Aluevaltuusto
Pöytäkirja 11.09.2024/Pykälä 49

Osavuosikatsaus 2/2024

Aluehallitus 28.08.2024 § 166

Lisätiedot Talousjohtaja Ismo Rouvinen

 ismo.rouvinen@siunsote.fi

 Puh. 013 330 4506

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Leivonen Kirsi:

 Aluehallitus päättää merkitä osavuosikatsauksen 2/2024 tiedokseen ja saattaa sen edelleen aluevaltuustolle tiedoksi.

Päätös Hyväksyttiin.

Selostus Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on valmisteltu tammi-kesäkuun tietojen perusteella 2. osavuosikatsaus kuluvalta vuodelta. Toiminnan ja talouden toteutumista sekä strategisen uudistusohjelman etenemistä käsitellään kuukausittain johtoryhmässä ja aluehallituksessa. Lisäksi taloudesta ja sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsauksilla aluevaltuustolle, aluehallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Osavuosikatsaus laaditaan kolme kertaa vuodessa; tammi-maaliskuun, tammi-kesäkuun ja tammi-syyskuun tiedoilla. Neljäs eli viimeinen raportti on tilinpäätös, joka kattaa koko vuoden seurannan. Aluevaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä ja arvioidaan tilinpäätöksessä.

 Hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä on järjestää alueensa asukkaille tarvetta vastaavat, riittävät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Tämän lisäksi laki hyvinvointialueiden rahoituksesta edellyttää, että hyvinvointialueiden on saatava talous tasapainoon ja taseeseen kertyneet alijäämät katettua vuoden 2026 loppuun mennessä. Mikäli hyvinvointialue ei suoriudu näistä lakisääteisistä velvoitteistaan, voi ministeriö käynnistää arviointimenettelyn, jonka yhteydessä selvitetään aina hyvinvointialueliitoksen mahdollisuus. Hyvinvointialue voi joutua arviointimenettelyyn myös, jos on osoittautunut, että hyvinvointialueen kyky järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto on ilmeisesti vaarantunut muutoin kuin tilapäisesti.

 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kaikilla palvelutuotannon toimialueilla on ollut haasteita lakisääteisten palvelujen järjestämisessä. Tämän vuoksi vuoden 2024 talousarviossa on varattu 15 milj. euron lisäpanostus lakisääteisten palvelujen turvaamiseen. Rahoitusmalliin sisältyvä siirtymätasaus leikkaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tarveperusteista rahoitusta yli 60 milj. euroa vuonna 2024. Tämän seurauksena hyvinvointialueella on vaikeuksia vastata väestön kasvavaan palvelutarpeeseen ja saada talous tasapainoon. Vuoden 2024 talousarvioon on sisällytetty strateginen uudistusohjelma, jolla tavoitellaan 10 milj. euron säästöjä toimintamenoihin.

 Tavoitteena on, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue onnistuu palvelujen järjestämistehtävässään ja myös tasapainottamaan taloutensa lakisääteisessä ajassa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toiminnan rohkeaa uudistamista palvelustrategian mukaisesti ja palveluverkon ripeää toimeenpanoa vuoden 2024 loppuun mennessä. Toiminnallisen uudistamisen avulla saavutettavat taloudelliset hyödyt syntyvät kuitenkin hitaasti – aikaisintaan parin kolmen vuoden aikana. Sen vuoksi kuluvana vuonna tullaan tarvitsemaan myös nopeasti vaikuttavia talouden tasapainottamistoimenpiteitä talousarviossa pysymiseksi.

 Hyvinvointialueen strategiset mittarit on johdettu strategisen uudistusohjelman viidestä kärjestä eli menestystekijästä. Strategiset mittarit ovat aluehallitukseen ja -valtuustoon nähden sitovia. Uudistusohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan kullekin konkreettiselle toimenpiteelle asetettavan operatiivisen mittarin avulla. Nämä operatiiviset mittarit tulevat olemaan hyvinvointialuejohtajaan nähden sitovia ja niitä käsitellään kuukausittain laajennetussa johtoryhmässä.

 1) Tavoitteenamme on, että toimintamme on asiakaslähtöistä ja laadukasta. Asiakaskokemusta mitataan NPS-tunnusluvun avulla kaikilla palvelutuotannon toimialueilla. Organisaatiotasoiseksi tavoitetasoksi on asetettu, että NPS > = 75. Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönottoprojekti on edennyt kevään aikana ja mittaaminen on saatu käyntiin toukokuussa. Koko organisaation toteumaluku kesäkuussa oli 75 eli tavoite olisi toteutumassa.

 2) Tavoitteenamme on järjestää asukkaillemme heidän tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja lakisääteisissä ajoissa. Palvelujen saatavuutta arvioidaan “liikennevalomallin” avulla: punainen < 80 %, keltainen 80–90 % ja vihreä 90–100 % palveluista toteutuu lakisääteisessä ajassa. Tätä mittaria on mahdollista tarkastella kuukausittain. Hyvinvointialuetasolla toimialueiden mittareiden keskiarvo on kesäkuun lopussa 94,0 %, joka on tavoitetason mukainen. Mittarin tavoitearvo on parantunut 3,8 prosenttiyksikköä edellisen kuukauden tilanteesta.

 3) Tavoitteenamme on, että hyvinvointialueella on riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Tavoittelemme henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämistä vähintään viidellä prosentilla vuoden 2023 tasosta. Kesäkuun lopussa sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisvuodesta 12,0 %, joten mittari on tavoitteessa. Sairauspoissaolot ovat jatkaneet vähenemistään ja ovat alentuneet edellisestä kuukaudesta 1,0 prosenttiyksikköä.

 4) Tavoitteenamme on, että toimintamme on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Hyvinvointialueen rahoitusmallissa vuosikate on tunnusluku, jonka perusteella tulevien vuosien lainanottovaltuudet määritellään. Vuoden 2024 tavoitteena on, että vuosikate on vähintään miljoona euroa. Hyvinvointialuetasolla tavoitteen toteutumista seurataan tilikauden tulosennusteen perusteella kuukausittain. Kesäkuun taloustietojen perusteella vuosikate olisi asettumassa noin -16,0 milj. euron tasolle, joten taloustavoite ei olisi toteutumassa. Tunnusluku on parantunut edelliskuukaudesta, mutta tavoitteen saavuttaminen on erittäin haasteellista meneillään olevista laajoista säästötoimenpiteistä huolimatta.

 5) Tavoitteenamme on, että olemme luotettava organisaatio asiakkaillemme ja työntekijöillemme. Tämän tavoitteen toteutumisesta saadaan tietoa vuosittain toteutettavalla Luottamus & Maine-tutkimuksella. Tavoitteena on, että organisaatiomielikuva kehittyy myönteiseen suuntaan ja sijoitumme viiden parhaan joukkoon hyvinvointialueiden vertailussa. Luottamus & Maine-tutkimus valmistuu kuluvan vuoden toisella puoliskolla, jolloin mittari päivittyy.

 Talousarvion laatimisen lähtökohtana oli valtion yleiskatteellinen rahoitus (n. 780,1 milj. euroa), joka muodostuu valtiovarainminiteriön pääasiassa tarpeeseen perustuvasta laskentamallista, jossa Pohjois-Karjalan laskennallista rahoitusta on pienennetty siirtymätasauksella n. 64,6 milj. euroa. Kuluvan vuoden merkittävänä tavoitteena on parantaa hoitoon/palveluihin pääsyä olennaisesti. Tähän on varattu talousarviossa yhteensä noin 15 milj. euron lisäpanostukset erikoissairaanhoitoon, ikääntyneiden palveluihin, sosiaalipalveluihin sekä pelastustoimeen.

 Hyvinvointialueen toimintatuottojen yhteismäärä on 128,9 milj. euroa ja toimintakulujen yhteismäärä 904,7 milj. euroa. Näin ollen toimintakatteeksi muodostui -775,8 milj. euroa, joka katetaan valtion 780,1 milj. euron rahoituksella. Strategisesti erittäin tärkeäksi tunnusluvuksi, vuosikatteeksi, muodostui 1,0 milj. euroa. Poistojen ollessa noin 16,0 milj. euroa on kuluvan vuoden talousarvio 15 milj. euroa alijäämäinen.

 Vuoden 2024 talousarviokirjaan on sisällytetty talousarvion toteutumiseen liittyviä taloudellisia riskejä. Talousarvioon on sisällytetty valtionrahoituksen kasvun (2,53 %) suuruinen kustannusten kasvu, joka ei alkuvuoden toteuman perusteella ole riittävä. Strategisen uudistusohjelman toteutumisessa on tunnistettu haasteita, mutta niiden talousvaikutuksia ei vielä tässä vaiheessa ole huomioitu ennusteessa. Tämän takia 1. osavuosikatsauksen perusteella uudistusohjelmaan etsittiin noin 4 milj. euron edestä uusia toimenpiteitä. Henkilöstön riittävyys ja saatavuus näyttävät jatkuvan talouteen liittyvänä riskinä edellisvuoden tapaan.

 Investointien toteuma tammi-kesäkuussa on 20,1 % (8,1 milj. euroa). Rakennusinvestoinneista on toteutunut tammi-kesäkuussa 5,2 milj. euroa (n. 30 %). Laite- ja kalustoinvestointien toteuma on 2,5 milj. euroa (n. 13 %). Toimittajien toimitusvaikeuksista ja hankintaprosessien viivästymisistä johtuen vuodelle 2023 suunniteltuja ja vuoden 2023 lainanottovaltuudelle toteutettavia laiteinvestointeja siirtyi vuodelle 2024 2,5 milj. euron arvosta. Siirtyneiden hankintojen toteuma puolelta vuodelta on 1,0 milj. euroa. Myös vuodelle 2024 suunniteltuja ja vuoden 2024 lainanottovaltuudella toteutettavien laiteinvestointien hankintaprosesseissa on viiveitä, joten laitetoimituksia on siirtymässä vuodelle 2025. ICT-investointien toteuma on 0,1 milj. euroa (n. 17 %). Asiakas- ja potilastietojärjestelmähanketta varten on varattu vuodelle 2024 laajakantoisiin investointeihin 0,7 milj. euroa. Toteuma tammi-kesäkuulta on 0,2 milj. euroa (n. 33 %). Kaikkiaan vuosien 2024–2027 investointisuunnitelma sisältää palveluverkkoon liittyviä investointikohteita yhteensä n. 80 milj. euron edestä. Kohteiden suunnittelu ja käyttö tarkentuvat vuoden 2024 aikana, kun palveluverkkovalmistelu etenee.

 Henkilöstöedut laajentuivat vuoden 2024 alussa. Siun sote on vuoden 2024 alusta alkaen tarjonnut henkilöstölleen uutena henkilöstöetuutena laajan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Lisäksi Siun sote tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuden hankkia työsuhdepyörän.

 Aluehallitukselle raportoidaan kuukausittain strategisen uudistusohjelman toteutumisesta. Seurattavina kokonaisuuksina ovat 15 miljoonan euron lisäpanostusten vaikutukset lakisääteisten palvelujen varmistamiseksi ja 10 miljoonan euron talouden tavoiteohjelman toteutuminen. Aluehallitus teki toimeenpano-ohjelmien nettosummiin ja panostuksiin muutoksia 1. osavuosikatsauksen perusteella, joiden toteutumista on seurattu toukokuusta lähtien.

 Talouden tavoiteohjelma muodostuu strategisen uudistusohjelman erillisistä toimeenpano-ohjelmista, joita ovat digiohjelma, henkilöstöohjelma, palvelutuotannon kehittämisohjelma, sidosryhmä- ja viestintäohjelma, sopeuttamisohjelma ja vaikuttavuusohjelma. Jokaiselle ohjelmalle on asetettu talousarviossa tavoite, jotka on purettu toimenpiteisiin.

 Erilliset toimeenpano-ohjelmat jakautuvat toimintasuunnitelmiin ja nämä edelleen konkreettisiksi toimenpiteiksi. Valmistelussa on välttämätöntä tehdä toimialuerajat ylittävää yhteistyötä, jota kunkin ohjelman vastuuhenkilö koordinoi. Kunkin suunnitelman/toimenpiteen hyödyt arvioidaan parhaaseen tietoon perustuen. Hyöty, jota tavoitellaan voi olla laadullinen tai määrällinen.

 Talousarvion tuloslaskelmaosaan ei esitetä 2. osavuosikatsauksessa muutoksia. Valtionrahoitukseen on kuluvalle vuodelle tulossa vielä muutoksia vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietoihin liittyvien oikaisuvaatimusten takia. Valtiovarainministeriö ilmoituksen mukaan muutos pienentäisi rahoitustamme noin 27.000 euroa, tämä muutos on tarkoitus esittää 3. osavuosikatsauksessa yhdessä muiden mahdollisten talousarviomuutosten yhteydessä.

Aluevaltuusto 11.09.2024 § 49

Päätösehdotus Aluehallitus:

 Aluehallitus saattaa osavuosikatsauksen 2/2024 tiedoksi aluevaltuustolle.

Päätös Aluevaltuusto merkitsi osavuosikatsaus 2/2024:n tiedoksi.

Asiassa käytettiin 12 puheenvuoroa. Toimialuejohtajat Eija Rieppo ja Susanna Wilén, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi ja talousjohtaja Ismo Rouvinen vastasivat esitettyihin kysymyksiin.