Dynasty tietopalvelu Haku RSS Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Aluevaltuusto
Pöytäkirja 21.03.2023/Pykälä 6



Enon terveyskeskussairaalan toiminnan päättäminen

2147/00.01.02.01/2023

 

 

Aluehallitus 02.03.2023 § 35

 

 

Lisätiedot Toimialuejohtaja Eija Rieppo
eija.rieppo@siunsote.fi
Puh. 013 330 4510

 

 

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Leivonen Kirsi:

 

 Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Siun soten kuntayhtymän palvelutuotantosuunnitelmasta poikkeamisen Enon osalta niin, että terveyskeskussairaalan toiminnan päättämisen jälkeen (viimeistään 30.6.2023) Enoon ei perusteta hoitosolua.

 

 

Päätös Keskustelun kuluessa Tapio Hämäläinen esitti, että Enoon perustetaan hoitosolu palvelutuotantosuunnitelman mukaisesti. Osmo Pirhonen kannatti Tapio Hämäläisen esitystä.

Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä, ja että esittelijän ehdotuksen kannalla olevat äänestävät JAA, ja Tapio Hämäläisen esityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestystapa ja -järjestys hyväksyttiin.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin kahdeksan (8) JAA-ääntä (Auvinen, Elo, Heinonen, Mustonen, Puruskainen-Saarelainen, Reijonen, Taponen, Tirkkonen) ja kaksi (2) Ei-ääntä (Hämäläinen, Pirhonen). Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen aluehallituksen päätökseksi.

 

 

Selostus Enon terveyskeskussairaalassa on käytössä 20 paikkaa asumisen odottajille. Henkilökuntapulan vuoksi käytössä on tällä hetkellä 17 paikkaa. Vakinaista henkilökuntaa tällä hetkellä on 10 henkilöä.

 

 Enon terveyskeskussairaala sijaitsee kiinteistössä, jota on tutkittu sisäilmaoireiden vuoksi vuodesta 2002 lähtien. Insinööritoimisto 2K:n viimeisin tutkimusraportti on vuodelta 2014. Kiinteistössä on havaittu monia erilaisia vaurioita.

 

 Insinööritoimisto 2K raportin mukaan rakennuksessa havaittiin vaurioita, jotka ovat pääasiassa syntyneet pitkän ajanjakson kuluessa kosteus- ja lämpöteknisesti heikosti toteutettuihin rakenteisiin (riskirakenteet). Tutkimuksen perusteella merkittävimmät vauriot todettiin G-osassa (hammashoitola, fysioterapia), E-osassa (lääkäreiden vastaanotto) sekä kellarissa B-osassa (keskusvarasto) ja C-osassa (varasto). Ongelmat liittyvät pääosin perusmuurirakenteiden alaosiin, jossa osittain teknisen käyttöikänsä päässä olevat rakenteet ovat vaurioituneet lähinnä maaperän kosteusrasituksen seurauksena. Etenkin hammashoitolan ja fysioterapian osalta todettiin myös, että sadevesi pääsee tunkeutumaan rakenteisiin huonokuntoisten julkisivupanelointien ja vesipellitysten kautta. Viistosateen merkitys ulkoseinä- ja perusmuurirakenteille korostuu räystäättömässä rakennuksessa.

 

 Lisäksi kiinteistössä (vuodeosasto, lääkäreiden vastaanotto) todettiin paikallisia kosteusvaurioita, jotka ovat syntyneet todennäköisesti äkillisen kosteusrasituksen seurauksena (mm. käyttöveden joutuminen rakenteisin ym.). Tutkimuksen perusteella vauriot pääsevät vaikuttamaan sisäilman laatuun rakenteiden kautta tapahtuvien ilmavirtausten vuoksi. Hallintotilojen (A-osa) lattiaan tehdyn Platon Systems-järjestelmän toiminta todettiin paikoin puutteelliseksi.

 

 Tuloilmakoneissa todettiin mineraalikuitulähteitä, joita on osittain pyritty korjaamaan. Raitisilmakammioiden suojaus vettä ja lunta vastaan todettiin lähes joka koneen kohdalla puutteelliseksi ja koneiden raitisilmakammioissa havaittiin monin paikoin vettä. Peruskorjauksen suunnittelussa lähtökohtana tulisi olla toimivan ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelu.

 

 G-osan (hammashoitola, fysioterapia) ulkoseinärakenteiden vaurioiden korjaaminen edellyttää julkisivujen purkamista kokonaisuudessaan. E-osan (lääkäreiden vastaanotto) ulkoseinissä ja perusmuurirakenteissa olevat vauriot edellyttävät seinän alaosien purkamista sisäkautta. B-osan (keskusvarasto) maanvastaisten seinien vauriokorjaus edellyttää vähintään sisäpuolisten kuorimuurausten purkamista. C-osan (varasto) osalta vaurioituneiden materiaalien poistaminen edellyttää alapohjan ja ulkoseinän sisäpuolisten rakenteiden (tiilimuuraus) purkamista kokonaisuudessaan. Rakennuksen alapohjarakenteiden osalta korjauksissa tulee huomioida paikallisesti kantavien rakenteiden kautta nouseva kosteus.

 

 Joensuun kaupunki ei vuoden 2016 loppuun mennessä ollut ryhtynyt yllä mainittujen puutteiden myötä peruskorjaustoimenpiteisiin. Toiminta asemalla siirtyi Siun sotelle 1.1.2017 ja tiloista tuli Siun sote -kuntayhtymän vuokratiloja. Sisäilmaongelmat jatkuivat ja asemalta siirrettiin hammaslääkäritoiminnot siirtokelpoisiin tiloihin Enon koulun yhteyteen. Joensuun kaupunki ei katsonut mahdolliseksi kohteen peruskorjausta, jonka jälkeen yhteisesti kartoitettiin mahdollisuutta sijoittaa terveysaseman toiminnot muualle Enoon. Ratkaisuvaihtoehdoksi löytyi Enon vanha kunnantalo, minkä muutostyöt saatiin valmiiksi keväällä 2022 ja vastaanoton toiminnot siirtyivät kohteen valmistumisen myötä peruskorjattuihin tiloihin. Kuntotutkimus kokousasian liitteenä.

 

 Joensuun kaupunki on irtisanonut kiinteistön vuokrasopimuksen joulukuulla 2022 siten, että vuokrasopimus päättyy 30.6.2023 ja tiloista on poistuttava siihen mennessä.

 

 Aluevaltuusto hyväksyi § 67/11.10.2022 noudatettavaksi Siun sote kuntayhtymän tekemää palvelutuotantosuunnitelmaa (yhtymävaltuusto 17.4.2018 § 6 ja yhtymävaltuusto 14.6.2022 § 26), kunnes hyvinvointialueella päätetään palvelustrategiasta ja siihen liittyvästä palveluverkosta.

 

 Em. palvelutuotantosuunnitelmassa on päätetty muuttaa Enon terveyskeskussairaala hoitosoluksi, kun Kontiolahden uusi soteasema valmistuu, ja tämä valmistui vuonna 2022. Käsillä olevassa tilanteessa hoitosolun perustaminen Enoon ei ole tarkoituksen mukaista eikä hyvinvointialueelle hyväksytty investointivaltuus mahdollista uusien tilojen hankintaa.

 

 Koska etenemisesitys Enon osalta poikkeaa hyväksytystä palvelutuotantosuunnitelmasta, asia tulee saattaa aluevaltuuston päätettäväksi. Hyvinvointialueella valmistellaan parhaillaan palvelustrategiaa ja siihen liittyvää palveluverkkosuunnitelmaa, jossa palvelukonsepti tullaan arvioimaan uudelleen koko hyvinvointialueella.

 

 Henkilöstön kanssa tullaan käymään yhteistoimintamenettelyn mukaiset kuulemiset ja tarjotaan työpaikkaa muihin Siun soten yksiköihin. Vanhukset ohjataan heille sopiviin asumispalvelupaikkoihin.

 

 

 

Aluevaltuusto 21.03.2023 § 6

 

 

Päätösehdotus Aluehallitus:

 

 Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Siun soten kuntayhtymän palvelutuotantosuunnitelmasta poikkeamisen Enon osalta niin, että terveyskeskussairaalan toiminnan päättämisen jälkeen (viimeistään 30.6.2023) Enoon ei perusteta hoitosolua.

 

 

Päätös Keskustelun kuluessa valtuutettu Petteri Tahvanainen esitti Vasemmistoliiton valtuustoryhmän esityksenä, että Enon terveyskeskussairaalan toimintaa ei päätetä, ennen kuin Enoon on perustettu hoitosolu palvelutuotantosuunnitelman mukaisesti. Esityksen  perustelut käyvät ilmi pöytäkirjan liitteenä olevasta valtuustoryhmän esityksestä (Vasemmistoliiton muutosesitys 6 §).

Valtuutettu Sari Huovinen esitti, että nyt päätetään vain terveyskeskussairaalan päättämisestä ja hoitosolun osalta ratkaisu tehdään palveluverkkosuunnitelman yhteydessä.

Valtuutetut Pekka Puustinen, Satu Melkko ja Henry Määttä kannattivat Sari Huovisen esitystä.

Valtuutetut Tapio Hämäläinen ja Anni Järvinen kannattivat Vasemmistoliiton valtuustoryhmän esitystä.

Koska oli tehty kaksi aluehallituksen esityksestä poikkeavaa kannatettua esitystä, puheenjohtaja totesi että asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi seuraavaa: ensin äänestetään Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ja Sari Huovisen tekemien esitysten välillä, ja sen jälkeen tämän äänestyksen voittanut esitys asetetaan äänestykseen aluehallituksen esitystä vastaan. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Edelleen puheenjohtaja esitti, että ensimmäisessä äänestyksessä Sari Huovisen esityksen kannalla olevat äänestävät JAA ja Vasemmistoliiton  esityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin 59 ääntä, joista 51 JAA-ääntä, 6 EI-ääntä ja tyhjiä 2. Puheenjohtaja totesi Sari Huovisen esityksen voittaneen ensimmäisen äänestyksen.

Puheenjohtaja esitti, että toisessa äänestyksessä aluehallituksen esityksen kannalla olevat äänestävät JAA, ja ensimmäisen äänestyksen voittaneen Sari Huovisen esityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin 59 ääntä, joista 4 JAA-ääntä ja 55 EI-ääntä.

Puheenjohtaja totesi valtuutettu Sari Huovisen esityksen tulleen aluevaltuuston päätökseksi.

Äänestysraportit äänestyksittäin ovat pöytäkirjan liitteenä.