Dynasty tietopalvelu Haku RSS Lieksan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/lieksa/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/lieksa/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.12.2021/Pykälä 376



 

 

Mähkönsillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksyminen (kaavatyö 929)

 

Kaupunginhallitus 01.03.2021 § 67 

 

 

Valmistelija Maankäyttöpäällikkö

 

 Edeltävä käsittely kaupunginhallitus 16.12.2019 § 305

 

Asemakaavamuutos on tullut vireille Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen päätöksestä, jossa edellytetään tutkimaan Mähkön sillan suojelutarpeet asemakaavalla. Kaavatyö on esitetty kaavoituskatsauksessa 2019. Asemakaava toteutetaan Lieksan kaupungin maankäytön omana työnä.

 

Suunnittelualue sijaitsee Mähkön (VI) kaupunginosassa Siltakadulla olevan Mähkön sillan (ns. kaarisilta) alueella. Mukana muutoksessa on Lieksanjoen vesialueita ja sillan molempia rantapenkereitä ja maa-alueita. 

 

Asemakaavan muutosalueilla on voimassa neljä asemakaavaa vuosien 1966-2000 väliltä. Lieksanjoen kohdalla laadittava kaava on pääosin alueen ensimmäinen asemakaava.

 

Kaarisiltaa ei ole suojeltu asemakaavalla tai yleiskaavalla, tai myöskään rakennusperintölain nojalla. Maakuntakaavassa kaarisilta on osoitettu maakunnallisesti tärkeäksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi.

 

Edeltävät selvitykset ja päätökset

Mähkön silta on valmistunut vuonna 1930 ja se on toiminut Lieksanjoen ylittävänä siltana ajoneuvoille ja kevyelle liikenteelle vuoteen 2014 saakka. Tällöin silta suljettiin ajoneuvoliikenteeltä kuorma-auton törmättyä sillan vaakapalkkiin.

 

Sillan teknisestä kunnosta valmistui tutkimus 9.12.2015 (Ramboll Oy). Selvityksessä todetaan erityisesti keskustan puoleisen siltaosan heikko kunto; ns. vetotankojen kunto on osin kriittinen, kansilaatat ovat pahoin ruostuneet, eikä niiden korjaaminen ole taloudellisesti järkevää. Sillassa on myös muita lukuisia heikkouksia ja vaurioita. Rantapenkereiden maatuet ja keskituki ovat painuneet. Silta olisi vähintäänkin peruskorjattava pian. Selvityksessä arvioidaan lisäksi, että korjattunakaan sillan käyttöikä on enää noin 20 vuotta. Lisäksi ajoneuvokäytössä kustannukset olisivat arviolta yli 1 000 000 euroa ja sillalla säilyisi edelleen 3000 kilon painorajoitus ajoneuvoille. Eli silta ei olisi edelleenkään raskaan liikenteen käytössä.

 

Osin edellä mainitusta johtuen Lieksan kaupunginvaltuusto päätti 29.5.2017 §44, että Lieksanjoen ylittävän kaarisillan paikalle rakennetaan uusi silta, ja vanha silta siten puretaan. Asiasta tehtiin kunnallisvalitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 5.12.2018 ja pysytti valtuuston päätöksen voimassa. 

 

Edellisen lisäksi ja ns. kaarisilta-asiaan liittyen Museovirasto esitti 3.7.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle kaarisillan suojelua rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla. ELY-keskus on rakennussuojelupäätöksessään 21.5.2018 (POKELY/514/2017) hylännyt museoviraston suojeluesityksen. Museovirasto teki vuorostaan 14.6.2018 valituksen ympäristöministeriölle edellä mainitusta ELY-keskuksen päätöksestä. Ympäristöministeriö hylkäsi Museoviraston valituksen 28.10.2019 ja pysytti ELY-keskuksen päätöksen voimassa.

 

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos antoi 21.8.2017 oman lausuntonsa silta-asiassa huoltovarmuuden ja palo- ja pelastusturvallisuuden näkökulmasta. Pelastuslaitos näkee erittäin tarpeellisena, että Lieksanjoen ylittää kaksi raskaan liikenteen vaatimuksiin soveltuvaa siltaa ilman korkeus- ja painorajoituksia.

 

Asemakaavan tarkoitus ja kaavaprosessi

Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on tutkia ja ratkaista Mähkön sillan, eli kaarisillan, suojeluedellytykset. Mikäli sillan suojelulle ei ole riittäviä perusteita ja kaava saa lainvoiman ilman kaarisillan suojelua, rakennetaan kaarisillan paikalle uusi silta mahdollistamaan myös toinen reitti raskaalle liikenteelle Lieksanjoen yli.

 

Kaavalla laajennetaan samalla Mähkön kaupunginosaa sillan kohdalla olevalle asemakaavoittamattomalle Lieksanjoen alueelle. Lisäksi kaavaprosessin aikana tutkitaan tarvittaessa sillan läheisien ranta-alueiden maankäyttöä ja katualueiden riittävää leveyttä.

 

Kaavaratkaisuissa huomioidaan muun muassa edeltävät asiaa koskevat päätökset ja muut kaavatyön tavoitteet, lähtötiedot, vaikutusten arviointi sekä vuorovaikutusmenettelystä saatava palaute.

 

Nähtävillä pidossa ja tiedottamisessa tullaan huomioimaan juhlapyhien ja siihen liittyvien loma-aikojen vaikutus osallisten vaikutusmahdollisuuksiin muun muassa tavanomaista pidempänä nähtävilläpitona.

 

Liitteenä on 2.12.2019 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS).

 

Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus päättää, että

 

1. Mähkön sillan asemakaavan muutos ja laajennus kuulutetaan vireille ja

2. asetetaan samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 12.12.2019 päivättyjen asiakirjojen mukaisena nähtäville ja

3. pyydetään tarvittavat lausunnot.

 

Päätös: Hyväksyttiin.

 

 

Kaupunginhallitus 1.3.2021 § 67

 

Mähkönsillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtäville 10.12.-28.12.2020. 

 

Lausuntonsa jättivät Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Museovirasto, Väylävirasto, Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry ja Lieksan luonnonystävät ry. Lisäksi jätettiin kaksi mielipidettä.

 

Viranomaispalaute edellytti selvittämään kaarisillan kulttuurihistorialliset arvot, selvittämään alueen liikenteellisiä olosuhteita, tutkimaan sillan suojeluun ja kaavamuutokseen liittyviä vaihtoehtoja ja tarpeellisia aluerajauksia sekä vesiliikenteen seikkoja. Lisäksi edellytettiin arvioimaan vaikutuksia liikenteeseen, yhdyskuntarakenteeseen, taloudellisiin vaikutuksiin ym. sekä arvioimaan mahdollisen kaarisillan suojelun kohtuullisuutta kaupungin näkökulmasta. Kaupunkikeskusyhdistyksellä ja Lieksan luonnonystävillä ei ollut tässä vaiheessa huomautettavaa.

 

Osalliset jättivät kaksi mielipidettä. Mielipide 1 on usean henkilön allekirjoittama ja kohdistui pääosin suoraan kaarisillan suojeluun. Mielipiteessä esitettiin suojelun perusteita useista eri näkökulmista sekä esitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitettyjen lähtökohtien ja tavoitteiden kriittistä arviointia. Mielipide 2 esitti laadittuun kaarisillan eritystarkastukseen (Ramboll Oy 2015) liittyen selvitykseen ja arvioihin liittyviä tarkennuksia, korjauksia sekä kaavaratkaisuun liittyviä huomioitavia seikkoja.

 

Viranomaispalaute ja mielipiteet sekä vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteessä 7. Kokonaisuutena todetaan, että lausunnoissa ja mielipiteissä esille tuodut seikat on huomioitu ja käsitelty kaavaselostuksessa.

 

Kaavaselostuksessa on perusteltu kaarisillan olevan maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Laadittavassa kaavassa ei kuitenkaan esitetä sillan suojelua, vaan sen saa purkaa.

 

Kaavaselostuksessa on esitetty perustelut uuden kaikelle ajoneuvoliikenteelle soveltuvan sillan tarpeelle. Lisäksi on esitetty perustelut sen rakentamisen sijoittumiselle vanhan sillan paikalle. Kaarisillan viereen tai muita kaupunkirakenteeseen osoitettavia uuden sillan tarkoituksenmukaisia sijainteja ei ole.

 

Kaarisillan suojelun katsotaan olevan kaupungille kokonaisuus huomioiden kohtuutonta. Asiaa on perusteltu kaavaselostuksessa laajasti erityisesti liikenteen, yhdyskuntarakenteen, maiseman ja kaupunkikuvan, taloudellisten seikkojen, yritystoiminnan ja palveluiden näkökulmista. Esitetty ratkaisu on myös edellä mainittujen osa-alueiden kannalta, kuten Lieksan tulevan alueellisen kehityksen kannalta sekä taloudelliset seikat huomioiden tarkoituksenmukaisin ratkaisu.

 

Kaavaratkaisu noudattaa Lieksan kaupungin Mähkönsillalle asettamia strategisia tavoitteita sillan uudisrakentamista koskien sekä laajempia liikenteellisisiä, aluerakenteellisia, palveluverkon ja asumisen turvallisuuden ym. tavoitteita. Asemakaava toteuttaa esitetyin perusteluin myös Lieksan kaupunginvaltuuston 29.5.2017 § 44 päätöstä uuden sillan rakentamisesta.

 

Uuden sillan rakentamismahdollisuuksien tutkiminen ja Mähkönsillan suojelukysymysten ratkaiseminen laadittavalla asemakaavalla on myös ELY-keskuksen 21.5.2018 tekemän ja lainvoiman saaneen päätöksen mukaista. Kaava on alueelle laadinnassa olevan Lieksan keskustaajaman osayleiskaavan ehdotuksen mukainen ja siihen liittyvän maakuntaliiton kaarisiltaa koskevan lausunnon mukainen. Lisäksi kaavaratkaisu on myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen antaman lausunnon tavoitteiden mukainen.

 

Asemakaavan luonnoksen kartta ja kaavaselostus liitteineen ovat liitteenä.

 

Erillisliitteinä on kaavaa koskevalla kaupungin internetsivulla nähtävissä ja ladattavissa Mähkönsillan (kaarisilta) kulttuurihistoriallinen selvitys.

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää, että

 

1)      Mähkönsillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen luonnos asiakirjoineen päiväyksellä 25.2.2021 asetetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaisesti nähtäville ja

 

2)      pyydetään tarvittavat lausunnot.

  

 

Päätös Kaupunginhallitus päätti, että

1) Mähkönsillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen luonnos asiakirjoineen päiväyksellä 25.2.2021 asetetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaisesti nähtäville ja

2) pyydetään tarvittavat lausunnot.

 

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi 'Lieksan kulttuuriperinnön tuki' -yhdistyksen (rekisteröitävä yhdistys) kaupunginhallitukselle lähettämän, kaarisiltaa koskevan kirjelmän.

 

Lisätietoja Maankäyttöpäällikkö Jukka Haltilahti, puh. 04010 44840, sähköposti jukka.haltilahti(at)lieksa.fi

 

 

 

 

Kaupunginhallitus 18.10.2021 § 313 

 

 

Valmistelija Maankäyttöpäällikkö

 

Kaupunginhallitus 18.10.2021 § 313

 

Mähkönsillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 11.3.-9.4.2021. 

 

Lausuntonsa jättivät Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Museovirasto, Väylävirasto, Lieksan Kehitys Oy, Lieksan kaupunkikeskustayhdistys ry ja Lieksan luonnonystävät ry. Lisäksi jätettiin neljä mielipidettä.

 

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus totesivat, että Kaarisillan suojelukysymykset voidaan ratkaista laadittavalla asemakaavalla. Kaikissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitettiin tarkennuksia kaavaselostukseen ja selvityksiin:

  • Kaavan vaihtoehtoja on tutkittava tarkemmin: Näin tehtiin.
  • Kaarisillan valtakunnallinen merkitys on arvioitava: Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kaavassa ei ole velvollisuutta tutkia sillan valtakunnallista merkitystä. Kaupunki yhtyy maakuntakaavan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemyksiin sillan maakunnallisesta arvosta. Arvojen myös todetaan vähentyneen sillan huonon kunnon takia.
  • Rakennushistoriaselvityksen tarkastelun ajanjaksoa tulisi laajentaa ja lausuntoja tulisi pyytää eri asiantuntijatahoilta: Ajanjakson laajentamiselle ei esitetty lausunnossa perusteita. Selvitystä ei päivitetty, se todetaan riittäväksi ja erillisiä lisälausuntoja ei katsottu tarpeellisiksi.
  • Kaarisillan purkamiskustannuksia ei ole arvioitu: Ne arvioitiin ns. markkinavuoropuhelulla / tiedustelulla ao. yrityksiltä.
  • Kaarisillan suojelun, korjausten ja ylläpidon tarkastelun ajanjaksoa tulee pidentää ja laskelmia tarkentaa. Kustannuksia pidettiin vähäisinä tai kohtuullisina: Ajanjaksoa pidennettiin ja asiaa esitettiin tarkennetuin laskelmin sekä mm. kahden sillan vaihtoehdon kustannuslaskelmin. Uudet laskelmat täydennettiin kustannusten kohtuullisuustarkasteluun.
  • Uuden sillan sijainnin vaihtoehtoja tulee tutkia: Näin tehtiin sekä eri sijainneille jokivarrella, että toisen sillan vaihtoehtoista sijaintia Kaarisillan ylävirran ja alavirran puolella.
  • Katsottiin, että uusi silta voidaan rakentaa Kaarisillan viereen: Kaava esittää yhden sillan ratkaisun Kaarisillan tilalle ja se on perusteltu kaavaselostuksessa.
  • Uuden sillan ekologisuutta ja hiilijalanjälkeä ym. tulee tarkastella: Näin tehtiin.
  • Liikenteellisiä oloja mm. suhteessa kantatie 73 siltaan nähden on selvitettävä tarkemmin: Näin tehtiin.
  • Kaarisillan käyttö pelkkänä kevyen liikenteen siltana sekä eri vaihtoehdot ajoneuvoliikenteelle tulee tutkia: Näin tehtiin.
  • Kaavan kokonaisvaikutusten perustelut ovat riittämättömät: Kaavan perusteluita tarkennettiin ja ne todetaan riittäviksi.
  • Raskaan liikenteen ajoa keskustan läpi ym. ei ole arvioitu: Näin tehtiin.
  • Pohjois-Karjalan ELY-keskus esitti työneuvottelun järjestämistä: Sellainen järjestetään kaavan ehdotusvaiheessa.

 

Lausunnoissa esitettiin myös kaavaratkaisua puoltavia kannanottoja ja perusteluita. Ne vastasivat pitkälti myös kaava-aineistossa esiin tuotuja seikkoja. Asiaa on perusteltu kaavaselostuksessa laajasti erityisesti liikenteen, yhdyskuntarakenteen, taloudellisten seikkojen, palveluiden sekä maiseman ja kaupunkikuvan näkökulmista. Esitetty ratkaisu on edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi Lieksan tulevan alueellisen kehityksen ja erityisesti yritystoiminnan ja työllisyyden kannalta sekä taloudelliset seikat huomioiden tarkoituksenmukaisin ratkaisu.

 

Viranomaispalaute ja mielipiteet sekä vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteessä 9. Kokonaisuutena todetaan, että lausunnoissa ja mielipiteissä esille tuodut seikat on huomioitu ja käsitelty kaavaselostuksessa.

 

Kaarisillan suojelun katsotaan olevan kaupungille kokonaisuus huomioiden kohtuutonta. Asiasta on esitetty tarkentuneet laskelmat. Myös muut seikat kuten uutena asiana esiin tuodut ympäristölliset näkökulmat puoltavat yhden sillan vaihtoehtoa. Lisäksi yhden uuden sillan laskelmat osoittavat, että ratkaisu on kaupungin ja yhteiskunnan kannalta edullisin sekä sijoitetulla pääomalla on huomattavan lyhyt kokonaiskuoletusaika.

 

Kaava on uuden voimassa olevan Lieksan keskustaajaman osayleiskaavan mukainen ja Maakuntaliiton Kaarisiltaa koskevan lausunnon mukainen.

 

Asemakaavan ehdotuksen kartta ja kaavaselostus liitteineen ovat liitteenä.

 

Erillisliitteinä on kaavaa koskevalla kaupungin internetsivulla nähtävissä ja ladattavissa Mähkönsillan (Kaarisilta) kulttuurihistoriallinen selvitys.

 

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää, että

1) Mähkönsillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotus päiväyksellä 14.10.2021 asetetaan asiakirjoineen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti nähtäville ja

2) pyydetään tarvittavat lausunnot.

 

Päätös Kaupunginhallitus päätti, että

1) Mähkönsillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotus päiväyksellä 14.10.2021 asetetaan asiakirjoineen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti nähtäville ja

2) pyydetään tarvittavat lausunnot.

 

 

Lisätietoja Maankäyttöpäällikkö Jukka Haltilahti, puh. 04010 44840,

 sähköposti jukka.haltilahti(at)lieksa.fi

 

 

 

 

Kaupunginhallitus 13.12.2021 § 376  

74/10.02.03.00/2020  

 

Valmistelija Maankäyttöpäällikkö

 

Jatkokäsittely

 

Mähkönsillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaehdotus pidettiin nähtävillä 21.10.-22.11.2021. 

 

Lausunnon jättivät Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo, Museovirasto, Väylävirasto, Kemijoki Oy, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Lieksan Kehitys Oy, Lieksan kaupunkikeskustayhdistys ry ja Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry. Lisäksi jätettiin kolme muistutusta.

 

Seuraavilla lausujilla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta: Pohjois-Savon ELY-keskus Väylävirasto, Kemijoki Oy, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Lisäksi Lieksan Kehitys Oy LieKe jätti kaavamuutosta selkeästi puoltavan lausunnon. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pyysi täydentämään kaavaselostusta viimeisimmällä maakuntakaavan tilanteella ja totesi, että suojelukysymykset ratkaistaan tällä asemakaavalla.

 

Pohjois-Karjalan ELY-keskus totesi pääpiirteissään:

  • Sillan kulttuurihistoriallisista arvoista, että MRL 54§:n mukaan "Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää". Vastineena todetaan, että "Maankäyttö ja rakennuslaki lähtee myös siitä, että näitä arvoja saa hävittää perustellusta syystä."
  • Toteaa, että kaavatyön yhteydessä pyydettiin selvitettävän vielä, montako varhaisvaiheen eli ennen toista maailmansotaa valmistunutta [varhaismodernistista] kaarisiltaa on Suomessa jäljellä sekä mikä asema ja merkitys Mähkön sillalla on näiden kohteiden joukossa. Vastineeksi mm. todetaan, että "Esitetty vertailu ei tuo uutta merkittävää / olennaista tietoa sillan arvosta."
  • Sillan valtakunnallista merkitystä ei ole arvoitu. Vastineessa toistetaan ELY-keskuksen itse aiemmin lausuma, että "Kaupunki ei ole velvollinen selvittämään sillan valtakunnallista arvoa".
  • Lausunnot asiasta tulisi vielä pyytää Mobilialta ja Suomen arkkitehtuurimuseolta. Vastineeksi todetaan mm., että "Olemassa olevat selvitykset, lausunnot ja lausujat katsotaan riittäviksi. Mobilialta tai Suomen arkkitehtuurimuseolta ei katsota olevan tarvetta lausunnolle. "
  • ELY-keskus katsoo, että kaavahankkeessa ei ole esitetty perusteluja, miksi mm. välittömät korjauskustannukset ovat nousseet luonnosvaiheen jälkeen moninkertaisiksi. Vastineessa todetaan, että perustelut kustannusarvion nousulle on lisätty kaavaselostukseen.
  • Markkinavuoropuhelua ja saatuja kustannuksia tulee esittää ja perustella tarkemmin (eivät mm. täytä lain vaatimusta kaavan merkittävät vaikutukset arvioivasta suunnittelusta ja sen edellyttämistä tutkimuksista ja selvityksistä). Vastineessa todetaan, että selvitykset ja saadut arviot kustannuksista ovat riittävän tarkat kaavatehtävään. Asiaa on kuitenkin avattu kaavaselostuksessa tarkemmin.
  • Jotta kaarisillan säilyttämisen ja suojelun kohtuullisuutta Lieksan kaupungille voitaisiin tarkemmin arvioida, olisi kustannusarviota hyvä verrata esimerkiksi kaupungin muihin tyypillisiin investointeihin sekä kaupungin vuotuisiin investointimäärärahoihin. Vastineeksi asiaa on avattu kaavaselostuksessa.
  • Mähkön sillan kohdalla yleiskaava ei ole voinut ohjata kaikilta osin asemakaavan laatimista. Vastineeksi todetaan mm., että "Uusi yleiskaava esittää, että sillan suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavalla."
  • ELY-keskus pyytää tarkentamaan aiempaa kaarisiltaan liittyvää valitusprosessia. Näin tehtiin.

 

Museovirasto ja Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo toteavat mm. seuraavaa:

  • Sillalla on valtakunnallista arvoa ja se tulee ottaa huomioon kaavaratkaisussa. Silta tulee suojella kaavalla. Vastineissa todetaan, että silta on osoitettu maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittäväksi ja kaupungin näkemys poikkeaa perustellusti museoviranomaisten kannasta. Kaavaratkaisu esittää, että kaarisillan kohdalle rakennetaan uusi silta. Perustelut on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä
  • Kahden sillan kokonaisuus (kaarisilta säilyttäen) voidaan laatia maisemallisesti ym. ehjäksi kokonaisuudeksi. Kaupungin kanta poikkeaa tästä.
  • Elinkaarilaskelmissa tulee ottaa huomioon Kaarisillan hiilijalanjälki ja ilmastovaikutus koko sen elinkaaren ajalta eli rakentamisajasta lähtien. Laskelmissa ei ole huomioitu kaarisiltaan jo sitoutunutta materiaalia ja energiaa, joka purkutoimissa menetettäisiin. Vastineessa todetaan, että "Kaarisiltaan investoitu panostus ja päästöt ovat selkeästi jo kuoletettu 100 vuoden aikana. Perustetta näiden laskemiselle tai syytä miten ne vaikuttaisivat kaavaratkaisuun, ei ole esitetty, eikä niitä ole tarpeen arvioida. Purkutoimissa saadaan sillan huomattava metallimäärä talteen ja kierrätykseen. Sen metallimäärän voidaan katsoa korvaavan merkittävän osan uuden betonisillan raudoituksesta parantaen uuden siltahankkeen ekologisuutta merkittävästi."
  • Kaarisilta on mahdollista loppukäyttää kevyen liikenteen siltana ilman suuria kunnostuksia. Vastineeksi todetaan, että on mahdollista, mutta kaupunki ei puolla tätä ratkaisua sillä: Näin lyhyellä aikavälillä kahden sillan vaihtoehto, huomattavat katumuutokset, kevyen liikenteen väylän lisääminen jälkikäteen tai uuden kevyen liikenteen sillan rakentaminen ja lopulliset taloudelliset vaikutukset, maankäytön ja maiseman muutokset ym., olisivat huomattavat vain lyhyen käyttöajan takia. "
  • Sillan maatukien liikkeestä ei ole mittaustuloksia. Vastineessa todetaan, että on, mutta mm. "viime vuodet liikkuminen on ollut vähäistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sillan tuet ja penkereet alkaisi jälleen liikkumaan. Asiaan liittyy erittäin suuria epävarmuustekijöitä."
  • Kustannukset eivät ole uskottavia. Vastineissa perustellaan eri kohdissa laajalti kustannusten selvittämistä ja niiden luotettavuutta.
  • Kaavaselostuksessa ei ole tutkittu objektiivisesti Kaarisillan suojeluvaihtoehtoa. Vastineeksi todetaan, että "Museoviranomainen tarkastelee asiaa vain omasta näkökulmastaan, vain suojelun tavoitteesta. Kaupungin tarkastelu on MRL mukainen koko kaavaan liittyvien asioiden huomioiminen ja niiden kokonaisvaikutusten arvioiminen sekä kaavaratkaisun teko kokonaisvaikutusten pohjalta."
  • Museo pitää ongelmallisena, että kaavahankkeen tavoitteeksi ja lähtökohdaksi on selkeästi valittu vanhan sillan purkaminen. Vastine: "Kaavan tavoitteiden lähtökohdat on asettanut kaupunginvaltuusto päätöksellään. Kaavalla tutkitaan, onko tavoite perusteltu ja mahdollinen."
  • Tuodaan esiin kaava-alueen laajentaminen ja tarkastelujen laajentaminen. Kaavarajausta perustellaan vastineessa ja kaavaselostuksessa, että "Siltavaihtoehtojen sijainnit (kaavan tarkoituksenmukainen aluerajaus) on tutkittu riittävällä tavalla ilman, että itse kaava-aluetta on tarpeen laajentaa."
  • Tarkastelussa sivuutetaan purkamisesta aiheutuvien kulttuurihistoriallisten arvojen menettäminen. Vastine: "Kaavan selvitykset, käsittely, vaikutusten arviointi ja kaavaratkaisu on tehty maankäyttö ja rakennuslain edellyttämällä tavalla kokonaisvaltaisena arviona ja ratkaisuna, jossa on todettu myös selkeästi kulttuurihistoriallisten arvojen menetys."
  • Lausutaan, että raskasta liikennettä ohjattaisiin Lieksan keskustaan. Todetaan vastineessa, että "Raskasta liikennettä ei ohjata kohden kaupungin keskustaa kuin poikkeustilanteissa. Asia on esitetty selkeästi kaavaselostuksessa."
  • Tulee selvittää vielä "Välttämättömät kunnostustoimet vanhan sillan säilyttämiseksi kevyen liikenteen siltana
    • Ratkaisun vaikutukset uuteen siltaan (mikäli uusi silta tulisi vanhan viereen siihen ei tarvitsisi tehdä kevyelle liikenteelle kaistoja. Näin uusi silta saataisiin kevyemmäksi ja mahdollisesti edullisemmaksi ja paremmin sopeutettua vanhan sillan viereen)
    • Edellä mainitun vaihtoehdon kustannukset
    • Kaarisillan valtakunnallinen merkitys"

Vastineeksi todetaan, että asiat on jo esitetty kaavaselostuksessa ja kaavaselostusta on täydennetty soveltuvin osin. Valtakunnallista merkitystä ei selvitetä.

 

Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry ja henkilöt 2 ja 3 jättivät samansuuntaista palautetta. Näissä moititaan, että ensin on tehty sillan pukupäätös valtuustossa, mikä ohjaa asemakaavan laatimista. Lisäksi kaava-aluetta tulisi laajentaa, saatua viranomaispalautetta ei ole huomioitu kaavaratkaisussa, kaarisiltaan liittyviä kustannuksia tulee täydentää, raskas liikenne ohjautuu keskustaan ja uuden sillan tulee sijaita muualla (rautatiesillan läheisyydessä), asiaan olisi pitänyt ottaa mukaan arvotusryhmä ja ammattilaisista koostuva työryhmä, sillan huono kunto ei vaikuta sen historialliseen arvoon, arkeologista selvitystä ei ole tehty, silta on valtakunnallisesti arvokas, kaava on MRL vastainen, todellisia vaihtoehtoja ei ole pohdittu, käyttöikä -termiä on käytetty väärin, mielipiteiden antajien nimet olisi pitänyt julkaista, asiavirheitä tulee korjata, maatukien liikkumista ei ole tutkittu / seurattu, kustannuksia on tulkittu ja vertailtu väärin ja harhaanjohtavasti, tarvitaan lisää selvityksiä ja arvioita eri aiheista, esitetyt liikennemäärät eivät ole loogisia tai realistisia, kaavassa ei ole huomioitu sillan matkailullista arvoa, uudesta sillasta ei ole tarkkoja kustannusten kokonaisarvioita, kaava on laadittu puutteellisesti, lainvastaisesti, sisältää virheitä ja se on hylättävä ja valmisteltava uudelleen. Lisäksi muistutus 1 esittää, että kaarisilta korjataan hälytysajoneuvot kestäväksi kevyen liikenteen sillaksi.

 

Edellä mainittuihin lausuntoihin ja muistutuksiin todetaan, että niihin on vastattu kohta kohdalta liitteessä 11. Kaavaselostusta on tarkennettu palautteen perusteella tarvittaessa, mutta lausunto ja muistutukset eivät antaneet perusteita muuttaa kaavaratkaisua. Korostetaan uudelleen, että kaupunginvaltuuston sillan purkupäätöstä tehtäessä ei ollut tiedossa kaavaprosessin tarve.

 

Kaarisillan suojelun katsotaan olevan kaupungille vaikutuksiltaan erityisesti alueen maankäytön sekä maisema- ja ympäristövaikutukset ym. huomioiden epätarkoituksenmukaista. Lisäksi yhden uuden sillan laskelmat osoittavat, että ratkaisu on kaupungin ja yhteiskunnan kannalta edullisin ja ekologisin sekä sijoitetulla pääomalla muine hyötyineen on huomattavan lyhyt kokonaiskuoletusaika. Kaava on myös uuden voimassa olevan Lieksan keskustaajaman osayleiskaavan mukainen ja Maakuntaliiton kaarisiltaa koskevan lausunnon mukainen.

 

Kaavakarttaa ei muutettu kaavaehdotuksen nähtävillä pidon jälkeen. Kaavaselostusta täydennettiin palautteen johdosta ja lisättiin liite 11, jossa on esitetty saapuneet lausunnot ja muistutukset sekä vastineet niihin. Muutokset ovat teknisluontoisia täydennyksiä, eikä uutta nähtävilläpitoa tarvita. Asemakaavan 14.10.2021 päivätty kartta ja 9.12.2021 päivitetty kaavaselostus liitteineen ovat liitteenä.

 

Erillisliitteinä on kaavaa koskevalla kaupungin internetsivulla nähtävissä ja ladattavissa Mähkönsillan (Kaarisilta) kulttuurihistoriallinen selvitys.

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mähkönsillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen 14.10.2021 päivätyn kaavakartan ja 9.12.2021 päivitetyn kaavaselostuksen mukaisena.

 

Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mähkönsillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen 14.10.2021 päivätyn kaavakartan ja 9.12.2021 päivitetyn kaavaselostuksen mukaisena.

 

 

Lisätietoja Maankäyttöpäällikkö Jukka Haltilahti, p. 040 1044 840, sähköposti jukka.haltilahti(at)lieksa.fi