoituja rahoituksia poistettu sekä uutena on ehdotettu lainainstrumenttia, joka on tarkoitettu jäsenmaiden tukeen Ukrainalle. Tämä nostaa rahoituskehyksen kokoa lähes kaksinkertaiseksi kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna. Lisäraha on menossa puolustuksen vahvistamiseen ja Ukrainan tukemiseen.

Suomelle tässä ehdotuksessa on allokoitu 9,7 miljardia euroa, josta 1,6 miljardia maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja sisäasioihin, 0,3 miljardia sosiaaliseen ilmastorahoitukseen. Loput 7,8 miljardia sisältäisi sitten kaikki muut, eli esimerkiksi koheesiotuet, maataloustuet ja kansainvälisen yhteistyön. Huolimatta kasvaneesta kehyksestä Suomen osio olisi nykyiseen kauteen verrattuna selkeästi pienempi.

Nykyisen ja tulevan ohjelmakauden suora vertaaminen keskenään ei ole mahdollista, koska rahoituskehyksen rakenne muuttuu. Komissio ehdottaa nk. kansallisia suunnitelmia (Single Plan), joka sisältäisi nykyisten eri rahastojen EAKR, ESR+, JTF, maaseutu- ja kalatalousrahastojen sekä kansainvälisen yhteistyön toimialueet. Jäsenvaltion tehtäväksi jäisi siten eri toimien kansallinen allokaatio.

Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta huolestuttavaa ehdotuksessa on, että Suomen liittymissopimukseen liittyvää harvaan asuttujen alueiden tukea ei ole erikseen korvamerkitty. Tosin se kehotetaan ottamaan huomioon kansallisessa allokaatiossa. Harvan asutuksen kriteerin kautta saatu tuki on tähän asti muodostanut noin kaksi kolmasosaa Suomen koheesiorahoituksen saannosta. Toinen merkittävä asia on turvallisuuteen liittyvä uusi rahoitus, mihin ja minne se tulee kohdentumaan. Myös maatalouden tuet näyttäisivät ehdotuksessa vähenevän, tai niiden säilyminen tapahtuu koheesiopolitiikan kustannuksella. Perälautana ehdotuksessa on, että koheesiopolitiikan osuus on oltava vähintään 80% kuluvan ohjelmakauden tuesta.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto edellyttää, että

1)                           maakunnat tulee ottaa mukaan heti tulevan koheesiopolitiikan kansallisen valmisteluun

2)                          Suomen on puolustettava liittymissopimukseen liittyvää harvan asutuksen tuen korvamerkintää

3)                           Itärajan tuki tulee kohdentua rajamaakuntien elinvoimaisuuden kehittämiseen.

 Ehdotus  (MKJ) Maakuntahallitus päättää antaa kannanoton tulevan ohjelmakauden valmisteluun.

 Päätös