Aluevaltuusto
Pöytäkirja 12.09.2023/Pykälä 53

Osavuosikatsaus 2/2023

Aluehallitus 31.08.2023 § 164

Lisätiedot Talousjohtaja Ismo Rouvinen

 ismo.rouvinen@siunsote.fi

 Puh. 013 330 4506

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Leivonen Kirsi:

 Aluehallitus päättää merkitä osavuosikatsauksen 2/2023 tiedokseen ja saattaa sen edelleen aluevaltuustolle tiedoksi.

Päätös Hyväksyttiin.

Selostus Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on valmisteltu tammi-kesäkuun tietojen perusteella 2. osavuosikatsaus kuluvalta vuodelta. Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden toteutumista käsitellään kuukausittain raportointijohtoryhmässä ja aluehallituksessa. Lisäksi taloudesta ja sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsauksilla aluevaltuustolle, aluehallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Osavuosikatsaus laaditaan kolme kertaa vuodessa; tammi-maaliskuun, tammi-kesäkuun ja tammi-syyskuun tiedoilla. Neljäs eli viimeinen raportti on tilinpäätös, joka kattaa koko vuoden seurannan. Aluevaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä ja arvioidaan tilinpäätöksessä.

 Talouden tavoiteohjelman toteutumista seurataan myös kuukausittain johtoryhmässä ja aluehallituksessa. Aluevaltuustolle talouden tavoiteohjelman toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä.

 Pohjois-Karjalassa turvallinen siirtymä kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi onnistui täysin sosiaali- ja terveysministeriön tiekartan mukaisesti ja hyvinvointialueen ensimmäinen todellinen toimintavuosi on edennyt uuden strategian toteuttamisen sekä palvelustrategian valmistelun merkeissä.

 Aluevaltuustoon sitovia tavoitteita ja niistä johdettuja mittareita seurataan joko kuukausittain tai vuositasolla. Mittaristoa käsitellään kuukausittain raportointijohtoryhmässä ja aluehallituksessa. Aluevaltuustolle mittariston toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Strategiset mittarit on johdettu hyvinvointialuestrategian seitsemästä strategisesta tavoitteesta.

 Mittaristosta hyte-kerroin, tyhy-kyselyn johtamisen mittari sekä tulevaisuuteen katsovan päätöksenteon arviointi tehdään vain kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä. Muita mittareita seurataan kuukausittain osana kuukausiraporttia.

 Tavoitteenamme on, että monikanavainen palveluverkkomme vastaa väestön palvelutarvetta. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia ja sitä konkretisoiva palveluverkkosuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty kesäkuun aluevaltuuston kokouksessa. Tämä tavoite on siten toteutunut.

 Tavoitteenamme on, että palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus paranevat vuoden 2023 aikana. Tähän liittyvän mittarin osalta tavoitellaan hyvinvointialueen lakisääteisten hoito- ja palveluaikojen kokonaistason paranemista vuoteen 2022 verrattuna. Hyvinvointialuetasolla toimialueiden mittareiden keskiarvo on kesäkuun lopussa 84,4 %, joka on tavoitetason 80 % yläpuolella eli tämä tavoite on tällä hetkellä toteumassa.

 Tavoitteenamme on, että huolehdimme henkilöstön riittävyydestä, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja sitoutuneisuudesta. Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara ja siksi tätä tavoitetta halutaan seurata kahdella mittarilla. Tavoittelemme henkilöstön pitovoiman kasvattamisesta vuoden 2022 tasosta, mittarin tavoitearvona vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuuden halutaan olla enintään 10 %. Lisäksi tavoittelemme työkykyisten päivien lisääntymistä neljällä prosentilla. Näitä mittareita on mahdollista tarkastella kuukausittain. Henkilöstöön liittyvien tietojen saatavuutta on alkuvuoden aikana vaikeuttanut henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän ohjelmistomuutos, jossa on esiintynyt sekä järjestelmätoimittajasta että palveluntuottajasta johtuvia ongelmia. Kesäkuun tietojen mukaan vakituisen henkilöstön pitovoima olisi lisääntymässä, koska henkilöstön lähtövaihtuvuus on tavoitteen mukainen. Myös työkykyisten päivien määrä on tavoitteen mukaisesti lisääntymässä, koska sairauspoissaolot näyttäisivät vähentyneen yli 12 % edellisestä vuodesta.

 Tavoitteenamme on, että toimintamme on tuloksellista, laadukasta ja kustannusvaikuttavaa. Hyvinvointialueen rahoitusmallissa vuosikate on tunnusluku, jonka perusteella tulevien vuosien lainanottovaltuudet määritellään. Ensimmäisen toimintavuotemme tavoitteena on, että vuosikate on vähintään poistojen suuruinen, joka tarkoittaa 14,4 milj. euron tasoa. Tämä taso on mahdollista saavuttaa vasta ylimääräisen kertaerän kohdentumisen myötä, jonka huomioiminen vuoden 2023 talousarviossa vaatii alkuperäisen talousarvion muuttamista. Hyvinvointialue-tasolla tavoitteen toteutumista seurataan tilikauden tulosennusteen perusteella kuukausittain. Ensimmäinen arvio ylimääräisen kertaerän suuruudesta on n. 42 milj. euroa, mutta sen arvioitua suuremmasta määrästä huolimatta talouskehitys näyttää siltä, että asetettu vuosikatetavoite ei ole toteutumassa.

 Valtion rahoitukseen tulleet useat muutokset syksyllä 2022 tekivät talousarvion 2023 laatimisesta haastavaa. Aluevaltuusto hyväksyi valtion päivitettyjen rahoituslaskelmien muutoksien myötä talousarvion kuluvalle vuodelle lopulta 11,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Tammikuun 2023 alussa VM julkaisi lopullisen hyvinvointialueiden maksatusaikataulun, jossa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen rahoitus pieneni vielä 0,9 milj. euroa. Valtion rahoitukseen on tulossa lisäksi ylimääräinen kertaerä, koska kuntien ilmoittamat talousarviotiedot poikkeavat kuntien 2022 tilinpäätöksen ennakkotiedoista valtakunnallisesti noin 600 milj. euroa. Ensimmäinen valtion tekemä arvio kertaerän suuruudesta Siun sotelle on noin 42 milj. euroa. Tuo kertaerä koostuu valtion siirtymätasauksen alenemisesta (85 milj. euroa -> 65 milj. euroa) sekä Pohjois-Karjalan laskennallisesta osuudesta valtion noin 600 milj. euron lisärahoitukseen. Tämä arvio kertaerän suuruudesta tarkentuu vasta syksyllä 2023, joten siitä syystä valtionrahoitukseen ei tehdä talousarviossa vielä virallisia muutoksia.

 Vuoden 2023 taloudellisen tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa 3,1 % toimintakulujen säästötavoitetta tai vastaavasti toimintatuottojen lisääntymistä, mikä tarkoittaa 26 milj. euron talouden tavoiteohjelman toteuttamista kuluvan vuoden aikana. Toisen kvartaalin perusteella tehty tarkastelu osoittaa, että talouden tavoiteohjelmasta (taulukko 6.) on toimialuejohtajien mukaan toteutumassa 24,9 milj. euroa (96 %). Epävarmoja tai aloittamatta olevia toimenpiteitä on 1,7 milj. euroa (6,5 %). Tulosennusteessa on arvioitu, että talouden tavoiteohjelma tulisi toteutumaan täysimääräisesti, koska palveluverkon valmisteluun liittyviä kokonaisuuksia on mahdollista edistää aluevaltuuston kesäkuun päätöksen jälkeen.

 Kun tiedossa olevat arviot sekä tulo- että menopuolen merkittävimmistä tekijöistä huomioidaan, hyvinvointialueen kuluva vuosi on muodostumassa alijäämäiseksi parhaillaan toteutuksessa olevasta talouden tavoiteohjelmasta huolimatta. Toisen osavuosikatsauksen tietojen perusteella laaditun tuloslaskelmaennusteen mukaan kuluva vuosi olisi päätymässä noin 22,5 milj. euroa alijäämäiseksi.

 Aluehallituksen hyväksymän talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan talouden toteutumista on arvioitava kokonaisuutena ja aluehallitukselle laaditaan tulosennuste sekä katsaus strategisten mittareiden ja talouden tavoiteohjelman toteumasta kuukausiraportoinnin yhteydessä. Mikäli talousarvio uhkaa ylittyä, on ryhdyttävä toimenpiteisiin talousarviossa pysymiseksi. Aluehallitus päätti nimetä erillisen taloustyöryhmän maaliskuun kokouksessaan, jonka tehtävänä on yhteistyössä linjata, ohjata ja seurata hyvinvointialueen talouden johtamista ja tukea talousasioihin liittyvää valmistelua.

 Vuosien 2023-26 investointisuunnitelman rakennushankkeista E-hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 69,7 milj. euroa sisältäen toimintavarustuksen. Vuoden 2023 budjetti on noin 14,8 milj. euroa, josta kesäkuun lopussa on toteutunut n. 5,8 milj. euroa (39,2 %). E-hanke kokonaisuudessaan valmistuu keväällä 2026.

 Muista rakennushankkeista Tikkamäelle G-siiven pohjakerrokseen rakennettavan päihdelääketieteen yksikön rakennustyöt ovat käynnissä ja kohde on valmistunut elokuussa. Kustannusarvio hankkeelle kokonaisuudessaan on 3,0 milj. euroa, josta kuluvan vuoden osuus on 2,4 milj. euroa. Honkalammen A-talon muutostyöt käynnistyivät helmikuussa 2023. Tiloihin tehdään toimisto- ja työtiloja sekä loppuosa vanhasta ravintokeskuksesta puretaan. Tilat valmistuvat syyskuussa 2023.

 Laadukkaiden ja riittävien sote-palvelujen saatavuus edellyttää osaavaa henkilöstöä. Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat heikentyneet merkittävästi viime vuosina niin valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Pohjois-Karjalassa lääkäreiden saatavuus on ollut jo pitkään haaste. Parin viimeisen vuoden aikana myös hoitohenkilöstön sekä eräiden muiden henkilöstöryhmien (esimerkiksi sosiaalityöntekijät ja psykologit) saatavuus on heikentynyt merkittävästi. Henkilöstömäärä oli 30.6.2023 tilanteessa 7 172 henkilöä, kun se edellisenä vuonna samaan aikaan oli 6 918. Henkilöstömäärän kasvu johtuu opiskeluhuollon henkilöstön siirtymisestä hyvinvointialueelle sekä henkilöstömitoitusten kasvusta sosiaalipalveluissa.

 Hyvinvointialueen strateginen tavoite on lisätä työkykyisten päivien määrää 4 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Hyvin haastavaan edellisvuoteen nähden vuoden 2023 ensimmäinen puolisko on ollut merkittävästi parempi. Työkykyiset päivät ovat lisääntyneet verrattuna viime vuoden tammi-kesäkuun tarkastelujaksoon noin 9 %. Työkykyperäisten poissaolojen kokonaismäärä on laskenut vuoden 2022 tasosta. Suurin asiaan vaikuttava tekijä on koronaepidemian laantuminen lähes täysin.

 Talousarvioon on tehty 2. osavuosikatsauksessa ainoastaan kustannusneutraaleja muutoksia toimialueiden välillä, jotka johtuvat pääasiassa talouden tavoiteohjelman tarkemmasta kohdentumisesta. Valtionrahoitukseen on kuluvalle vuodelle tulossa vielä merkittäviä muutoksia, mutta niiden määrä tarkentuu vasta syksyllä 2023, joten siitä syystä valtionrahoitukseen ei tehdä talousarviossa vielä virallisia muutoksia.

Aluevaltuusto 12.09.2023 § 53

Päätösehdotus Aluehallitus:

 Aluehallitus saattaa osavuosikatsauksen 2/2023 aluevaltuustolle tiedoksi.

Päätös Merkittiin tiedoksi.

Asiassa käytettiin kaksi puheenvuoroa. Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen vastasi esitettyyn kysymykseen.