Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.09.2022/Pykälä 277

Kaupunginhallitus 05.09.2022 § 277  

628/02.02.00.00.00/2022  

Valmistelija Kaupunginjohtaja

 Strategia

 Kaupunginvaltuusto on 20.6.2022 hyväksynyt päivitetyn Lieksan kaupungin strategian 2030.

 Strategia on rakennettu alkuperäisen strategian mukaisen tulevaisuudenkuvan pohjalle, jonka mukaan Lieksa on energinen ja rohkea menestyjä.

 Kaupungin strategian mukaiset arvot ovat positiivisuus, yhteistyö ja johtajuus.

Positiivisuus

Puhumme ja toimimme kannustavasti ja näemme hyvän. Yhteistyö, viestintä ja palvelu on positiivista. Viestimme Lieksasta positiivisesti rakentaen hyvää ilmapiiriä. Emme piilota mutkia matkassa vaan osaamme ottaa ne esille rakentavasti ja mietimme, miten me asian ratkaisemme.

Yhteistyö

Teemme yhteistyötä kaikissa toimissamme moneen suuntaan. Teemme yhteistyötä laajasti ja kehitämme Lieksaa yhteistyössä asiakkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa. Vahvistamme kuntalaisten osallisuutta parantaaksemme hyvinvointia.

Johtajuus

Olemme rohkeita päätöksenteossamme ja viemme asioita ja päätöksiä tavoitteellisesti eteenpäin Lieksan elinvoiman ja hyvinvoinnin kasvun edistämiseksi. Olemme idearikkaita ja innovatiivisia edelläkävijöitä kuntakentällä. Jokainen on oman työnsä ja elämänsä johtaja, joka ottaa vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista.  Jokaisella lapsella, nuorella, aikuisella ja ikäihmisellä on vaikutusvaltaa omaan elämäänsä sekä kunnan palveluiden muotoutumiseen.

Lieksan menestyksen kärjet ovat:

Julkisuuskuva ja viestintä

. Viestimme ylpeästi ja positiivisesti Lieksasta

. Olemme aktiivisia viestijöitä monessa kanavassa

. Kerromme monipuolisesti Lieksan hyvän elämän ja harrastamisen mahdollisuuksista

Työ, toimeliaisuus ja yritystoiminta

. Saamme uusia yrityksiä Lieksaan

. Palvelemme ja tuemme yrityksiä aktiivisesti

. Nostamme matkailun ja biotalouden vahvaksi voimavaraksi

Terävä taloudenpito

. Ennakoimme

. Sujuvoitamme toimintaa

. Resursoimme järkevästi

Strategian arvot ja menestyksen kärjet ohjaavat kaupungin käytännön toiminnan suunnittelua. Strategian pohjalta laaditaan toimenpideohjelma, jota päivitetään vuosittain. Toimenpideohjelman tavoitteista johdetaan palvelualueiden ja tulosyksiköiden talousarvioiden toiminnalliset tavoitteet.

Organisaatio

Kaupungin organisaatioon on vuoden 2022 aikana tehty tukipalveluihin liittyviä muutoksia. Tilitoimistoliikelaitos lakkautettiin keväällä 2022. Tässä yhteydessä palkkahallinto ulkoistettiin ja taloushallinto siirrettiin kokonaisuudessaan kaupungin omaksi toiminnaksi. Hallinnon palvelualue jaettiin 1.8.2022 alkaen hallintoon ja taloushallintoon. Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle ja niiden rahoitus valtiolle.

Kaupungin tulosyksiköt on jaettu elinvoiman, hyvinvoinnin, hallinnon ja talouden palvelualueisiin, joiden toimintaa ohjaa kaupungin johtoryhmä. Vesihuoltolaitos ja kuntatekniikka toimivat liikelaitoksina. Yrityskiinteistöistä, vuokrataloista ja kaupungin toimitiloista vastaa Lieksan Kiinteistöt Oy. Lieksan Kehitys Oy LieKe on elinkeino- ja kehittämisyhtiö. Molemmat tytäryhtiöt omistaa sataprosenttisesti Lieksan kaupunki.

Taloudellinen tilanne

Kaupungin talous on pystytty strategian mukaisesti pitämään kunnossa. Vuoden 2021 tilinpäätöksen tulos oli 4,6 miljoonaa euroa, ja taseen kertynyt ylijäämä 26,1 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta oli 4,7 miljoonaa euroa, 448 euroa asukasta kohti. Kaupunkikonsernin lainakanta on kuitenkin lähes 37 miljoonaa euroa, ja kaupungin kiinteistöyhtiön taloudellisen tilanteen parantamiseksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä.

Kuluvan vuoden muutetun talousarvion mukainen toimintakate on -75,0 miljoonaa euroa, josta sote-palveluiden osuus on -54,1 ja muun toiminnan osuus -20,9 miljoonaa euroa. Muutetun talousarvion mukainen vuosikate on 8,3 miljoonaa euroa ja tulos 4,7 miljoonaa euroa. Lukuihin kohdistuu kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä.

Oman toiminnan toimintakate voi loppuvuoden aikana heikentyä tämän hetken arviosta erityisesti kiihtyvän inflaation takia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintakate tulee heikkenemään merkittävästi, kun Siun sote -kuntayhtymä tekee ennusteiden mukaan huomattavan alijäämäisen tuloksen. Alijäämää kasvattaa palkkaharmonisoinnista syntyvä lisäkustannus, jonka suuruutta ei vielä pystytä arvioimaan, kun keskusjärjestötasolla käytävät neuvottelut ovat kesken. Kuntayhtymän purkautuessa vuoden 2022 lopussa jäsenkunnat kattavat kaikki kuntayhtymän kertyneet alijäämät. Alijäämän kattaminen kasvattaa suoraan kaupungin sote-kustannuksia, joiden perusteella lasketaan tulevien vuosien osalta hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtyvä valtionosuusrahoitus. Kaupungin valtionosuudet pienenevät vastaavasti.

Talouden kehitys 2023 - 2025

Kaupungin tulopohja muuttuu oleellisesti talousarviovuoden alussa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle. Kun sote-kustannukset jäävät pois kunnilta, niiden tuloja pienennetään leikkaamalla kuntien kunnallisveroa, yhteisöveroa ja valtionosuuksia. Koko maan tasolla tuloja siirretään yhtä paljon kuin kunnista siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia hyvinvointialueille. Koska kustannusrakenne, kunnallisveron ja yhteisöveron tuotto sekä verotuloihin perustuvan valtionosuuden muutos vaihtelevat kunnittain, siirtyvät tulot ja kustannukset eivät kuntatasolla vastaa toisiaan.

Verotulot

Kunnat eivät kuluvana vuonna päätä talousarviovuoden kunnallisveroprosentista, vaan kaikkien kuntien kunnallisveroprosenttia pienennetään vuoden 2023 alussa 12,64 prosenttiyksikköä vuoden 2022 tasosta. Lieksan kaupungin kunnallisveroprosentti vuonna 2023 on siis (21,00 - 12,64 =) 8,36. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta pienennetään kolmanneksella. Kiinteistöveroihin ei sote-uudistuksen yhteydessä tehdä muutoksia, joten niiden osuus kunnan verotuloista kasvaa.

Valtionosuudet

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista ja verotulomenetysten korvauksista noin 70 prosenttia siirtyy hyvinvointialueiden rahoitukseen. Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin tasataan valtionosuusjärjestelmän tasauselementeillä (muutosrajoitin ja siirtymätasaus). Alustavat valtionosuudet lasketaan kuntien vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarvioiden pohjalta. Tulevien vuosien tulopohjan ennustamista vaikeuttaa mm. se, että valtionosuudet oikaistaan toteutuneiden lukujen mukaisiksi, kun vuoden 2022 tilinpäätökset valmistuvat.

Kuntaliiton viimeisimpien valtionosuuslaskelmien mukaan Lieksan kaupungin osalta valtionosuudet ja verotulomenetysten kompensaatiot pienenevät kuluvan vuoden yhteensä noin 40 miljoonasta eurosta noin 8,9 miljoonaan euroon vuonna 2023. Summasta noin 3,7 miljoonaa euroa tulee kahdesta eri tasauselementistä, joilla muutoksen voimakkuutta pyritään pienentämään.

Laskelmat kuten myös vuonna 2023 maksettavat valtionosuudet perustuvat vuoden 2021 tilinpäätöksiin ja vuoden 2022 talousarvioihin. Vuoden 2023 lopullinen valtionosuus selviää, kun valtionosuuslaskelmat tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätösten valmistuttua. Maksetun ja lopullisen vuoden 2023 valtionosuuden välinen erotus otetaan huomioon korjauseränä vuosina 2024 ja 2025.

On selvää, että Pohjois-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa, ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset siten korkeammat kuin alustavissa valtionosuuslaskelmissa. Koska lopulliseen laskentaan vaikuttavat koko maan sote-kustannusten kehitys ja kaikkien kuntien muiden kustannusten kehitys, voidaan vuosien 2024 - 2025 valtionosuuksia arvioida vain suuntaa-antavasti. Samalla kun kuntien valtionosuuksista leikataan suurin osa hyvinvointialueiden rahoitukseen, valtionosuuksien perusteisiin tehdään muutoksia.

Laskennallisiin kustannuksiin perustuva valtionosuus

Olennaisin muutos tehdään ikärakenteeseen perustuviin laskennallisiin kustannuksiin, jotka ovat muodostaneet merkittävimmän osan kuntien valtionosuudesta. Kun vuoden 2022 valtionosuuslaskennassa yli 84-vuotiaat olivat kallein ikäluokka (laskennallinen kustannus 22.359,23 euroa / ikäluokan asukas), jatkossa pääosa kuntien ikärakenteeseen perustuvista laskennallisista kustannuksista syntyy 0-15-vuotiaista, ja yli 15-vuotiaiden laskennallinen kustannus vuonna 2023 on 61,55 euroa / ikäluokan asukas. Toinen merkittävä laskennallinen kustannus, sairastavuuden perusteella laskettava, poistuu kunnilta kokonaan. Myös työttömyyden, vieraskielisyyden, saaristo- tai saaristo-osakuntiin kuulumisen, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella lasketuista laskennallisista kustannuksista osa jää pois kunnilta. Myös kuntien omavastuuosuus laskennallisista kustannuksista laskee. Euromääräisesti Lieksan kaupungin laskennallisten kustannusten perusteella saama valtionosuus pienenee vuodesta 2022 vuoteen 2023 26,2 miljoonalla eurolla, ja on noin 590.000 vuonna 2023.

Lisäosat

Uusina elementteinä valtionosuuslaskentaan on otettu hyvinvoinnin edistäminen ja asukasmäärän kasvu. Hyvinvoinnin edistämisen rahoituksen laskennassa käytetään asukaskohtaista perushintaa sekä kuntakohtaista HYTE-kerrointa. Kerroin lasketaan muutoksesta kunnan HYTE-toimintaa ja se tuloksia kuvaavissa indikaattoreissa. Tarkoitus on, että kunta voi vaikuttaa kertoimeen, ja se toimii kannustimena hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuoden 2023 hyvinvoinnin edistämisen perushinta on 18,66 euroa / asukas. Lieksan kaupunki saa hyvinvoinnin edistämiseen perustuvaa valtionosuutta vuonna 2023 yhteensä noin 165.000 euroa (15,65 euroa / asukas).

Asukasmäärän kasvuun perustuvaa valtionosuutta saavat kunnat, joissa väestön määrä lisääntyy. Saajia on 59 kuntaa (1-26 euroa/ asukas). Lieksan kaupungin väkiluku on pienenevä, joten se ei kuulu saajien joukkoon. 

Syrjäisyyden perusteella maksettavan lisäosan laskentaa muutetaan siten, että syrjäisyysluvun määrittelyssä käytetään nykyisen linnuntien sijaan tiestön huomioivaa määritystapaa.  Lisäosasta siirtyy vuoden 2023 laskennassa osa hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lieksan kaupungin syrjäisyyteen perustuva lisäosa vuonna 2023 on 1,1 miljoonaa euroa (2,4 miljoonaa euroa vuonna 2022). Työpaikkaomavaraisuuden perusteella laskettava lisäosa pienenee vuoden 2022 462.000 eurosta 137.000 euroon.

Lisäykset ja vähennykset

Laskennallisiin kustannuksiin perustuvan valtionosuuden ja lisäosien lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy edelleen erinäisiä lisäyksiä ja vähennyksiä.  Merkittävimmät uudet erät ovat sote-rahoitusuudistukseen liittyvät muutosrajoitin ja siirtymätasaus. Näistä muutosrajoittimella tasataan kunnista hyvinvointialueille siirtyvien tulojen ja kustannusten kuntakohtaista epätasapainoa sekä kuntien verotuloissa tapahtuvien muutosten vaikutusta verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen. Lisäosalla rajataan muutos kunnan tulojen ja menojen erotuksessa 60 prosenttiin. Muutosrajoitin jää pysyväksi eräksi kuntien valtionosuuksiin ja siirtymätasaus pienenee vähitellen. Siirtymätasauksella kohtuullistetaan järjestelmämuutoksesta aiheutuvaa kunnan tasapainotilan muutosta. Siirtymätasaus pienenee vuoteen 2027 saakka, jonka jälkeen jäljellä oleva osuus jää pysyväksi.

Vuoden 2023 valtionosuuksiin muutosrajoitin ja siirtymätasaus lasketaan vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarvioiden perusteella. Erät lasketaan uudelleen vuoden 2023 valtionosuuksia varten siten, että vuoden 2022 talousarvioluvut korvataan laskennassa tilinpäätösluvuilla. Vuoden 2022 osalta erät korjataan takautuvasti niin, että maksetun valtionosuuden ja tilinpäätöstietoihin perustuvan valtionosuuden välisellä erotuksella korjataan vuosien 2024 ja 2025 valtionosuuksia.

Henkilöstökulut

Kuntatyöntekijöiden työehtosopimus vuosille 2022 - 2025 solmittiin ilman sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Sopimuksessa sovittiin vuonna 2023 kesäkuun alusta lähtien maksettavasta 1,5 prosentin yleiskorotuksesta, 0,4 prosentin paikallisesta järjestelyerästä sekä 1,2 prosentin kehittämisohjelmaerästä. Vuodelle 2024 sovittiin 1.6. alkaen 1,5 prosentin yleiskorotus ja 0,4 prosentin järjestelyerä. Kehittämisohjelmaerä jakaantuu vuonna 2024 kahteen osaan, helmikuun alussa 0,4 % ja kesäkuun alussa 0,4%. Mikäli Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden sekä Auto- ja Kuljetusalan tiettyjen työehtosopimusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo ylittää yleiskorotuksista ja järjestelyeristä sovitun 1,9 prosenttia, kunta-alan palkankorotuksia nostetaan vastaavasti. Lisäksi, jos Sote ry:n kanssa myöhemmin sovittava ratkaisu sisältää ylimääräisiä korotuksia, niin niistä neuvotellaan ja toimenpiteistä sovitaan JAU:n ja Jukon kanssa.

Vuonna 2022 sopimuskorotukset ovat yhteensä 2,55 %, vuonna 2023 yhteensä 3,08 % ja vuonna 2024 yhteensä 2,88 %. Sopimuskauden aikana henkilöstömenot nousevat yhteensä 8,79 % korkoa korolle laskien.

Kunnan palveluksessa aiemmin olleiden eläkekustannuksia kattanut eläkemenoperusteinen eläkemaksu lakkaa vuoden 2022 lopussa. Vuonna 2022 eläkemenoperusteinen eläkemaksu (ilman sote-kustannuksia) on talousarvion mukaan 1,3 miljoonaa euroa. Eläkemenoperusteisen maksun sijaan kunnilta ja hyvinvointialueilta peritään talousarviovuoden alusta alkaen tasausmaksua. Kuntien osuus jaetaan kuntien kesken verorahoituksen suhteessa. KEVAn alustava arvio Lieksan kaupungin vuoden 2023 tasausmaksusta on 782.000 euroa. Lopullinen tasausmaksu päätetään joulukuussa 2022. 

Budjettiraami vuodelle 2023

Lieksan kaupunki on pystynyt tekemään ylijäämäistä tulosta joka vuosi vuoden 2013 jälkeen, ja myös vuosi 2022 tulee olemaan ylijäämäinen. Vuonna 2023 sekä kustannukset että rahoitus muuttuvat radikaalisti, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden kustannukset siirtyvät hyvinvointialueelle. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet sekä kunnallis- ja yhteisöverotuloja leikataan, ja suurin osa rahoituksesta siirtyy valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. 

Vuoden 2023 taloudellinen tilanne näyttää erittäin hyvältä. Vuonna 2023 kunnille tilitetään vielä merkittäviä määriä verotuloja aikaisemmilta vuosilta, jolloin kunnallisveroprosentti ja yhteisöveron jako-osuus olivat nykyisellä tasolla. Verotulot laskevat "uuden kunnan" leikattujen veroprosenttien mukaisiksi suurelta osin vasta vuonna 2024. 

Myös talousarviovuonna maksettavat valtionosuudet ovat normaalia "uuden kunnan" tasoa korkeammat. Vuoden 2023 valtionosuuslaskennassa käytetään muutosrajoittimen ja siirtymätasauksen laskennassa vuoden 2022 talousarvion tietoja. On kuitenkin arvioitu, että vuoden 2022 tilinpäätöstietojen mukaiset sote-kustannukset tulevat olemaan koko maan tasolla talousarviota korkeammat, mikä heikentää kuntien tasapainotilaa lopullisissa laskelmissa. Pohjois-Karjalan kuntien osalta sote-kustannusten kasvu on karkaamassa käsistä. Siun sote -kuntayhtymä ennustaa, että sen kertynyt alijäämä kasvaa vuoden 2022 loppuun mennessä noin 32 miljoonaan euroon. Tässä summassa ei ole vielä huomioitu palkkaharmonisointiratkaisusta syntyviä lisäkustannuksia. Viimeisimmässä jäsenkuntien antamassa omistajaohjauksessa työnantajapuolen neuvottelijoille annettiin valtuudet neuvotella ratkaisusta, jossa palkkaharmonisointi toteutettaisiin aikaisintaan heinäkuun 2021 alusta alkaen, ja jonka kustannus olisi korkeintaan 20 miljoonaa euroa. Mikäli kuntayhtymän kertynyt alijäämä vuoden 2022 tilinpäätöksessä on 52 miljoonaa euroa, vastaa Lieksan kaupunki alijäämän kattamisesta noin 4,3 miljoonalla eurolla. Summa kokonaisuudessaan kasvattaa kaupungin vuoden sote-kustannuksia talousarvion luvuista.

Kuluvan vuoden muutetun talousarvion mukainen toimintakate ilman sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen kustannuksia on 21,3 miljoonaa euroa. Inflaatiokehitys ja erityisesti energian ja lämmityksen hinnannousu huomioon ottaen on kuitenkin todennäköistä, että toimintakustannukset toteutuvat budjetoitua suurempina, ja jatkavat kasvuaan talousarviovuonna. Palkankorotukset nostavat henkilöstökuluja. Vuonna 2023 on syytä varautua myös palvelujen ostojen lisääntymiseen kaavoituksessa ja kaupungin liikelaitoksissa. Lieksan kaupunki täyttää vuonna 2023 50 vuotta, ja merkkivuoden juhlistamiseen varaudutaan budjettiraamissa.

Kaupunginhallitus asettaa vuoden 2023 toimintakatteen talousarvioraamiksi 22,7 miljoonaa euroa. Talousarvion valmistelua ohjataan antamalla tulosyksikkökohtaisia kustannus- tai toimintakateraameja, jolloin tulosyksiköiden tulee suunnitella talousarviovuoden toiminta ja talous niin, että raamia ei ylitetä. Talousarviovalmistelun aikana tulosyksiköiden tulee joka tapauksessa käydä läpi yksikön rakenteet ja toimintatavat selvittääkseen, voidaanko niitä muuttamalla saavuttaa säästöjä ja lisätä tuottavuutta.

Aikataulu

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää hyväksyä talousarvio-ohjeen vuodelle 2023 esittelytekstin mukaisena.

Päätös Kaupunginhallitus päätti hyväksyä talousarvio-ohjeen vuodelle 2023 esittelytekstin mukaisena.

 Merkittiin, että tämän asian käsittelyn jälkeen kaupunginhallitus keskusteli ajankohtaisista asioista. Kokous päättyi klo 17.38.

Lisätietoja Kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen, p. 040 1044 001,

 sähköposti jarkko.maattanen(at)lieksa.fi