Kunnanhallitus
Pöytäkirja 11.12.2023/Pykälä 192

Kunnanhallitus 11.12.2023 § 192  

523/00.01.02.03/2023  

Valmistelija kunnanjohtaja Marjut Ahokas, marjut.ahokas@ilomantsi.fi

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnistää vuoden 2025 Vaikuttamisen kärjet -asiakirjan laatimisen ja pyytää esitystä valmistelua varten. Vaikuttamisen kärjet 2025 -asiakirjalla tehostetaan edunajamista kokoamalla ajankohtaiset hankkeet ja muut valtion päätöksentekoon liittyvät tavoitteet ja samalla linjataan maakunnan kärkihankkeet.

Vaikuttamisen kärjet 2025 pohjalta tehtävä vaikuttamistyö tähtää vuoden 2025 valtion talousarvioon vaikuttamiseen. Maakunnan toimijoilta toivotaan erityisesti työllisyyttä, investointeja ja kasvua edistäviä sekä yritysten ja kuntien toimintaedellytyksiä kehittäviä esityksiä.

Vaikuttamisen kärjet 2025 tarkoituksena on koota ministeriökohtaisesti ne asiat, joissa tarvitaan maakunnan ulkopuolista päätöksentekoa. Maakunnan omassa päätösvallassa olevia hankkeita (esim. EU-hankkeet) ei sisällytetä Vaikuttamisen kärjet -asiakirjaan. Lisäksi on mahdollista tuoda esille myös muita edunajamistyöhön liittyviä asioita (esim. lainsäädäntö, politiikkalinjaukset).

Lisäksi on pyydetty ilmoittamaan, mikäli Vaikuttamisen kärjet 2024 -asiakirjassa on asioita, joiden rahoitus/toteutttaminen on jo varmistunut, tai jotka eivät ole enää muutoin ajankohtaisia.

Vaikuttamisen kärjet 2024 asiakirja on luettavissa alla olevasta linkistä.

Vaikuttamisen kärjet 2024

Esitys tulee olla Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa viimeistään perjantaina 9.12.2023. Esitykset toimitetaan sähköisellä lomakkeella.

Esittelijä kunnanjohtaja Ahokas Marjut

Päätösehdotus Ilomantsin kunnanhallitus päättää esittää Vaikuttamisen kärjet 2025 -asiakirjaan seuraavat kohteet:


1. Infrastruktuurin parantaminen yritysten ja alueen kasvuedellytysten lisäämiseksi (Liikenne- ja viestintäministeriö, talousarvion pääluokka 31: Runon ja Rajan tien Hatuntie/522 (Via Karelia) kunnostaminen Ilomantsin ja Lieksan alueella

Perustelut: Runon ja rajan tie on Suomen vanhin matkailutie, joka kulkee 1080 km rajan lähellä Virolahdelta Sallaan. Se kulkee osin kantateitä, mutta seurailee pääosin alempaan hoitoluokkaan kuuluvia seututeitä. Ilomantsin ja Lieksan alueella tie on erittäin tärkeä alueen elinvoimalle muun muassa matkailun, virkistyksen, monipuolisen kaivostoiminnan ja metsätalouden kautta. Myös pelastustoimen tehtävät ja palontorjunta vaativat hyviä yhteyksiä. Ilomantsin ja Lieksan välillä tie on tärkeydestään huolimatta huonossa kunnossa ja tiehallinto on harkinnut ja osin muuttanut sen asfaltoidusta tiestä soratieksi.

Via Karelia yhdistää itärajan erilaiset kulttuuripiirit, ainutlaatuiset luonnonalueet sekä Suomen nykyisen olemassaolon kannalta merkittävät sotahistorialliset kohteet. Matkailuelinkeino on ollut kasvussa ja kiinnostus Itä-Suomen luonto- ja kulttuurimatkailukohteisiin on lisääntynyt.

Ilomantsi ja Lieksa tekevät laajasti yhteistyötä eri toimialojen osalta, ja erityisesti matkailutoiminnan kehittyminen entistä kansainvälisemmäksi ja laajemmaksi vaatii Runon ja rajan tien perusparantamista, jotta sitä voi ylipäätään hyödyntää. Matkailun lisäksi puukuljetukset tien varrella olevilta hakkuualueilta edellyttävät tien kunnon parantamista.

2. Yrityskiinteistöjä omistaville kuntien yhtiöille palautettavat investointituet (Työ- ja elinkeinoministeriö, talousarvion pääluokka 32):

Perustelut: Kunnanhallitus esittää investointitukien palauttamisen kuntien yritys- ja teollisuuskäytössä oleville rakennuksille. Kuntalain mukaisen yhtiöittämisen myötä kuntien yritystiloja hallinnoivat kuntien tytäryhtiöt, jotka joutuvat kunnostamaan tiloja erityisesti vuokralaisten vaihtuessa. Lisäksi olisi nähtävä yrityskiinteistöyhtiöiden rooli aktiivisena uusien yritystilojen rakentajana investointitukien turvin. Investointitukien palauttaminen edesauttaisi yritysten kasvua ja kehittymistä ja mahdollistaisi uusien yritysten sijoittumisen.

3. Lainsäädäntö-/budjettilakiasiana arvokohteiksi luokiteltavien rakennusten ottaminen valtion budjettiin:

Perustelut: Ilomantsissa on runsaasti kunnan joko kokonaan tai osittain ylläpitämiä kulttuuri- ja sotahistoriaan suojelu- ja arvokohteiksi luokiteltavia alueita ja rakennuksia. Sellaisia ovat muun muassa Möhkön ruukin museoalue, Taistelijan talo Hattuvaarassa, Parppeinvaaran karjalais- ja runokyläkokonaisuus, johon kuuluu muun muassa Rajakenraali Raappanan sodanaikainen komentopaikka sekä Parppeinvaaran museoaitat. Lisäksi yksityisten hallinnassa ovat muun muassa Sissolan pirtti ja Makkolan museopihapiiri.

Edellä lueteltujen kohteiden ylläpitäminen ei ole mahdollista niissä tapahtuvan liiketoiminnan tuotoilla. Valtion budjettiin on otettava määräraha, jolla arvokkaat karjalaista ja kalevalaista kulttuuria sekä sotahistoriaa esittelevät kohteet voidaan pitää käyttö- ja esittelykunnossa.

Päätös Hyväksyttiin.

Toimenpiteitä varten ja tiedoksi

1. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
2. kirjaamo@pohjois-karjala.fi