Kunnanhallitus
Pöytäkirja 01.06.2026/Pykälä 82

Kunnanhallitus 01.06.2026 § 82  

224/00.01.02.03/2026  

Valmistelija talouspäällikkö Minna Kontturi, minna.kontturi@ilomantsi.fi

Tukes pyytää kaivoslain (10.6.2011/621) 37 §:n nojalla lausuntoa Ilomantsin kunnan alueelle kohdistuvasta malminetsintälupahakemuksesta. Luvan hakijana on Endomines Oy ja kyseessä on jatkoaikahakemus ja lausunto tulee toimittaa viimeistään 3.6.2026 mennessä.

MaksiPoika -alueen pinta-ala on 169,63 ha. Lupa-alueella ei ole kaavoituksia. Malminetsintäalueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä kaivos- tai muun lainsäädännön rajoituksia. Ilomantsin Pampalon länsipuolella sijaitseva MaksiPoika -alue kuuluu Ilomantsin arkeeisen vihreäkivivyöhykkeen kultakriittiseen Hatun liuskejaksoon, josta tunnetaan useita kultaesiintymiä. Haettu alue sijaitsee Pampalon kaivospiirin länsipuolella. Alueen näytetulokset ovat lupaavia ja edellyttävät jatkokairauksia sekä lisätutkimuksia malmipotentiaalin todentamiseksi. Sijainti nykyisen kaivoksen välittömässä läheisyydessä parantaa merkittävästi alueen hyödyntämisedellytyksiä

Alueelta otaksutaan löytyvän kultaa, hopeaa, sinkkiä, lyijyä ja kuparia. Arvio perustuu alueen geologiaan, geofysiikkaan, geologisiin rakenteisiin sekä moreeni ja kairaustietoihin. Vuoden 2018 lopulla alueelle tehtiin kaksi painovoimalinjaa osana Pampalon alueen geofyysistä mittausta sekä alueelle on osittain tehty geofysikaalisia IP-mittauksia. Vuonna 2019 alueelle tehtiin viisi moreenilinjaa ja kahdeksan osittain alueelle osuvaa moreenilinjaa. Moreeninäytteistä löytyi heikosti taustapitoisuuksia korkeampia kultatuloksia. Vuosina 2018-2023 alueelle kairattiin seitsemän kairareikää, joista osasta löytyi kohonneita sinkki-, hopea- ja lyijyarvoja. Alueen aineistoja on uudelleen tulkittu ja olemassa olevasta geologisesta mallista on tehty uudelleen tulkintoja. Toiminta on pienimuotoista, jonka vuoksi vakuudeksi ehdotetaan 1000 € kairaputkien katkaisusta.

Kairakone vahingoittaa jonkin verran aluskasvillisuutta ja maapeitettä työskennellessään maastossa. Myös puustolle saattaa aiheutua vaurioita. Koneen jäljet katoavat luonnosta parissa vuodessa kasvillisuuden palauduttua kulku-urille ja työpisteille. Siirtoreitit kairauspisteiden välillä suunnitellaan siten, että maastolle ja kasvillisuudelle aiheutuvat vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Tutkimuksella ei ole vaikutuksia vesistöihin eikä pohjaveteen. Alue saatetaan yleisen turvallisuuden vaatimaan tilaan ja alue palautetaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa. Hakemus sisältää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ja vedenkäyttösuunnitelman.

Tässä linkki MaksiPoika

Esittelijä kunnanjohtaja Ahokas Marjut

Päätösehdotus 

Päätös 

Toimenpiteitä varten ja tiedoksi