Aluehallitus
Pöytäkirja 25.09.2024/Pykälä 198

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategia

Tulevaisuuslautakunta 26.06.2024 § 76

Lisätiedot Strategiajohtaja Ilkka Pirskanen

 p. 013 330 4500

Päätösehdotus Strategiajohtaja Pirskanen Ilkka:

 Tulevaisuuslautakunta päättää käynnistää liitteenä olevasta palvelustrategialuonnoksesta ja siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta lausuntokierroksen, joka kestää 23.8.2024 saakka. Lausuntokierros on kaikille avoin ja lausuntopyyntö julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla ja julkisissa tiedotusvälineissä.

Päätös Hyväksyttiin.

Selostus Itä-Suomen hallinto-oikeus on 3.5.2024 tekemällään päätöksellä kumonnut aluevaltuuston 22.6.2023 § 44 tekemän päätöksen palvelustrategiasta ja siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta. Tästä syystä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategia on valmisteltu uudelleen. Valmistelussa on käytetty osin apuna aikaisemmassa valmistelussa tuotettua aineistoa kuitenkin siten, että se ei ole ohjannut eikä sitonut uutta valmistelua.

 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 11 § edellyttää hyvinvointialueen laativan taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian osana hyvinvointialuestrategiaa. Palvelustrategiassa hyvinvointialueen tulee päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi hyvinvointialue asettaa palvelustrategiassa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus.

 Palvelustrategia on muutosohjelma hyvinvointialuestrategian tavoitteiden toteuttamiseksi resurssit (henkilöstö ja talous) huomioiden.

 Palvelustrategialuonnos

 Esityslistan liitteenä on palvelustrategian luonnos, jota esitetään lähetettäväksi lausuntokierrokselle.

 Palvelustrategiaan sisältyvä palveluverkkosuunnitelma koskee sote-keskuksia, sote-asemia ja sote-palvelupisteitä. Muiden palvelujen järjestämiseen tällä palveluverkkosuunnitelmalla ei oteta kantaa.

 Uudistumisen keskeisenä poikkileikkaavana teemana on perustason palvelujen turvaaminen ja vahvistaminen. Palvelustrategialuonnoksen mukaisesti palvelutuotantoa uudistamalla pyrimme turvaamaan perustason palvelujen saatavuuden, toimivat hoitoketjut ja tasapainoisen palvelutuotannon koko hyvinvointialueella, mikä on edellytys myös laajan päivystyksen keskussairaalan toiminnalle.

 Palvelustrategialuonnoksen yksi keskeinen asia on toimiva ja monikanavainen asiakasohjaus. Asiakas voi ottaa yhteyttä hänelle sopivimmalla tavalla, asiakkaan tarpeet selvitetään heti ja varmistetaan, että asiakas saa tarpeensa mukaista apua ja palvelua. Lisäksi huomioidaan pitkäaikaisasiakkaat ja varmistetaan hoidon jatkuvuus.

 Toinen keskeinen ajatus on se, että sama palvelu voi olla tarjolla toisaalla sosiaali- ja terveysasemalla, toisaalla kotiin vietävänä palveluna, toisaalla sähköisenä palveluna, väestön palvelutarpeen mukaisesti.

 Palveluja tuotetaan eri tavoin siten, että otetaan huomioon asiakkaan tarve ja kyky käyttää erilaisia palvelumuotoja. Palveluverkko on monikanavainen, yhdenvertainen ja dynaaminen. Alueen palvelut muuttuvat, kun väestön palvelutarve muuttuu.

 Kriittinen menestystekijämme on henkilöstön riittävyys. Sitä tuetaan mm. merkittävillä panostuksilla sähköisiin palveluihin, panostamalla sotekeskuksiin ja soteasemiin sekä muilla tuottavuuden lisääntymiseen tähtäävillä toimilla sekä keventämällä palvelurakennetta. Nämä keinot hillitsevät myös kustannusten kasvua, mikä yhdessä maltillisten kiinteistöinvestointitarpeiden kanssa auttaa tasapainoisen talouden saavuttamisessa. Palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja oikea-aikaisuutta pyritään luonnoksessa parantamaan monin eri keinoin, mm. vahvat sotekeskukset, kaikissa kunnissa sijaitsevat soteasemat, palveluja täydentävät sotepisteet, digisotekeskus, omatoimiset sähköiset palvelut, hyvä asiakasohjaus sekä hoidon ja palvelun jatkuvuuden malli.

 Uudella palvelustrategialla tavoitellaan 13,5 milj.€ kumulatiivisia säästöjä vuosina 2025–2027. Vuoden 2029 loppuun kumulatiivisen säästöpotentiaalin arvioidaan olevan n. 29,4 milj.€.

 Lausuntokierroksen jälkeen palautteista tehdään yhteenvedot ja niiden perusteella tehdään tarvittavat muutokset palvelustrategia-asiakirjaan. Lisäksi tarkennetaan vaikutusten arviointia ja taloudellisia laskelmia sekä rakennetaan tarkemmat mittarit toiminnan seuraamista varten.

 Varsinainen esitys palvelustrategiasta julkaistaan tulevaisuuslautakunnan esityslistalla 12.9.2024. Tulevaisuuslautakunta käsittelee sitä 17.9.2024.

Tulevaisuuslautakunta 17.09.2024 § 93

Lisätiedot Strategiajohtaja Ilkka Pirskanen

 p. 013 330 4500

Päätösehdotus Strategiajohtaja Pirskanen Ilkka:

 Tulevaisuuslautakunta hyväksyy liitteenä olevan palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman sekä esittää niitä aluehallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös Esittelijä muutti kokouksessa päätösehdotustaan liitteiden osalta seuraavasti:

Muutokset palvelustrategiaan:

Sivu 3. Johdanto, kolmannen kappaleen loppuun lisätään lause:
”Mikäli hyvinvointialueen taloudelliset ja henkilövoimavarat mahdollistavat, palveluja voidaan tarjota tässä palvelustrategiassa esitettyä laajemmin.”

Sivu 18. Luvun ”Palvelujen tuotantotavat ja palveluverkko” ensimmäinen kappale muutetaan muotoon:
”Lähtökohtanamme on, että sosiaali- ja terveyspalvelut on suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön ja parhaaseen mahdolliseen asiantuntijatietoon perustuvien periaatteiden mukaisesti ja että ne vastaavat pohjoiskarjalaisen väestön muuttuvia palvelutarpeita.”

Sivu 20, kolmas kohta muutetaan muotoon:
”Palveluverkkosuunnitelmassa määrittelemme periaatteet, joiden perusteella kunkin alueen palvelut määräytyvät.”

Sivu 20, taulukko, Kotiin vietävät palvelut, viimeinen kohta muutetaan muotoon:
”Palvelut silloin, jos se on alueen palveluverkkosuunnitelman periaatteet huomioiden kustannusvaikuttavaa toimintaa tietyn fyysisen toimipaikan sijaan”

Sivu 24, ensimmäinen lause muutetaan muotoon:
”Lisäksi tavoitteenamme on tarjota nykyistä joustavammin uusia palveluja kotiin myös silloin, kun se on palveluverkkosuunnitelman periaatteet huomioiden kustannusvaikuttavaa toimintaa fyysisen toimipaikan sijaan.”

Sivu 27, luvun ”Riittävän lähellä, yhdenvertaisesti ja palvelutarpeeseen perustuen” toinen kappale muutetaan muotoon:
”Sote-keskusten ja sote-asemien sijoittuminen ja alueellinen palveluvalikoima määräytyvät asukkaiden palvelutarpeeseen pohjautuvien, lakisääteisten ja parhaaseen mahdolliseen asiantuntijatietoon pohjautuvien kriteerien perusteella. Kriteereihin perustuva palveluverkko muuttuu asukkaiden palvelutarpeen muuttuessa. Pidämme tärkeänä, että palvelutarpeeltaan samanlaisilla alueilla on tarjolla yhdenvertaiset palvelut yhteneväisellä konseptilla.”

Sivu 40, luvun ”Hyvinvointialueen tasapainoisen talouden kokonaisuus” toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään lause:
”Palvelurakenteen muuttuessa varmistamme jatkuvalla seurannalla ja mittareilla sen, ettei perusterveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin kohdistu heikennyksiä, jotka lisäävät hoidon tarvetta hoitoketjun muissa portaissa, erityisesti erikoistason palveluissa.”

Muutokset palveluverkkoliitteeseen:

Sivu 3. Sote-asema, toisen kohdan alle lisäys:
”Tavoitteena vähintään yksi lääkärivastaanottopäivä/viikko/1500 asukasta”

Sivu 3. Sote-palvelupiste, ensimmäinen kohta muutetaan muotoon:
”Alueilla, joilla on pitkät välimatkat, sote-palvelupiste täydentää palveluita tarkoituksenmukaisessa sijainnissa ja kiinteistössä.”

Keskustelun aikana Pekka Puustinen esitti, että palvelustrategiaan tehdään seuraava muutos:

Sivu 20, taulukon kohtaan Muut palvelupisteet lisätään:
”Palvelupisteillä hoitaja- ja lääkäripalveluiden tavoitemitoitus on yksi (1) läsnäolopäivä tuhattaviittäsataa (1500) asukasta kohti viikossa.”

Auvo Gustafsson kannatti Puustisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että palvelustrategiaan on tehty kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että strategiajohtajan päätösehdotuksen kannalla olevat äänestävät ”JAA” ja Pekka Puustisen esityksen kannalla olevat äänestävät ”EI”. Äänestystapa hyväksyttiin.

Seuranneessa äänestyksessä JAA-ääniä annettiin 4 kappaletta (Rissanen, Räty, Kuivalainen ja Nuutinen) ja EI-ääniä annettiin 3 kappaletta (Gustafsson, Ollilainen ja Puustinen). Tyhjää äänesti 1 (Miettinen).

 Pekka Puustinen esitti, että palveluverkkoliitteeseen tehdään seuraava muutos:

 Sivu 3, Sote-palvelupiste kohdasta poistetaan toinen määrite ja korvataan määritteellä:

 ”Hoitaja- ja lääkäripalveluiden tavoitemitoitus on yksi (1) läsnäolopäivä tuhattaviittäsataa (1500) asukasta kohti viikossa”.

 Esitys raukesi kannattamattomana

 Puheenjohtaja totesi tulevaisuuslautakunnan hyväksyneen näin strategiajohtajan muutetun päätösehdotuksen.

Selostus Lausuntoajan puitteissa palvelustrategiasta saatiin 66 lausuntoa. Lausunnoista 12 tuli kaupungeilta ja kunnilta, 30 järjestöiltä ja hyvinvointialueen sekä kuntien ja kaupunkien vaikuttamistoimielimiltä ja 24 yksityishenkilöiltä ja hyvinvointialueen työntekijöiltä. Kuntien ja kaupunkien lausunnot ovat ristiriitaisia. Osa pitää palvelustrategiaa hyvänä, toiset esittävät merkittäviäkin muutoksia strategiaan. Muutosta vaativien kuntien ja kaupunkien lausunnoissa on sama yhteinen piirre, kuin järjestöjen ja yksityishenkilöidenkin lausunnoissa, joissa toivotaan laajempia ja saavutettavampia palveluja mitä palvelustrategiassa ja siihen sisältyvässä palveluverkkosuunnitelmassa on suunniteltu. Tämä toive on ymmärrettävä ja kannatettavakin, mutta valitettavasti olemassa olevien tosiasioiden vallitessa mahdoton toteuttaa. Käytössä olevat henkilöstö- ja talousresurssit eivät mahdollista esitettyä laajempien ja paremmin saavutettavien palvelujen järjestämistä. Kansalaisille ei pidä antaa palvelulupausta, jota hyvinvointialue ei kykene realistisesti lunastamaan.

 Suuressa joukossa lausuntoja toivottiin perustellusti Kontiolahdelle sote-keskusta suunnitelmassa olleen sote-aseman sijaan. Lausuntojen perusteella palvelustrategiaa ja siihen sisältyvää palveluverkkosuunnitelmaa muutettiin siten, että Kontiolahdelle tulee sote-keskus, jossa kuitenkin Joensuun läheisyyden perusteella, on hieman suppeammat palvelut kuin muissa sote-keskuksissa (ei mm. kuvantamista).

 Lainsäädäntö määrää hyvinvointialueet kattamaan taseessa olevat alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen talousennusteen perusteella oletetaan katettavaa alijäämää olevan yli 50 milj.€ vuoden 2024 lopussa. Uudella palvelustrategialla ja palveluverkolla on erittäin suuri merkitys alijäämän kattamisessa.

 Esityslistan liitteinä olevissa palvelustrategia- ja palveluverkkoluonnosasiakirjoissa ovat lausuntokierrokselle lähteneisiin luonnoksiin tehdyt muutokset korostettu punaisella. Liitteinä ovat myös kaikki asiasta annetut lausunnot.

Aluehallitus 25.09.2024 § 198

Lisätiedot Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen

 kirsi.leivonen@siunsote.fi

 Puh. 013 330 8590

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Leivonen Kirsi:

 Aluehallitus toteaa kantanaan aluevaltuustolle 11.9.2024 jätettyyn kansalaisadressiin liittyen, että tulevaisuuslautakunnan esityksen palvelustrategiaksi voidaan katsoa täyttävän Suomessa voimassa olevan lainsäädännön ja hallitusohjelman tavoitteiden mukaisen sote-palvelujen  järjestämisen Pohjois-Karjalassa, eikä adressi anna aihetta muuttaa lautakunnan valmistelemaa palvelustrategiaesitystä.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategian hyväksymistä tulevaisuuslautakunnan § 93/17.9.2024 esityksen mukaisesti.

Päätös Tauon jälkeen suoritettiin nimenhuuto. Paikalla 10/11 hallituksen jäsentä.

Asian käsittelyn alussa Eeva-Liisa Auvinen, Eila Heinonen, Osmo Pirhonen ja Anna Puruskainen-Saarelainen ilmoittivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi) tässä asiassa. Esteellisyydet hyväksyttiin. Esteelliset poistuivat kokoustilasta.

Asian käsittelyyn osallistuivat varahenkilöinä Paula Puhakka (Eeva-Liisa Auvisen varajäsen), Veli-Matti Hurskainen (Eila Heinosen varajäsen), Eero Kärkkäinen (Anna Puruskainen-Saarelaisen varajäsen) ja Outi Mara (Osmo Pirhosen varajäsen). Paikalla olevien jäsenten ja varajäsenten määrä näin 10/11.


Keskustelun kuluessa esittelijä muutti ehdotustaan palvelustrategiaa koskien seuraavasti:

Strategia-asiakirja s. 32 YHTEISTYÖ JA… 1. kappale, viimeinen lause: Yhteistyössä painottuu ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.


Siun sote Palveluverkko -liite:

Periaatteet-sivun ensimmäisen kohdan toiseksi alakohdaksi seuraava lause:
Sote-keskusten tehtävänä on järjestää väestön palvelutarvetta vastaavat lähipalvelut alueensa sote-asemalle ja sote-palvelupisteisiin käytettävissä olevilla voimavaroilla.

Kohtaan Sote-asema 7. alaviivan kohdalta poistetaan sanat "lasten ja nuorten", eli jäisi "Osalla sote-asemia järjestetään resurssien puitteissa
• suun terveydenhuollon palveluita, erityisesti lapsille ja nuorille
• lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluita
• toimintakykyä tukevia palveluita"

Kohtaan Sote-palvelupiste 3. alakohdaksi:
Sote-palvelupisteiden ollessa tarpeenmukaisesti auki siellä tarjotaan kiireetöntä hoitajavastaanottoa ja muita lähipalveluja resurssien puitteissa, tarvittaessa etäkonsultaatioiden tuella. (kolme tarkentavaa alakohtaa jäävät pois)

Viimeinen alaviivateksti "Sote-palvelupisteen työntekijällä on laajat etäkonsultaation tekemisen mahdollisuudet" poistetaan.

Todettiin, että kansalaisadressin allekirjoittajien määrä on täydentynyt luovutuksen jälkeen yli 11.500 henkilöön.

Aluehallitus hyväksyi kansalaisadressin käsittelyä koskevan esityksen aluevaltuustolle alkuperäisen esityksen mukaisesti ja palvelustrategiaa koskevan esityksen esittelijän muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.

Merkittiin pöytäkirjaan, että

* kokouksessa pidettiin tauko klo 13.09 – 13.24
* varahenkilöt poistuivat kokouksesta klo 13.28, ja varsinaiset jäsenet palasivat.

Selostus Aluehallitukselle saatetaan tiedoksi 11.9.2024 jätetty kansalaisadressi ’Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tulee noudattaa lakia’, jonka on allekirjoittanut lähes 11.500 henkilöä. Kansalaisadressi on asian liitteenä.

 Kansalaisadressissa vaaditaan koko hyvinvointialueellemme toimivaa perusterveydenhuoltoa lähipalveluina. Ihmisten tulee saada vähintään lääkäri-, hammaslääkäri-, sairaanhoitaja- ja laboratoriopalvelut läheltä. Vaatimusta perustellaan perustellaan perustuslain 9 §:llä sekä maan hallituksen hallitusohjelman tavoitteilla.

 Kansalaisadressi on jätetty tulevaisuuslautakunnan määrittämän lausuntojen antamisen takarajan jälkeen, eikä sitä ole sisällytetty tulevaisuuslautakunnan esitykseen palvelustrategiasta. Adressi huomioidaan aluehallituksen valmistelussa palvelustrategiaan kytkeytyvänä hyvinvointialuealoitteena, joka tulee tässä tapauksessa käsitellä aluevaltuustossa, jonka toimivaltaan se laajuudeltaan kuuluu.

 Tulevaisuuslautakunnan valmistelema palvelustrategiaesitys perustuu todennettuihin väestö- ja sairastavuustietoihin, joista tarveperusteisesti on johdettu hyvinvointialueen laajuinen palveluverkkosuunnitelma tietyillä saatavuus ja saavutettavuus kriteereillä. Palvelustrategiaesityksessä huomioidaan myös niin fyysisten kuin taloudellisten resurssien rajallisuus palvelujen järjestämiseksi, joita myös lainsäädännöllä ohjataan.

 Palvelustrategiaesityksen voidaan katsoa täyttävän Suomessa voimassa olevan lainsäädännön ja hallitusohjelman tavoitteiden mukaisen sote-palvelujen järjestämisen Pohjois-Karjalassa vallitsevassa tilanteessa.