JATELK 23.10.2025 § 43 

Joensuun alueellisen jätelautakunnan koko toimialueella kunnallinen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy järjestää saostus- ja umpisäiliölietteen tyhjennykset 1.1.2026 alkaen. Polvijärven kunnan ja Liperin pohjoisosan alueella tyhjennykset alkoivat Puhas Oy:n järjestämänä jo huhtikuussa 2025. Kunnan järjestämän jätehuollon maksut ja maksujen perusteet määritetään jätelain (646/2011) mukaan jätetaksassa, jonka hyväksyy kunnan jätehuoltoviranomainen. Lietejätehuollon taksa päivitetään nyt koskemaan koko jätelautakunnan toimialuetta. Muiden jätelajien jätetaksa määritetään erikseen.

Lietejätehuollon taksaluonnoksen rakenne ja maksujen perusteet säilyvät ennallaan voimassa olevaan lietetaksaan verrattuna, yksittäisiä päivityksiä lukuun ottamatta. Maksutaso on määritetty nyt ensimmäistä kertaa Ilomantsin, Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kunnissa sovellettaville lietteen tyhjennys- ja kuljetusmaksuille.

Saostus- ja umpisäiliölietteen jätetaksa on valmisteltu yhteistyössä kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Yhtiö vastaa jätehuoltopalveluiden järjestämisestä, esimerkiksi kuljetuspalvelun hankinnasta. Tyhjennys- ja kuljetusmaksujen perustana on kilpailutetun tyhjennys- ja kuljetuspalvelun kustannus. Käsittelymaksut perustuvat toimialueen kunnissa hyväksyttyihin vesihuoltolaitosten taksoihin.

Ennen taksan hyväksymistä kuntalaisille ja muille asianosaisille varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta jätetaksaksi jätelain 79 § ja hallintolain (434/2003) 41 § mukaisesti. Jätelautakunnan osakaskunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja vesihuoltolaitoksilta pyydetään lausunnot taksaluonnoksesta. Lausuntojen ja mielipiteiden perusteella taksaluonnokseen tehdään tarvittaessa muutoksia, jonka jälkeen taksa tuodaan hyväksyttäväksi jätelautakunnalle.

Kunnan jätemaksun perusteet

Jätelain 78 §:n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätehuollon kustannukset muodostuvat jätteen kuljetuksen ja käsittelyn lisäksi muun muassa asiakaspalvelun, jäteneuvonnan, tiedotuksen ja laskutuksen järjestämisestä, henkilöstökustannuksista, tietojärjestelmien ylläpidosta ja jätehuollon kehittämisestä. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa.

Jätelain 79 §:n mukaan kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätemaksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa.

Jätetaksan rakenne

Saostus- ja umpisäiliölietteen jätetaksassa määritetään maksut lietejätehuollon palveluille, jotka kunnallinen jäteyhtiö järjestää kotitalouksille ja kunnille. Taksa sisältää tyhjennys- ja kuljetusmaksut, käsittelymaksut sekä lisätyöstä aiheutuvat maksut maksuperusteineen. Taksa sisältää myös kunnan toissijaisen saostus- ja umpisäiliölietteen jätehuoltopalvelun maksut.

Kiinteistön haltijalle lietejätehuollon maksu muodostuu tyhjennys- ja kuljetusmaksusta sekä käsittelymaksusta. Lisäksi tapauskohtaisesti laskutetaan lisämaksuja, jotka perustuvat kuljettajan kiinteistöllä tekemään lisätyöhön. Jätemaksuilla katetaan jätevesijärjestelmän lietteiden tyhjennyksestä, kuljetuksesta vastaanottopaikkaan ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset.

Jätetaksassa vahvistetaan arvonlisäverottomat maksut. Kunnan jätemaksuihin sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa arvonlisäveroa.

Tyhjennys- ja kuljetusmaksu

Voimassa olevaan lietetaksaan verrattuna taksaluonnos sisältää uutena tyhjennys- ja kuljetusmaksut koko toimialueelle. Kuntakohtaisesti määritetyt maksut on esitetty taksaluonnoksen 6 §:n taulukoissa 1–5. Maksu määrätään kiinteistön sijaintikunnan perusteella.

Tyhjennys- ja kuljetusmaksujen perustana on jäteyhtiön kuljetusurakoitsijoille maksamien korvausten suuruus. Kuntakohtaisten maksujen määrityksessä on huomioitu kunnan osien kuuluminen eri kuljetusurakka-alueisiin. Urakka-alueittain arvioitujen tyhjennystapahtumien määrän perusteella on laskettu koko kunnan alueella sovellettavat maksut.

Tyhjennys- ja kuljetusmaksu on määritetty taksassa neljään eri tyhjennyksen tyyppiin, joiden maksut eroavat suuruudeltaan. Säännöllinen tyhjennys tarkoittaa tyhjennystä, joka tehdään säännölliseksi sovitun tyhjennysrytmin mukaan, esimerkiksi kerran vuodessa. Tyhjennys tehdään tällöin vuosittain samalla viikolla. Tyhjennyksen viikonpäivä määräytyy alueen ajojärjestelyn mukaan. Tilaustyhjennys tarkoittaa kiinteistön haltijan tilaamaa kertaluonteista tyhjennystä, joka tehdään seitsemän arkipäivän kuluessa tilauksesta tai sovitulla viikolla. Täsmätyhjennys tarkoittaa kiinteistön haltijan tilaamaa kertaluonteista tyhjennystä, joka tehdään kolmen arkipäivän kuluessa tai erikseen sovittuna ajankohtana (aamupäivä tai iltapäivä).

Taksaluonnokseen sisältyy uutena tyhjennystyyppinä päivystystyhjennys. Se tarkoittaa kiinteistön haltijan tilaamaa kiireellistä tyhjennystä. Päivystystyhjennys on saatavilla viikon jokaisena päivänä ympäri vuorokauden ja se aloitetaan viimeistään noin viiden tunnin kuluessa tilauksesta. Taksaluonnos ei sisällä päivystystyhjennyksen maksuja, vaan ainoastaan maksuperusteet. Maksut vahvistetaan jätelautakunnassa myöhemmin ja lisätään tämän jälkeen taksaan.

Säännöllinen tyhjennys on muita tyhjennystyyppejä edullisempi. Säännöllisellä tyhjennysrytmillä olevaan tyhjennykseen liittyy muita tyhjennystyyppejä vähemmän hallinnollista työtä. Lisäksi säännölliset tyhjennykset mahdollistavat tehokkaamman reittisuunnittelun, mikä vähentää lietteiden kuljetuksessa kertyviä ajokilometrejä. Myöhemmin vahvistettava päivystystyhjennyksen maksu tulee olemaan korkein, sillä jätteenkuljettajan on pystyttävä tekemään tyhjennys nopeasti tilauksen saatuaan, ympäri vuoden ja vuorokauden. Lisäksi päivystystyhjennyksessä liete kuljetetaan yksittäisenä kuormana vastaanottopaikkaan.

Tyhjennys- ja kuljetusmaksut on porrastettu tyhjennettävän lietteen määrän perusteella. Keräysajoneuvolla voidaan kuljettaa vastaanottopaikkaan kerralla usean kiinteistön pienemmät lietemäärät, tai yhden tai kahden kiinteistön suuremmat lietemäärät. Tyhjennettäessä enintään 6,5 m3 lietettä on tyhjennys- ja kuljetusmaksu pienempi, ja mikäli lietemäärä on 6,5–14 m3 on tyhjennys- ja kuljetusmaksu korkeampi.

Kuljetuksesta aiheutuvan kustannuksen lisäksi tyhjennys- ja kuljetusmaksu sisältää hallintokulun, jolla katetaan jäteyhtiölle mm. asiakaspalvelun, tietojärjestelmien, ja laskutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Uuden palvelun käynnistämisvaiheessa esimerkiksi asiakaspalvelusta, tiedottamisesta ja viestinnästä, kilpailuttamisesta sekä asiakasrekisterin ylläpidosta aiheutuu tavanomaista tilannetta korkeammat kustannukset. Osa näistä kustannuksista katetaan palvelun käynnistämisvaiheessa perusmaksulla, joka määritetään muiden jätteiden taksassa.

Käsittelymaksut

Lietteiden käsittelymaksut on taksaluonnoksessa määritetty erikseen saostussäiliölietteelle ja umpisäiliölietteelle. Pienpuhdistamolietteeseen sovelletaan saostussäiliölietteen käsittelymaksua. Tyhjennys- ja kuljetusmaksun tapaan käsittelymaksut on määritetty kuntakohtaisesti, ja maksu määräytyy kiinteistön sijaintikunnan perusteella taksan taulukon 6 mukaan.

Käsittelymaksua laskutetaan 0,5 m3:n perusteella jokaiselta alkavalta puolelta kuutiolta. Käsittelymaksujen suuruus eroaa kuntien välillä, koska maksut perustuvat kuntien vesihuoltolaitosten taksoihin ja toisistaan eroaviin vastaanotosta aiheutuviin kustannuksiin. Kontiolahden osalta käsittelymaksut on määritetty Joensuun maksutason mukaisesti. Tämä perustuu siihen, että Kontiolahdella sijaitsevien kiinteistöjen lietteet kuljetetaan valtaosin käsiteltäväksi Joensuun Kuhasalon puhdistamolle Kontiolahden jätevesien vastaanottopaikan puutteellisen kapasiteetin takia.

Taksaluonnoksessa käsittelymaksut ovat valmisteluajankohdan (lokakuu 2025) mukaiset. Mikäli kuntien vesihuoltolaitokset ilmoittavat ennen taksan varsinaista hyväksymistä vastaanottomaksujen muutoksista, ne otetaan vielä jatkovalmistelussa huomioon.

Maksut lisätyöstä ja hukkakäynti

Lisätyöstä ja hukkakäynnistä perittävät maksut ja niiden perusteet säilyvät luonnoksessa ennallaan nykyiseen lietetaksaan verrattuna.

Lietteiden tyhjennys vaatii eri tyhjennyskohteissa eri määrän työtä. Mikäli kuljettajan työ kiinteistöllä edellyttää tavanomaista enemmän aikaa, ajoneuvon siirtämisen eri keräysvälineiden välillä, tai lisäimuletkujen käyttämistä yli 40 metrin matkalle, veloitetaan tyhjennyksen yhteydessä lisämaksu. Lisämaksujen perusteena on jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä.

Mikäli keräysvälinettä eli saostussäiliötä, lietesäiliötä tai muuta jätevesijärjestelmään kuuluvaa lietetilaa ei voida tyhjentää kiinteistöllä vallitsevien olosuhteiden takia tai kiinteistön haltijasta johtuvasta syystä, veloitetaan käynnistä hukkakäyntimaksu. Maksun veloittaminen perustuu kuljettajan tyhjennysyrityksen yhteydessä tekemään työhön ja siten tyhjennysyrityksestä aiheutuviin kustannuksiin. Hukkakäyntimaksu voidaan veloittaa esimerkiksi, jos keräysajoneuvolla ei voida ajaa kiinteistön pihatiellä tien huonon kunnon takia, jos auraamaton lumi, liukkaus tai tiellä oleva este estää tyhjentämisen, tai jos keräysvälineeseen on laitettu sinne kuulumatonta ainetta. Hukkakäyntimaksu veloitetaan myös, jos keräysvälinettä ei löydy tai se on tyhjennyskerralla tyhjä.

Kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun maksut

Jätelain 33 §:n perusteella kunta vastaa myös muilla kuin asuin- tai kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöillä syntyvien saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuollosta, jos jätteen haltija pyytää palvelua muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Taksaluonnoksessa määritetään siten myös kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun maksut.

Nämä maksut on tyhjennys- ja kuljetusmaksujen osalta määritetty 25 % asumisen ja kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan maksuja korkeammiksi. Käsittelymaksujen ja lisämaksujen osalta sovelletaan samoja maksuja kuin asumisen ja kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöille.

Taksaluonnokseen sisältyy lisäksi jätemaksujen laskutusta, maksamista ja perintää sekä muistutuksen jättämistä koskevat säännökset, jotka perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Valmistelija: jätehuoltosuunnittelija

Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus:

Joensuun alueellinen jätelautakunta päättää

asettaa luonnoksen saostus- ja umpisäiliölietteen jätetaksaksi 1.1.2026 alkaen julkisesti nähtäville 27.10.–21.11.2025 väliseksi ajaksi. Kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla voi olla huomattava vaikutus, varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä asiasta 21.11.2025 mennessä.

Luonnos saostus- ja umpisäililölietteen jätetaksaksi sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista pidetään nähtävänä Joensuun kaupungin verkkosivuilla. Nähtävillä olosta tiedotetaan toimialueen kuntia, jotta ne voivat tiedottaa siitä ja mielipiteen ilmaisumahdollisuudesta omilla verkkosivuillaan. Nähtävillä olosta julkaistaan kuulutus alueen paikallislehdissä.

Jätelautakunta pyytää luonnoksesta saostus- ja umpisäililölietteen jätetaksaksi lausuntoa toimialueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, kuntien vesihuoltolaitoksilta ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta 21.11.2025 mennessä.

Jätelautakunta pyytää kuntien vesihuoltolaitoksia (lukuun ottamatta Kontiolahden kunnan vesihuoltolaitosta) ilmoittamaan jätelautakunnalle 1.1.2026 alkaen sovellettavat vastaanottomaksut saostussäiliölietteelle ja umpisäiliölietteelle (€/m3, alv 0 %), mikäli maksuihin on tulossa muutoksia taksaluonnoksessa esitetystä.

Päätös:

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Puhas Oy:n hallintojohtaja Matti Mikkelä ja projektipäällikkö Piia Räsänen olivat paikalla asiantuntijoina kokouksessa ennen päätöksentekoa.

JATELK 18.12.2025 § 50  

1316/02.05.00.01.02/2025  

Luonnos Joensuun alueellisen jätelautakunnan saostus- ja umpisäiliölietteen jätetaksaksi on ollut nähtävänä 27.10.–21.11.2025 ja nähtävänä olosta on kuulutettu kaupungin verkkosivulla sekä tiedotettu seuraavissa toimialueella ilmestyvissä lehdissä:

-          Karjalan Heili

-          Kotiseutu-uutiset

-          Outokummun Seutu

-          Pielisjokiseutu

-          Pogostan Sanomat.

Taksaluonnoksesta lähetettiin lausuntopyynnöt toimialueen kunnille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, kuntien vesihuoltolaitoksille sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Määräaikaan mennessä lausunnon antoivat Joensuun kaupunki sekä Liperin ja Kontiolahden kunnat. Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Joensuun kaupungin ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset ovat ilmoittaneet, ettei heillä ole lausuttavaa asiassa. Taksaluonnoksesta on lisäksi vastaanotettu viisi yksityishenkilön mielipidettä.

Lausunnot ja mielipiteet

Asian liitteenä on kooste lausunnoista ja mielipiteistä, sekä tiivistelmä niistä jätelautakunnan vastineineen.

Kuntien lausunnoissa ei esitetty muutoksia taksaluonnokseen. Lausunnoissa painotetaan, että kustannustason nousua tulee hillitä, jotta maksut eivät tulevaisuudessa nouse inflaatiota enempää. Joensuun kaupunki esittää, että saostus- ja umpisäiliölietteen taksan kustannusvastaavuuteen tulee kiinnittää huomiota ja hallinnollisten kulujen tulisi kohdistua aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

Kunnan järjestämän lietteiden jätteenkuljetuksen käynnistämisvaiheessa muodostuu vakiintunutta toimintaa enemmän kustannuksia mm. tiedotuksen, rekisteritehtävien ja logistiikan suunnittelun takia. Taksan mukaiset jätemaksut perustuvat ennen kaikkea julkisen kilpailutuksen kautta hankitun lietteiden kuljetuksen kustannuksiin sekä kuntien vesihuoltolaitosten määrittämiin käsittelykustannuksiin. Kaikkien käynnistämisvaiheeseen liittyvien kustannusten kohdentaminen yksinomaan palvelua alkuvaiheessa käyttäville muodostaisi suhteettoman suuren maksurasitteen näille kuntalaisille. Jätelautakunnan tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää taksaa siten, että muutoksen alkuvuosien jälkeen lietejätehuollosta aiheutuvat kustannukset katetaan palvelun piiriin kuuluvien maksuilla. Käsittelymaksun tason osalta kunnilla on mahdollisuus itse vaikuttaa siihen, ettei asukkaiden maksutaso nouse perusteetta ja inflaatiota nopeammin, koska saostus- ja umpisäiliölietteen jätetaksan käsittelymaksut määrittyvät kuntien hyväksymien vesihuoltolaitosten taksojen perusteella.

Yksityishenkilö kiinnittää mielipiteessään huomion umpisäiliöllisten kiinteistöjen kustannusten nousuun ja palvelutason muutokseen. Mielipiteessä esitetään, että kustannusnousu nykyiseen verrattuna voi mielipiteen esittäjän kiinteistöllä olla jopa 680 euroa vuodessa. Tämä perustuu siihen, että edullisempien tyhjennystyyppien ei katsota soveltuvan umpisäiliötä käyttävälle kiinteistölle. Täsmätyhjennyksen katsotaan vastaavan kutakuinkin nykyisin saatua palvelua tyhjennyksen suoritusajankohdan osalta. Mielipiteessä esitetään, että umpisäiliöasiakkaiden tyhjennykset pitäisi järjestää pääsääntöisesti kolmen arkipäivän sisällä, eikä kustannustaso saisi nousta satoja euroja.

Taksavalmistelussa on arvioitu, että kiinteistöjen, joilla on monta kertaa vuodessa tyhjennettävä umpisäiliö, kustannusmuutos voi kunnan järjestämään kuljetukseen siirryttäessä olla suurempi kuin saostussäiliöllisillä kiinteistöillä. Umpisäiliökiinteistöt käyttävät yleensä tilaus- tai täsmätyhjennystä, jotka ovat säännöllistä tyhjennystä kalliimpia. Umpisäiliökiinteistöillä säiliön täyttymisen seuranta on erityisen tärkeää, ja täyttymisen ennakoinnilla voi vähentää kalliimpien tyhjennystyyppien käyttöä. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirryttäessä on jätelain 79 §:n periaatteiden mukaisesti määritettävä maksut yhtäläisiksi kunkin kunnan alueella, jollei kyse ole yksittäisestä kuljetuksesta. Tämä tarkoitta, että kunnan jätetaksan mukainen tyhjennys- ja käsittelykustannus on yhtä suuri esimerkiksi Joensuussa lähellä keskustaa ja kaupungin alueen itäreunalla sijaitseville kiinteistöille. Mielipiteessä kerrotaan, että esimerkkikiinteistö sijaitsee lähellä Joensuun keskustaa. Mielipidettä vastaava kustannusten nousu kunnan järjestämään kuljetukseen siirryttäessä ei automaattisesti koske kaikkia umpisäiliökiinteistöjä, koska tyhjennyskulu on voinut olla eri alueilla sijaitseville kiinteistöille erilainen vielä nykyisin käytössä olevassa kuljetusmallissa. Taksassa kullekin tyhjennystyypille määritetty toteutusajankohta ei myöskään tarkoita, että tyhjennys tehtäisiin aina kyseisen määräajan lopulla, vaan tyhjennys voi toteutua myös ilmoitetun aikavälin alussa. Taksavalmistelussa umpisäiliöasiakkaiden erityistä priorisointia saostussäiliöasiakkaisiin nähden ei pidetä oikeansuuntaisena, sillä valtaosa kustannuksista muodostuu kuljettajan kiinteistöllä tekemästä työstä ja lietteen kuljettamisesta – riippumatta siitä, minkä tyyppinen säiliö kiinteistöllä sijaitsee. Mielipiteen perusteella täsmätyhjennyksen maksua on tarkasteltu ja voitu hieman alentaa taksaluonnoksessa esitetystä maksusta.

Mielipiteissä pidetään myös perusteettomana, että tyhjennysmaksu on sama esimerkiksi kahden sekä kuuden ja puolen kuution tyhjennyksestä. Lisäksi mielipiteissä ja Liperin kunnan lausunnossa edellytetään, että kiinteistön haltija voi päättää lietesäiliöiden tyhjennysrytmin, ja ettei tyhjää säiliötä pidä tyhjentää.

Kuljettajan tekemä työ kiinteistöllä ja tyhjennyskerrasta aiheutuva kustannus kunnan jäteyhtiölle on samanlainen, tyhjentääpä kuljettaja kaksi tai 6,5 kuutiota lietettä. Käsittelymaksu tyhjennetystä lietemäärästä laskutetaan asiakkaalta sen sijaan tyhjennetyn lietemäärän tilavuuden perusteella. Tältä osin taksaluonnokseen ei ole perusteltua tehdä muutoksia. Lietesäiliöiden tyhjentämistä määrittää kunnan jätehuoltomääräykset. Määräyksiä on tullut noudattaa tähänkin asti, eikä vähimmäistyhjennysväliä koskevat määräykset ole riippuvaisia jätteenkuljetuksen järjestämistavasta.

Muihin mielipiteissä esitettyihin näkemyksiin ja kysymyksiin on vastattu liitteenä olevassa tiivistelmässä.

Käsittelymaksut

Lietteiden käsittelymaksut sisältävää taulukkoa 6 on päivitetty luonnosvaiheen jälkeen. Joensuun Vesi -liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt korotuksen saostussäiliölietteen ja umpisäiliölietteen vastaanottomaksuihin 23.10.2025 § 37. Korotus on 3 %.

Ilomantsin kunnan kuntaympäristölautakunta on 9.12.2025 § 55 hyväksynyt korotuksen saostus- ja umpisäiliölietteen käsittelymaksuihin. Korotus on 4 %.

Lietetaksaesitykseen on päivitetty edellä kerrottujen päätösten mukaiset saostussäiliölietteen ja umpisäiliölietteen käsittelymaksut. Kalenterivuoden kuluessa käsittelymaksuihin kunnan päätöksenteon perusteella tulevat mahdolliset muutokset tulevat voimaan taksan 14 §:n mukaisesti, edellyttäen että kunta ilmoittaa muutoksesta etukäteen jätelautakunnalle ja kunnalliselle jäteyhtiölle.

Päivystystyhjennyksen maksu ja maksuperuste

Päivystystyhjennyksellä tarkoitetaan kiiretilanteessa tehtävää tyhjennystä, ja se on saatavana viiden tunnin vasteajalla jokaisena päivänä vuodessa, ympäri vuorokauden.

Kunnallinen jäteyhtiö on kilpailuttanut päivystystyhjennyspalvelun syksyn 2025 aikana. Taksaesitys poikkeaa nähtävänä olleesta taksaluonnoksesta. Taksaesitykseen maksuperuste on määritetty siten, että laskutus perustuu päivystystyhjennyksen tekemiseen kuluvaan aikaan. Aika lasketaan siitä alkaen, kun keräysajoneuvo lähtee Joensuun keskustaajamassa sijaitsevalta varikolta tyhjennyskohteeseen, tekee tyhjennyksen, käy tyhjentämässä kuorman vastaanottopaikkaan, ja palaa varikolle. Asiakkaalta perittävän maksun suuruuteen vaikuttaa siten tyhjennykseen kulunut aika, joka pääasiassa perustuu kuljetusmatkan pituuteen.

Päivystystyhjennyksessä tyhjennys- ja kuljetusmaksu on 164,90 euroa/tunti (alv. 0 %), jonka lisäksi palvelusta veloitetaan palvelumaksua 15,00 euroa/tyhjennystapahtuma (alv. 0 %) ja tyhjennetyn lietteen tilavuuteen perustuva käsittelymaksu. Lisäksi päivystystyhjennyksen epäonnistuessa hukkakäyntimaksu peritään vastaavin periaattein, kuitenkin enintänä kahden ja puolen tunnin aikaan perustuen.

Päivystystyhjennystä koskevat maksuperiaatteet on kuvattu taksaehdotukseen lisätyssä

10 §:ssä. Päivystystyhjennykseen viittaavat kohdat on poistettu muista pykälistä sekä taulukoista, ja pykälä- ja taulukkonumerointi päivitetty.

Lisäksi vastaava päivystystyhjennyksen tuntimaksun peruste ja maksun suuruus on lisätty 11 §:ään kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskien.

Tyhjennysmaksujen muutokset

Mielipidepalautteen perusteella on tarkasteltu tyhjennys- ja kuljetusmaksujen suuruutta. Merkittäviä muutoksia ei kustannusperusteisuudesta johtuen ole mahdollista tehdä. Täsmätyhjennyksen osalta on hallintokulun osuutta pienennetty ja siten taksaesityksessä maksu on nähtävänä olleessa taksaluonnoksessa esitettyä pienempi. Muutos on tehty kunkin kunnan tyhjennys- ja kuljetusmaksuja koskeviin taulukoihin 1–5 sekä kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun maksuja koskevaan taulukkoon 9.

Valmistelija: jätehuoltosuunnittelija

Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus:

Joensuun alueellinen jätelautakunta päättää

hyväksyä saostus- ja umpisäiliölietteen jätetaksan liitteen 4 mukaisesti.

Jätetaksa tulee voimaan 1.1.2026 mahdollisesta sen hyväksymispäätöstä koskevasta muutoksenhausta huolimatta.

Taksa kumoaa voimaantullessaan jätelautakunnan 27.3.2025 § 10 hyväksymän saostus- ja umpisäiliölietteen jätetaksan.

Päätös:

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Hanna Suhonen ei esteellisenä (palvelussuhdejäävi) osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.