Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 28.04.2025/Pykälä 39

Hyvinvointilautakunta 15.04.2025 § 57 

Valmistelija Hyvinvointikoordinaattori

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 12 §: t1326/20 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa.

"Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin, sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.

Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Sen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho.

Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Kaupunginvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus/hyvinvointisuunnitelma."

Väestön hyvinvointi ja terveys

Vuosien 2022-2025 laaja hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin Lieksan kaupunginvaltuustossa 28.3.2022. Vuosien 2025-2028 laaja hyvinvointisuunnitelma tulee päätöksentekoon syksyllä 2025.

Hyvinvointisuunnitelman 2022-2025 painopisteet ovat:

Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö.

Asukaskeskeiset palvelut.

Hyvät työllistymisen ja työssä pysymisen edellytykset

Hyvinvoivat, terveet ja osalliset asukkaat.

Huomioita hyvinvointisuunnitelman painopistealueista

HYTE-kerroin ja TEAviisari

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan.

Vuonna 2023 HYTE-kertoimen perusteella kunnalle jaettava euromäärä oli 17,80 euroa/asukas ja se on noussut 1,40 euroa vuodesta 2022. Euromääräinen summa oli 162 491 €, joka tuli maksuun osana valtionosuuksia vuoden 2025 tammikuussa.

TEA-viisari on kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaava verkkopalvelu. Palvelu tukee kuntien, koulujen ja alueellisten toimijoiden terveyden edistämisen liittyvien toimintojen suunnittelua ja johtamista.

Hyte-kertoimeen myös vaikuttavan Tea-viisarin tuloksia on saatavilla Lieksan osalta liikunnasta ja siinä tulokset ovat alle Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja koko maan tuloksiin verrattuna, lukuun ottamatta voimavarat osiota. Kysely tehdään kunnille eri vuosina eri kunnan toimialoille ja vuonna 2025 vuorossa ovat kulttuuri ja kuntajohto.

Tea-viisari, liikunta.

Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö

Tavoitteita ja toimenpiteitä

Mittarit: Esteettömyys, esteettömyyskartoitus, kuntalaisosallisuus, Asuinalueensa olosuhteeseen tyytyväisten osuus

 Mahdollisimman esteetön ja turvallinen rakennettu ympäristö.

Arkiaktiivisuutta ja viihtyisyyttä lisäävät infran ja toimintaympäristöjen ratkaisut yleisillä alueilla ja maankäytössä. Esteettömät ympäristöt, saavutettavat palvelut, käytettävät välineet ja ymmärrettävä tieto.

Uusien Sote-keskuksen ja Pielisen museon päärakennuksen kohdalla esteettömyys huomioitu. Kulttuurikeskuksen esteettömyyden osalta tehty selvityksiä ja lisätty lavalle kaide.

Luonto vetovoimatekijänä, viheralueiden viihtyisyyden kehittäminen.

Vastuullisen matkailun kehittäminen ja markkinointi (Koli, Pielinen, Ruunaa.) Kansainvälisten ja kansallisten verkostojen sekä yhteistyökumppaneiden edelleen hyödyntäminen ja toiminnan kehittäminen.

Lieksan Kehitys Oy:n hallinnoima Pohjoinen Lakeland -hanke on palvellut matkailualan yrityksiä kansainvälistymisponnisteluissa koko vuoden ajan.

Ylä-Kolintien kevyen liikenteen väylän tiesuunnitelma on ollut Elyllä valmistelussa vuoden aikana. Työryhmä aloittanut työnsä ja kaupungilla on ollut  edustus ryhmässä. Lieksan kaupunki saanut hankerahoitusta Kolin sataman infran kehittämiseen (kävelytasanne, ponttoonilaituri). Hanke edennyt 2024 ja valmistuu 2025. Ylä-Kolintien osayleiskaava hyväksytty, mutta asemakaavaa ei.

Sosiaalisesti kestävä kaupunkisuunnittelu, ihmisten luontevaa kohtaamista tukeva kaupunkiympäristö

Joensuu-Kontiomäki-radan perusparantamisen ja sähköistyksen edistämisen osalta on pidetty yhteisiä palavereja mm. maakuntaliiton ja Väyläviraston kanssa etenemisestä.

Rakentamiseen myönnettyjä lupia oli 152 vuonna 2024 ja 126 vuonna 2023.

Uuden kaarisillan investointimääräraha varattiin vuoden 2025 talousarvioon ja rakennusurakka kilpailutettiin vuoden 2025 alussa.

Kolin uuden leikkipaikan rakentamiseen varattiin investointiraha vuodelle 2025.

Asukaskeskeiset palvelut

Tavoitteita ja toimenpiteitä

Turvata kunnan asukkaille yhdenvertainen ja tarpeiden mukainen palvelujen saavutettavuus ja lähipalvelut.

Mittari: Kuntalaisosallisuus (kyselyt, vaikuttamismahdollisuudet)

Kuntalaisten hyvinvoinnin tilannekuvaa kartoitettiin osallisuuskyselyllä vuonna 2024, edellinen kysely vuonna 2021, tulokset on käsitelty hyvinvointilautakunnassa 21.5.2024.

Kyselyn perusteella onnellisuutta Lieksassa tuovat luonto, turvallisuus, liikkumisen ja elämisen helppous, hyvät harrastamisen mahdollisuudet, Pielinen, karjalaisuus ja helposti lähestyttävät, aidot ihmiset.

Lieksalaista mielenlaatua kuvailevia määritelmiä ovat varautunut ja ennakkoluuloinen, kuitenkin iloinen ja ystävällinen, utelias, kateellinen, hieman sisäänpäin kääntynyt, vähään tyytyväinen, maanläheinen ihminen, joka ei aina osaa arvostaa omaa itseään, eikä ympäristöään ja sen kulttuuria.

Vastaajat pitivät seuraavia asioita sellaisina, joihin Lieksan kaupungin tulisi kiinnittää erityistä huomiota lieksalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi: Ikäihmisten, lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi ja palvelut, matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet, kulttuuritoiminnan kehittäminen, toimivat terveyspalvelut ja yhdistys- ja järjestötoiminnan kehittäminen.

Vastaajien osallisuuden kokemusta mitattiin osallisuusindikaattorilla. Osallisuusindikaattori kuvailee ihmisten kokemuksia elämänsä merkityksellisyydestä, uskosta toiminta -ja vaikutusmahdollisuuksiinsa omassa elämässään ja elinympäristössään, sekä sosiaalista vuorovaikutusta.

Kyselyyn vastanneiden kokemus osallisuudesta on vastausten keskiarvojen perusteella hyvin tasainen, eli kaikki kymmenen väittämää ovat saaneet keskiarvon 3,93. Keskiarvo 3,93 tarkoittaa sitä, että vastaajat ovat keskimäärin jokseenkin samaa mieltä esitettyjen väittämien kanssa.

Summapistemäärä 73,25 viittaa siihen, että osallisuusindikaattorin keskiarvo on korkea, mutta on kuitenkin laskenut hieman vuodesta 2021 (85). Kyselyyn vastanneet kokevat edelleen selkeästi osallisuuden tunnetta.

Yhteenvetona kyselystä voidaan todeta, että Lieksassa ja lieksalaisuudessa tärkeänä pidetään luontoa, erityisesti Kolia, Ruunaata ja Pielistä, karjalaisuutta sekä erilaisia harrastusmahdollisuuksia, asumisen väljyyttä ja helppoutta, hyvin saavutettavia palveluita. Ihmiset ovat avoimia, auttavaisia, vieraanvaraisia, joskus hieman sulkeutuneita, kateellisia ja vaatimattomia, mutta suhteellisen tyytyväisiä omaan elämiseensä ja olemiseensa. Kuntalaisilla on halu vaikuttaa asioihin ja osallistua, mutta osallistumismahdollisuuksien kokemus voisi olla parempi.

Mittari: Perhekeskuksen toimintasuunnitelman toteutuminen

Perhekeskus toimii rakenteena lapsiperheille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kunnan palvelujen yhteensovittamiseen. Perhekeskustoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen

Perhekeskustoimintaa on kehitetty edelleen ja selkeytetty yhteistyörakennetta työntekijöiltä perhekeskustiimiin. Lieksan uusimuotoisen perhekeskustiimin kokoonpanon ja toiminnan suunnittelu alkoi 2024 ja sitä on jatkettu alkuvuonna 2025. Käytännön toiminta alkaa syksyllä 2025.

Turvata kunnan asukkaille yhdenvertainen ja tarpeiden mukainen palvelujen saavutettavuus ja lähipalvelut.

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen erityislasten ja -nuorten tukeminen ja huoliin puuttuminen.

Mittari: Poissaolojen seuranta ja kehitys, kouluterveyskysely.

Oppilaiden poissaoloihin seurantaan otettiin uusi malli käyttöön syksyllä 2024. Tavoite on puuttua aikaisemmin ja ennakoiden luvattomiin poissaoloihin. Varhaiskasvatuksessa Kielikaveri-hanke keskittyy kielellisten valmiuksien kehittämiseen.

Lukion palautteenantomenetelmiä on kehitetty Itä-Suomen lukioverkoston hankkeen myötä. Oppilaille on tehty alku-, väli- ja loppukyselyt, joita on hyödynnetty opettajan työssä.

Järjestöjen/yhdistysten ja kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön lisääminen, järjestötapaamiset vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Yhdistysillat ovat toteutuneet suunnitellusti ja siellä esitettyjä aloitteita on viety eteenpäin. Yhtenä esimerkkinä on ilmaisen kokoustilan saaminen yhdistysten sääntömääräisiä kokouksia varten, mikä on toteutunut. Yhdistysilloissa on ollut säännöllisesti noin kaksikymmentä osallistujaa ja siellä on käsitelty monia yhdistysten toimintaan liittyviä hankkeita, koulutuksia ja muuta toimintaa.

Kansalaisopiston ja liikunta, nuoriso - ja kulttuuritoimen palveluiden

vahvistaminen.

Mittarit: Tyytyväisyyskyselyt, asiakasmäärät, tilaisuuksien/tapahtumien kävijämäärät, jaetut avustukset.

Nuorisotoimi järjesti useita tapahtumia ja muuta toimintaa yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä osin hoito-/koulupäivän aikana sekä vapaa-ajalla. Kerhoja, tapahtumapäiviä, säännöllisiä kulttuuriesityksiä ja elokuvia ja pienempiä tapahtumia. Nuorisokahvila Nuokkarilla kävi vuoden aikana yli kolmesataa nuorta.

Nuorisotoimi myönsi toiminta-avustuksia 900 € ja kohdeavustuksia 1 800 €

Liikuntapalveluissa korjattiin latuvaloja sekä Lieksan alueella että Kolilla. Erityisliikuntapalvelu on edelleen hyvin suosittua ja ryhmät olivat täynnä. Liikuntatoimi myönsi seura-avustuksia seuroille, yhdistyksille ja yksityisille

liikuntapaikkojen hoitajille toiminta-avustuksina 37 975 € ja kohdeavustuksina 7000 €.

Kansalaisopistossa opiskelijamäärät nousivat hieman hieman vuodesta 2023, jolloin heitä oli 1 022 ja vuonna 2024 opiskelijoita 1 035. Esimerkkinä yhdestä kurssista on työelämävalmiuksien parantamiseen suuntautuneet kurssit, joiden tavoitteena oli työelämässä mukana olevien kielitaidon kehittäminen ja maahanmuuttajien työvalmiuksien tukeminen. Kursseille osallistuttiin erittäin hyvin.

Kulttuuritoimi järjesti useita kulttuuritapahtumia ja taidenäyttelyitä.

Kulttuuritoimi myönsi toiminta-avustuksia 11 yhdistykselle yhteensä 9 800 € ja kohdeavustuksia 12 tapahtumien järjestäjälle 20 800 €.

Kokonaisvaltainen kotouttaminen.

Kotoutumisvaiheessa olevat maahanmuuttajat tutustutetaan Lieksan

palveluihin, harrastusmahdollisuuksiin ja asuinympäristöön.

Toimintamalli siirtyi tehtäväksi ELO-hankeen yhteydessä. Mallin laatiminen sisältyy hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2025-30.6.2027.

Musiikkiopiston soitinesittelyt kaikkien toimipistekuntien alakoululaisille,

sivutoimipisteissä opetusta peruskoulujen tiloissa. Päiväkotimuskarit

Lieksassa, Kolilla, Juuassa ja Valtimolla. Musiikkiopiston oppilaiden esiintymisiä seurakuntien, kuntien kulttuuritoimien sekä erilaisten yhdistysten

tilaisuuksissa. Musiikkiopiston oppilasmäärä on lisääntynyt 30 oppilaalla vuodesta 2023.

Hyvät työllistymisen ja työssä pysymisen mahdollisuudet

Tavoitteita ja toimenpiteitä

Tuetaan lasten ja nuorten työelämävalmiuksia, sekä siirtymiä koulutuksesta työelämään.

Mittarit: Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta, koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64- vuotiaat, kunnan osarahoittama työmarkkinatuki

€/asukas, työttömien aktivointiaste, työttömien osuus työvoimasta.

Nuorten työpajatoiminnassa on ollut 17 nuorta kaupungin sopimuksella. Kauden päätyttyä nuorista on mennyt koulutukseen (tutkintotavoite) 3,

työelämään avoimille työmarkkinoille 2, työkokeiluun 6, mielenterveyspalveluihin 2, päihdekuntoutukseen 1, armeijaan 2 ja muulle 1.

Tuetaan työuran alkamista, jatkumista ja työssä pysymistä.

Kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatuettu työ, oppisopimuskoulutus, työllisyyden kuntalisä.

Työllisyystilastoja 2024

Lieksassa työvoimaa oli 3869, ( -1,9 % verrattuna vuoteen 2023), joista ulkomaalaistaustaisia oli 177. Työttömänä oli 727, muutos + 2 %. Heistä 287 henkilöä oli pitkäaikaistyöttömiä, muutos + 46 % vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Lomautettuja oli 38.

Työttömyysprosentti oli 18,8, joka on 0,7 % korkeampi kuin vuosi sitten. Ulkomaalaistaustaisen työttömyysprosentti oli 27,7, -25 % vuoden takaiseen tilanteeseen, eli selkeästi korkeampi. Lieksassa oli avoimia työpaikkoja 94, muutos vuoden takaiseen - 70 %.

Alle 30-vuotiaita oli työttömänä 82, kasvua 9 %, joista pitkäaikaistyöttömänä 18, kasvua 50 %.

30-54-vuotiaita työttömiä oli 324, -3%, eli määrä on laskenut, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 24% ja oli 117 henkilöä.

Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 288, kasvua 3 %, joista pitkäaikaistyöttömänä 148, lisääntynyt 64 % ja lomautettuja 22, kasvua 22 %. Työttömistä oli lomautettuina 8 %, kasvua 5,9 %.

Vuonna 2024 työkokeilussa on ollut Lieksan kaupungilla 13 henkilöä ja

palkkatuetussa työssä 32 henkilöä ja keskimäärin 18 henkilöä kuukaudessa.

Työllisyysluvuista merkittävin on työmarkkinatuen kuntaosuus noin 1248 000 euroa, eli keskimäärin 104 000 euroa kuukaudessa. Vuonna 2023 työmarkkinatuen kuntaosuus oli noin 1284 000 euroa eli ns. kuntaosuusmaksua maksettiin vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuntien osuus työttömyystukien rahoituksesta laajenee vuoden 2025 alussa TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä. Taustalla on tavoite ohjata kuntia tarjoamaan työttömille palveluja, joiden avulla he voivat työllistyä nopeammin. Jos työtön saa jotain muuta Kelan maksamaa tukea, kuten kuntoutusrahaa tai sairauspäivärahaa, kunta ei vastaa tuen rahoituksesta.

Tuetaan työperäistä ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa, sekä osatyökykyisten työllistymistä.

Maahanmuuttajien työllistymisen tehostaminen. 2 vuosittaista työllistymistä

edistävää tapahtumaa yhteistyössä koulutusorganisaatioiden, TE-palveluiden ja Lieksan Kehitys oy:n kanssa.

Vuoden 2024 aikana toteutettiin Kipinää Lieksassa -tapahtuma 31.10.2025.

Hyvinvoivat, terveet ja osalliset asukkaat

Tavoitteita ja toimenpiteitä

Mittarit: Ylipainoisten osuus (2-6 v/7-12 v/13-16 v + kouluterveyskyselyn ylipainoindikaattori 8.-9.lk on HYTE-kerroinindikaattori).

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 8.-9. lk oppilaista.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvat (4.-5.luokkalaiset/8.-9.luokkalaiset/2.asteen opiskelijat).

Tupakointi, nuuskan ja kannabiksen käyttö, sekä humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8.-9. luokkalaiset.

Vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttanut haittaa % 4.-5. ja 8.-9. luokan oppilaista.

Tuntee itsensä usein yksinäiseksi 4.-5. lk. ja 8.-9. lk oppilaista, 2. asteen opiskelijoista, ei koe olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä

henkilöillä/10 000 vastaavan ikäistä tai lkm.

Ylipainon ennaltaehkäisy 2-16-vuotiailla. Erityisesti lasten ja nuorten

päihteidenkäytön vähentäminen.

 Kouluterveyskysely tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten terveydestä,

hyvinvoinnista ja palveluista.

Tuloksia tarkastellaan suhteessa edelliseen tiedonkeruuvuoteen (2021), joka oli vielä koronapandemian aikaa. Pidemmän aikavälin muutoksia raportoidaan, kun ilmiön kehityksessä on havaittavissa suunta vähintään kolmessa mittauspisteessä.

Kyselyn tulosten koontia

Yläkoulu ja lukio

Suurin osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä.

Yläkoululaiset syövät koululounasta paremmin kuin aiemmin: Päivittäin ei syö 21,8 prosenttia (v. 21 31,4 prosenttia) kouluruokaan liittyvät palautteet olivat hyviä molemmilla kouluasteilla

Kiusaamisen kokemus on vähentynyt yläkoulussa erittäin paljon: v. 21 viikoittaista kiusaamista koki 16,5 prosenttia ja v. 23 vain 4 prosenttia, koko Suomen lukema on 7,9 prosenttia

Koulu-uupumus on vähentynyt yläkoululaisilla kymmenen prosenttia 10,2 prosenttiin, mutta kasvanut lukiolaisilla 24,2 prosentista 30,2 prosenttiin. Koko Suomen lukema yläkoululaisilla 20,5 prosenttia ja lukiolaisilla 17,5.

Kouluinnostus on laskenut molemmilla kouluasteilla. Yläkoulussa 28,6 prosentista 12,8 prosenttiin, koko Suomi 15 prosenttia, (laskua kuusi prosenttia) ja lukiossa 25,8 prosentista 14,3 prosenttiin (koko Suomi 33,3 prosentista 27,5 prosenttiin).

Yksinäisyyden kokemukset ovat laskeneet 14,9 prosentista 8,5 prosenttiin yläkoulussa ja lukiossa yksitoista prosenttia 16 prosenttiin.

Hyvä keskusteluyhteys huoltajien kanssa on pysynyt lähes samalla tasolle edelliseen kyselyyn verrattuna, 44 prosenttia, pojilla 53 prosentti ja tytöillä 34, nousua jonkin verran.

Kuraattorille pääsy on hieman vaikeutunut, noin kahdeksan prosenttia 65 prosenttiin, samoin avun saannin kokemus kun sitä todella tarvitsee, on vähentynyt, mutta on vielä melko hyvällä tasolla, 70 prosenttia.

Huomannut usein olevansa netissä vaikka ei ole huvittanut, tämä on vähentynyt kahdeksan prosenttia 32 prosenttiin.

Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (tieto vuodelta 2023) Lieksa 20,9 % hyvinvointialue 20,6 %.

Alakoulut, luokat 4-5

Viisi myönteisintä tulosta suhteessa aikaisempaan tiedonkeruuseen

Vähintään tunnin päivässä liikkuvat, 38 prosenttia, nousua kymmenen prosenttia.

Matala itsetunnon taso, 12 prosenttia, tuntemus vähentynyt kuusi prosenttia.

Harrastaa jotakin vähintään yhtenä päivänä viikossa, 85 prosenttia, lisääntynyt kahdeksan prosenttia.

Koulun aikuinen kiusannut koulussa, 6 prosenttia, vähentynyt kahdeksan prosenttia.

Viisi huolestuttavinta tulosta suhteessa aikaisempaan tiedonkeruuseen

Kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana, noussut seitsemästä prosentista kuuteentoista.

Tupakoinut vähintään kerran, nousua viisi prosenttia yhdeksään prosenttiin

Käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran, noussut 13 prosenttiin kuudesta prosentista.

Luokassa usein rauhallista, vähentynyt 33 prosentista 21.

Nuuskannut vähintään kerran, noussut lähes viiteen prosenttiin alle yhdestä prosentista

Kaupunkikohtaisesta yhteenvedosta kannattaa huomioida, että lieksalaiset ovat tyytyväisempiä koululounaan makuun ja ruokailun ajankohtaan kuin koko maan ikätoverit. Ruokailulle sen sijaan koetaan olevan liian vähän aikaa.

Lieksalaisten alakoululaisten tupakkatuotekokeilut (tupakka, sähkötupakka ja nuuska) ovat selkeästi yleisempiä kuin muilla verrokkivastaajilla.

Ehkäisevään päihdetyöhön kouluissa on kiinnitetty enemmän huomiota ja on järjestetty huoltajailtoja ja lisätty valistustyötä.

Työikäisten terveystiedoista ei ole saatavilla riittävästi kuntakohtaisia tietoja.

Yli 65-vuotiaiden kaatumiset vähenevät. Ikäihmisten yksinäisyyden tunteen väheneminen.

Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä.

  2022 2023

Lieksa   77,1 79,0

Hyvinvointialue 80,0 80,5

Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä.

  2022 2023

Lieksa  2,7 2,7

Hyvinvointialue 2,6 2,7

Sairaalahoidon hoitojaksot 65-74-vuotiailla / 1 000 vastaavan ikäistä

  2023 2024

Lieksa  217,3 223,2  

Hyvinvointialue 221,3 224,9

Sairaalahoidon hoitojaksot 85 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavan ikäistä

  2023 2024

Lieksa  596,2 554,7

Hyvinvointialue 728,5 702,3

Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavan ikäisestä väestöstä

  2022 2023

Lieksa  0,6 0,6

Hyvinvointialue 0,6 0,7

Ikäihmisten yksinäisyyden tunteen vähentämiseksi on tiivistetty yhteistyötä yhdistysten, hyvinvointialueen ja kaupungin välillä. Vanhusneuvosto on järjestänyt yhteisiä tapahtumia ikäihmisille ja on ollut osaltaan mukana kehittämässä ikäihmisten palveluita. Vanhusneuvosto on tehnyt vierailuja kaikkiin Lieksan palvelukoteihin ja järjestää niihin yhdessä Pielisen-Karjalan musiikkiopiston kanssa musiikillista ohjelmaa. Haasteena on yksin kotona asuvien ikäihmisten löytäminen ja heidän mukaansa saaminen toimintaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että monissa hyvinvointisuunnitelmaan merkityissä tavoitteissa ja toimenpiteissä on menty eteenpäin, mutta huolenaiheita, haasteita ja kehitettäviä asioita on vielä monella sektorilla.

Lasten ja nuorten mieleen liittyvät haasteet, kuten yksinäisyyden tunteen kokeminen ja ahdistuneisuus vaativat vielä enemmän yhteisiä toimintamalleja ja toimenpiteitä, sekä jo olemassa olevien hyvien käytänteiden vahvistamista. Lisääntyneet nikotiinituotteiden kokeilut jo alakouluikäisillä tarvitsevat ehkäisevän päihdetyön vahvistamista.

Yksinäisten ikäihmisten tavoittaminen ja osallistaminen on tärkeä tavoite ja tarvitsee yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Yhdistys- ja järjestötoiminnan tukeminen on myös merkittävä osa koko kaupungin hyvinvointia ja liittyy myös kylien aktivointiin ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut kaikissa ikäluokissa. Toimenpiteet kaupungin elinvoimaisuuden lisäämiseksi luovat työpaikkoja ja lisäävät hyvinvointia.

Esittelijä Hyvinvointijohtaja

Päätösehdotus Hyvinvointilautakunta päättää

1. merkitä Lieksan kaupungin hyvinvointisuunnitelman 2022-2025 vuoden
2024 raportin tiedoksi ja

2. esittää kaupunginhallitukselle raportin hyväksymistä

Päätös Hyvinvointilautakunta päätti

1. merkitä Lieksan kaupungin hyvinvointisuunnitelman 2022-2025 vuoden
2024 raportin tiedoksi ja

2. esittää kaupunginhallitukselle raportin hyväksymistä

Lisätietoja Hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen, p. 040 1044 160,

 sähköposti juha.ryynanen(at)lieksa.fi

Kaupunginhallitus 22.04.2025 § 132 

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää viedä raportin tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Päätös Kaupunginhallitus päätti viedä raportin tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Lisätietoja Hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen, p. 040 1044 160,

 sähköposti juha.ryynanen(at)lieksa.fi

Kaupunginvaltuusto 28.04.2025 § 39  

55/00.01.02.01.01/2022  

Kaupunginhallitus saattaa Lieksan kaupungin hyvinvointisuunnitelman 2022-2025 raportin vuodelta 2024 tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Päätös Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi Lieksan kaupungin hyvinvointisuunnitelman 2022-2025 raportin vuodelta 2024.

Lisätietoja Hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen, p. 040 1044 160,

 sähköposti juha.ryynanen(at)lieksa.fi