Hyvinvointilautakunta
Pöytäkirja 17.05.2022/Pykälä 79

Hyvinvointilautakunta 17.05.2022 § 79  

322/00.01.03.03/2022  

Valmistelija Rehtorit Reetta-Leena Hiltunen ja Johanna Rossi, hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa Kouluterveyskyselyn. Las-ten ja nuorten hyvinvointi -Kouluterveyskysely 2021 -tilastoraportin tulokset perustuvat Kouluterveyskyselyn vuosina 2006-2021 toteutettuihin tiedonkeruihin. Tietoa kerätään lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on seurata väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kouluterveyskysely toteuttaa tätä tehtävää lasten ja nuorten osalta. Tietoja hyödynnetään THL:ssa esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämisessä.

Oppilaitokset käyttävät Kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen ja opiskeluhuollon arvioinnissa ja kehittämisessä sekä terveystiedon opetuksessa.

Kunnat hyödyntävät tuloksia hyvinvointijohtamisessa, esimerkiksi laaditta-essa hyvinvointistrategiaa, lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa tai lastensuojelusuunnitelmaa. Valtakunnan tasolla Kouluterveyskyselyn tuloksia käytetään esimerkiksi politiikkaohjelmien, strategioiden ja erilaisten lakien (esim. tupakkalaki) toimeenpanon seurannassa ja arvioinnissa.

Koko kaupunkia koskevat tulokset käsiteltiin hyvinvointilautakunnassa 5.10.2021

Vastauskooste

Kaikkiin kysymyksiin ei ole saatavilla suoraa vertailua vuoteen 2019, koska kysymysten sisältöjä on muutettu jonkin verran.

Alakoulussa kyselyyn vastasivat 4. ja 5. luokkalaiset.

Neljäs- ja viidesluokkalaiset ovat erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä 85 %, lähes sama luku näkyy myös vuoden 2019 ja 2017 kyselyssä, 86 %, tulos on sama kuin koko maan tasolla. Terveydentilansa kokee keskinker-taiseksi tai huonoksi 14 % (koko maa 11 %) ja vuonna 2019 8 %, vuonna 2017 terveydentilan koki erittäin hyväksi tai hyväksi n. puolet oppilaista. Aamupalan syö 62 %, pudotusta kolme prosenttia, vuonna 2017 65 %.

Vähintään tunnin päivässä viimeksi kuluneen seitsemän päivän aikana liik-kuneita oli 27,80 % (koko maa 43 %) ja vuonna 2019 määrä oli 30,50 % (koko maa 40 %). Pojat liikkuvat tyttöjä enemmän, vuonna 2019 n. kym-menen prosenttia ja vuonna 2021 15 %. Vuonna 2017 kuutena, seitsemänä päivänä liikkuvia oli 43,30 %.

Koulunkäynnistä pitää hyvin paljon tai melko paljon 73,80 % ja vuonna 2017 ja 2019 80,1 %, poikien ja tyttöjen välillä ei ole suurta eroa, prosentti on koko maan tasolla. Kysymykseen, onko mielellään koulussa (täysin samaa mieltä tai samaa mieltä), vastausprosentti 62,40 %, tieto vuodelta 2019 (koko maa 63 %). Koulu-uupumusta kokee 11,50 % vastaajista, tyttöjen ja poi-kien vastauksissa ei ole suurta eroa (koko maa 14 %). Luokan oppilaat viihtyvät usein hyvin yhdessä (67,2 %) ja vuonna 2019 55 %, eli tässä luvussa on positiivista kasvua. Samoin yksinäisyyden tunne välitunnilla on vähentynyt, vuonna 2021 5 % ja vuonna 2019 5,8 %, tytöillä luku on jonkin verran suurempi molempina vuosina, sama suuntaus on valtakunnallisesti. Opettajien kanssa hyvin toimeen tulevien määrä on 77,80 % ja vuonna 2019 75,9 %, tytöillä prosentti on hieman suurempi.

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa koki olevansa 9,5 % ja vuonna 2019 6,4 %, suuntaus on samanlainen muuallakin Suomessa. Kysyttäessä oletko osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen vähintään kerran vii-kossa, vastasi 7,20 % tehneensä näin ja vuonna 2019 luku oli 0,7 %, tässä on havaittavissa selkeää kasvua. Koko maan luku oli vuonna 2019 ja 2021 hieman yli 2 %. Fyysisen uhan kokeminen on lisääntynyt kolmisen prosent-tia ja on tällä hetkellä 12 %, pojilla kuitenkin 16 %. Koko suomen luku on pojissa ja tytöissä yhteensä 14 %. Itsensä usein yksinäiseksi tuntevia oli vuoden 2021 kyselyssä 2 % ja vuonna 2019 3,5 %, luku on siis ollut laskeva. Koko maan luvut olivat 4 % 2021 ja 3,4 % 2019, siinä suuntaus on ollut kasvava.

Lukemisessa, matematiikassa tai kirjoittamisessa paljon oppimisvaikeuksia on 4,80 % ja vuonna 2019 2,90 %, luku on hyvin yhteneväinen verrattuna koko maahan.  Luokassa on rauhallista usein, tätä mieltä olivat 34,10 % vastaajista, vuonna 2019 27,70 %, hyvin samankaltaiset tulokset verrattuna muuhun Suomeen.

Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa oli vastaajista 52,40 % ja vuonna 2019 53,90 %, koko maa 60 %. Jotakin harrastusta vähintään viite-nä päivänä viikossa oli 21 % vastaajista vuonna 2021 ja 24 % vuonna 2019. Koko maassa hieman enemmän.

Kouluterveydenhoitajalla kävi vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana vuonna 2021 43,50 % ja 2019 56,50 % ja vuonna 2017 44,90 %, tyttöjen määrä on vähentynyt vuodesta 2019, kuten muuallakin Suomessa. Koulu-kuraattorin luona kävi lukuvuoden aikana 12,80 % ja vuonna 2019 23,50 %, ei merkittävää eroa muihin kuntiin.  Koulupsykologilla kävi 4 % vuonna 2021, tässä ei merkittävää muutosta vuoteen 2019 eikä 2017, eikä muuhun Suomeen.

Uutena kysymyksenä kysyttiin koronaepidemiaan liittyvistä huolista. Paljon huolissaan koronaviruksen saamisesta oli 5,60 % vastanneista, pojat noin 3,0 % enemmän, muualla Suomessa oltiin hieman enemmän tästä asiasta huolissaan.  Viruksen tartuttamisesta muihin oli huolissaan 8,0 %, pojat täs-säkin enemmän. Läheisen koronavirustartunnan saamisesta oli huolissaan 32,30 %, tässä tytöt olivat hieman enemmän asiasta huolissaan. Näissä molemmissa luvuissa ei ollut eroa muuhun Suomeen.

Pääosin 4.-5. luokkalaiset ovat elämäänsä, perheeseen, koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin tyytyväisiä. Osa oppilaista tarvitsee kuitenkin erilaisia tuki-toimia ja ohjausta, että heillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet olla mukana yh-teisössä ja saada onnistumisen elämyksiä niin koulussa kuin muussakin elämässä. Koronatilanne on tässä kyselyssä varmasti vaikuttanut vastauk-siin liittyen todennäköisesti mielialaan ja yhteisöllisyyden tunteeseen ja mahdollisesti oppimistuloksiin.

Yläkoulussa kyselyyn vastasivat 8. ja 9.luokkalaiset ja lukiossa 1. ja

2.vuoden opiskelijat.

Tulokset kertovat, että yläkoululaisista on tyytyväisiä elämäänsä tällä het-kellä 72 %, vuonna 2019 prosentti oli 68,5, pojat olivat molempina vuosina tyytyväisempiä kuin tytöt, n. 30 %. Kokonaistulos on hieman parempi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Lukion opiskelijoista luvut ovat 2019 86 % ja 2021 68 %, tässä on selkeää laskua.

Yläkoululaisista 28 % ja lukiolaisista 27 % kokee, että he voivat vaikuttaa välituntien ja taukojen suunnitteluun, tuloksissa on hienoista laskua, mutta tässä näkynee koronan vaikutukset koulutyöhön, molemmat luvut ovat val-takunnallista keskiarvoa

Koulunkäynnistä ilmoittaa pitävänsä 55 % (62 % 2019 ja 60 % 2017) ylä-koululaisista, luvut ovat lähes samoja verrattuna koko maahan. Lukiolaisista 52 % pitää koulunkäynnistä, vuonna 2019 luku oli 76 %, selkeä lasku ja alle valtakunnallisen luvun. Riittämättömyyden tunnetta opiskelijana tuntee 24 % yläkoululaisista ja 37 % lukiolaisista. (2019 19 % ja 24 %), tyttöjen ja poikien välillä on selkeä ero, vuonna 2019 n. 10 %, mutta ero on kaventunut vuonna 2021 kuuteen prosenttiin. Yläkoululaisista 45 % kokee, että heillä on vaikeuksia oppimistaidoissa (2019 48 % ja 2017 34 % ja vuoden 2021 valtakunnallinen ka 40 % ja 2017 38 %), tytöt kokevat enemmän oppimistaidon vaikeuksia sekä Lieksassa, että valtakunnallisesti.

Yläkoululaisista 67 % kokee, että luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, ei mainittavaa eroa vuoteen 2019 verrattuna, valtakunnallisesti vastaavat luvut ovat noin 10 % suurempia. Yksinäiseksi itsensä kokee 14%, vuonna 2019 luku oli 17%. Tytöt kuitenkin kokevat yksinäisyyden tunnetta huomattavasti enemmän kuin pojat, yli 10 %, sama suuntaus on valtakunnallisesti. 11 %:lla vastaajista ei ole yhtään läheistä ystävää, lähes sama määrä kuin 2019, koko Suomen prosenttiluku on lähes sama. Koulukiu-sausta viikoittain kokee yläkoululaisista 16 % (2019 5 % 2017 6 %, vuosien 2021 ja 2019 valtakunnallinen ka. 6 %), nämä luvut ovat kasvaneet Lieksan osalta.

Yläkoululaisista 95 % (2017 97 %) ja lukiolaisista kaikki vastanneet harras-tavat jotakin vähintään kerran viikossa (koko Suomi 96 %). Liikuntaa viikoittain harrastaa yläkoululaisista 78 % (2017 70 %) ja lukiolaisista 87 % (2017 84 %), ei poikkea muun maan luvusta. Kaikista nuorista 55 % kokee, että asuinalueella ei ole tarpeeksi oleskelutiloja nuorille (2017 41 %), muu Suomi 34 %.

Yläkoululaisista 27 % (2019 21 %) ja lukiolaisista 30 % (2019 17 %) kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, tytöt hieman enemmän. (valtakunnallinen keskiarvo on 21 % molemmissa ikäluokissa). Yläkoululai-sista 34 %:lla, ja lukiolaisista 24 %:lla on vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa, (vuoden 2121 tuloksia ei ollut saatavissa) ja omasta mielialastaan huolissaan on ollut yläkoululaisista 36 % (2019 33 %), tytöt ovat selkeästi enemmän huolissaan tästä asiasta ja lukiolaisista 56 % (2019 38 %). Nämä tulokset ovat samansuuntaisia myös koko Suomessa.

Yläkoululaisista 17 % on käynyt koulukuraattorilla (2019 14 %) ja 12 % koulupsykologilla vuoden aikana, kuten vuonna 2019 (valtakunnalliset keskiar-vot 8 % ja 11 %). Kouluterveydenhoitajalle kokee helposti pääsevänsä 79 % (2021 65 % ja 2017 83 % ja vuoden 2021 valtakunnallinen ka 84 %). Koulukuraattorille kokee helposti pääsevänsä 91 % (valtakunnallinen ka78%) ja lukiolaisista koulukuraattorilla on vuoden aikana käynyt 8 % ja koulupsykologilla 20 % vuoden 2021 tietoja ei ollut saatavilla.

Yläkoululaisista 40 % (vuonna 2017 53 %) ei syö aamupalaa joka arkiaamu (valtakunnallinen ka 41 %) ja koululounaan jättää joskus väliin 30 % (valtakunnallinen ka 34 %).

Lukiolaisista aamupalan jättää joskus väliin 34 % (valtakunnallinen ka. 35 %) ja koululounaan 24 % (valtakunnallinen ka. 30 %).

Yläkoululaisista tupakoi 10 %, (valtakunnallinen ka 2 %) ja nuuskaa käyttää 3 %, samaa tasoa kuin vuonna 2019 (valtakunnallinen ka 2 %). Humalassa vähintään kerran kuukaudessa ilmoittaa olleensa 13 % (vuonna 2019 10 %), valtakunnallinen ka lähes sama ja kannabista on kokeillut 11 % (vuonna 2019 7 %), valtakunnallinen ka 12 %. Lukiolaisista nuuskaa käyttää 5 % (vuonna 2019 2 %, humalassa vähintään kerran kuukaudessa on ollut 26 % (vuonna 2019 20 %, ja kannabista on kokeillut 10 % (vuonna 2019 2 %), valtakunnallinen ka 12 %.

Yläkoululaisista 44 % (vuonna 2019 38 %) ja lukiolaisista 34 % (vuonna 2019 48 %) kokee, että heillä on hyvä keskusteluyhteys omien vanhempien kanssa, pojilla parempi, kuin tytöillä. Yläkoululaisista 21 % (vuonna 2019 11 %) on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana ja 33 % (vuonna 2019 22 %), on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua, tytöt selkeästi enemmän, samanlainen tilanne on koko maan osalta. Lukiolaisista seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua on kokenut 39 %, tytöt enemmän, (vuonna 2019 18 %), tässä kohden on havaittavissa määrän lisääntymistä. Tulokset ovat hieman suurempia, kuin valtakunnallisesti. Kiusaamista on kokenut 16 % yläkoululaisista (vuonna 2019 5 %), selkeää kasvua. Koko Suomen keskiarvo on 6 %.

Tuloksista voidaan tulkita, että nuorten elämäntavat ovat pääosin terveelli-siä, päihteiden käyttö on kuitenkin hieman lisääntynyt. Koulussa viihdytään hyvin, vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus koetaan melko hyviksi. Kuiten-kin huonovointisuutta ja haasteita koulunkäynnissä koetaan paljon; nuoret ovat huolissaan omasta voinnistaan, tämä näkyy selkeästi tyttöjen kohdalla. Kiusatuksi tulemisen kokemus on myös lisääntynyt, samoin jonkin verran oppimiseen liittyvät haasteet.

Kouluterveyskyselyn tulokset on käsitelty koulujen henkilöstön kanssa ja oppilashuoltoryhmissä, sekä opiskelija- ja oppilashuoltoryhmässä. Koulujen huoltajailloissa tuloksia esitellään oppilaiden huoltajille.

Koulukohtaiset huomiot ja toimenpiteet:

Rantalan koulu  

Korona-aika näkyy oppilaiden vähentyneinä osallistumisen kokemuksina. Koulun yhteisiä tapahtumia ja yhteistä toimintaa on ollut lv 2020-2021 vähemmän kuin edellisen kyselyn aikana, joten on selvä, että niiden suunnitteluun ja vaikuttamiseen ei ole ollut samanlaisia mahdollisuuksia. (Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun 58% -> 40,5%; Osallistunut koulun yhteisten sääntöjen suunnitteluun 76,8% -> 48,8%; osallistunut kouluruokailun suunnitteluun 74,5% -> 45,2%; Osallistunut koulun tapahtumien suunnitteluun 80,4% -> 65,1%)

Mahdollisuus keskustella aikuisen kanssa mieltä painavista asioista on selvästi laskenut (48,2% -> 38,1%).

Sovitut toimenpiteet

- osallistumista lisääviä tapahtumia/ aktiivinen oppilaskunnan hallitus

- lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia omassa luokkayhteisössä esim. sääntökeskustelut, oman luokan toiminnan ideointi

- oppilashuollon henkilöstön jalkautuminen säännöllisesti koululle ja tiiviimpi yhteistyö mm. kiusaamista ennaltaehkäisevän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Rantalan koulun tuloksissa oli erittäin paljon positiivisia asioita. Osallisuuden kokemus on kasvanut (Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä 58% -> 68,3% ja tärkeä osa kouluyhteisöä 36% -> 51,2%), kiusaamiseen osallistuneiden määrä on laskenut (ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaaminen 76,8% -> 81,4%), työrauha ja luokan yhteishenki koetaan nykyisin paremmaksi (luokan oppilaat viihtyvät yhdessä 50% -> 81,1% ja tulee hyvin toimeen koulukavereiden kanssa 75% -> 86%) ja myös opettajien kanssa tullaan toimeen paremmin (78,6 % -> 83,7 %). Nämä ylittävät pääsääntöisesti myös valtakunnalliset keskiarvot.

Myös kotitilanteet ovat kehittyneet vastausten perusteella hyvään suuntaan. Lapset kokevat, että yhteys vanhempiin on parantunut (hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa 51,8 -> 65,1), vuorovaikutus on avointa (57,4% -> 72,1%) ja vanhemmat tukevat ja kannustavat usein (79,6% -> 90,7%).

Keskuskoulu

Keskuskoulussa tuloksista nostettiin esille vahvimpana huoli koulukiusaamisen lisääntymisestä. Huomiota herätti myös lasten kokemasta heikosta terveydentilasta sekä kokonaisvaltaisemmasta hyvinvoinnista.

Koulukiusaamiseen liittyvissä väitteissä näkyy lisääntyneet kokemukset kiusaamisen kohteensa olemisesta (Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 2% -> 12,1%, ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana 68,6% -> 48,3%), myös kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden osuus on koulussa lisääntynyt (Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen 82% -> 66,7%, Osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen vähintään kerran viikossa 0% -> 12,3%).

Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokee jo liki joka viides vastaaja (19%). Huolestuttavia merkkejä on niin liikunnan vähenemisestä (Liikkuu vähintään tunnin päivässä 29,4% -> 20,7 % / valtakunnallinen keskiarvo 42,8%), liian vähäisestä nukkumisesta (Kokee, ettei nuku tarpeeksi 12,3%) kuin ruokatottumuksiin liittyvissä asioissakin (ei syö aamupalaa joka arkiaamu 41,4%. Syö pääruokaa kouluruualla kaikkina koulupäivinä 63,8%). Myös mielialaan liittyviä huolia ja ahdistusta on yhä useammalla 4.- ja 5.luokkalaisella.

Vaikka kyselyn tulokset herättivät paljon huolta henkilöstön keskuudessa, niin tuloksista löydettiin myös hyvää. Positiivisena nähtiin merkittävä parannus osallisuuden kokemuksessa (Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä 39,2% -> 53,4%) sekä tupakkatuotteiden ja nuuskan käyttökokeiluiden vähentyminen vuoteen 2019 verrattuna. (Käyttänyt jotain tupakkatuotteita tai sähkösavuketta vähintään kerran 13,7% -> 5,3%).

Sovitut toimenpiteet:

Kiusaamisen vastaista työtä on tehostettu jo lukuvuoden 2021-2022 aikana. Keskuskoulu noudattaa KiVa koulu -ohjelmaa, jossa kiusaamista ennaltaehkäisevä työ on keskiössä. Ohjelmaan kuuluvia oppitunteja pidetään säännöllisesti 1.- ja 4.luokkalaisille. Luokkien ryhmäyttämiseen ja yhteishenkeen on pyritty panostamaan koko lukuvuoden ajan (Jamalin koulun lakkauttamisen myötä uusia oppilaita luokissa).

Kouluterveyskyselyn tulosten julkistamisen jälkeen on kerrattu kiusaamisen vastaisen toiminnan periaatteita henkilöstölle ja sovittu, että niin KiVa kuin VERSO - toiminnat esitellään vahvemmin oppilaille lukuvuoden alkaessa. Kuluvan lukuvuoden osalta odotamme vielä kiusaamiskyselyn tuloksia. Kysely toteutetaan lukuvuosittain ja sieltä vastaukset puretaan yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja henkilöstön kesken. Tarvittaessa sovitaan toimenpiteistä.

Kiusaamisen vastainen työ, tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä hyviin käytöstapoihin ohjaaminen tulevat olemaan kantavana teemana lukuvuonna 2022-2023.  Kodin ja koulun välistä yhteistyötä ei voi tämän teeman käsittelyssä aliarvioida. Tarkempi lukuvuosisuunnitelma tehdään lukuvuoden käynnistyessä.

Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja oppilaiden huonovointisuuden huomaamisessa olennaista on aikuisten riittävä määrä kouluissa. Opettajat tarvitsevat tukea haasteiden huomaamiseen ja niihin reagoimiseen. Oppilashuollon palveluiden näkyvyys ja monialainen yhteistyö nuorten hyvinvoinnin suhteen ovat tärkeitä tekijöitä tämän työn onnistumisessa.

Koli

Kolin osalta vastaajajoukko on ollut niin pieni, ettei yksikkökohtaisia tuloksia ole samalla tavalla saatu kuin keskustan suuremmissa yksiköissä. Tulosyhteenvedossa verrattiin vastauksia kansalliseen keskiarvoon, joihin verrattuna ei Kolin tuloksissa ollut merkittäviä poikkeamia.

Sovitut toimenpiteet:

Koulun erityispiirteenä näkyy arjessa vahvasti oppimisen haasteet, joihin liittyen erityisopetuksen resurssia, riittävää tuntikehystä eli inhimillisen kokoisia oppilasryhmiä sekä ohjaavan henkilöstön tukea pidetään äärimmäisen tärkeänä. Todettiin kuitenkin, että koulu ei voi näistä yksin päättää.

Yläkoulu

Yläkoulun osalta suurinta huolta herätti kyselyssä esille tullut kiusaamisen lisääntyminen (64 %, v. 2019 4,6 %, valtakunnallinen ka. 5,9 %).

Toinen huolestuttava asia oli se, että nuoret kokevat, etteivät opettajat ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista (56,3 %, v. 2019 49,3 %, valtakunnallinen ka. 34,7 %). 36,3 % vastanneista oli ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana (v.2019 32,6 %, valtakunnallinen ka. 35,9 %).

Positiivisina asioina kyselyistä nousi esille elämään tyytyväisyys (72,0 %, v. 2019: 68,5 %, t ka. 69 %), ja se, että mobiililaitteilla ja tietokoneella pelaaminen päivittäin oli vähentynyt paljon (29,9 %, v.2019 44,5 %, valtakunnallinen ka. 36,7 %). Nuorten säännöllinen harrastaminen on myös ilahduttavan suurta edelleen (94,5 %, v.2019 96,6 %, valtakunnallinen ka. 95 %). Nuoret kokevat myös saavansa apua silloin kun sitä tarvitsevat (76,6 %, v. 2019: 72,1 %, valtakunnallinen ka. 73,2 %), ja 81,6 % ilmoitti saaneensa apua luokanvalvojalta koulunkäyntiin liittyen lukuvuoden aikana.

Toimenpiteet

Yläkoulussa toteutetaan tarkempi kiusaamiseen liittyvä kysely viikolla 19, ja samalla kaikille luokille pidetään omat kiusaamisen vastaiset oppitunnit. Kysely tehdään jatkossa vuosittain, että saamme ajantasaista tietoa kaikilta luokka-asteilta.

Tänä keväänä kiusaamisen vastaista teemaa on jo tuotu esille koulussa näkyvin julistein ja materiaalein koulun yhteisissä tiloissa. Tukioppilaat ovat työskennelleet teeman ympärillä 7.luokkalaisten kanssa, ja kuraattorit ja psykologi ovat käsitelleet teemaa joidenkin ryhmien kanssa oppitunneilla.

Kiusaamisen vastaisuus on yksi tulevan lukuvuoden painopistealueista.

Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja nuorten huonovointisuuden huomaamisessa olennaista on aikuisten riittävä määrä kouluissa. Opettajat tarvitsevat tukea haasteiden huomaamiseen ja niihin reagoimiseen. Oppilashuollon palveluiden näkyvyys ja monialainen yhteistyö nuorten hyvinvoinnin suhteen ovat tärkeitä tekijöitä tämän työn onnistumisessa.

Lieksan lukio

Lukion osalta suurimpana huolena oli mielialaan liittyvät asiat, jotka nousivat esille myös yläkoulun kyselystä. Kyselyyn vastanneista lukiolaisista 56,1 % oli ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana (v.2019 37,5 %, valtakunnallinen ka. 46,8 %).

Positiivisina asioina nousi se, että lukiossa ei raportoitu kiusaamista ollenkaan, ja 100 % vastanneista kertoi harrastavansa jotain viikoittain.

Toimenpiteet

Erillinen Nuorten mielialakysely on toteutettu kouluissa tänä keväänä ja asiaa on käsitelty myös oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmissä. Tulevana lukuvuonna nostamme nuorten hyvinvoinnin ja erityisesti mielen hyvinvoinnin lukuvuoden teemaksi molemmissa kouluissa. Poikkeusajan rajoitusten poistuessa voimme taas toteuttaa yhteisöllisiä tapahtumia ja hyvinvoinnin teemaa kouluyhteisössä. Opiskeluhuollon kaikki toimijat ovat tärkeä osa tätä työtä, ja erilaisten tukitoimien ja verkostojen näkyvyys ja tutuksi tekeminen nuorille on tärkeää.

Esittelijä Hyvinvointijohtaja

Päätösehdotus Hyvinvointilautakunta päättää merkitä tiedoksi vuoden 2021 kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset ja toimenpiteet.

Päätös Merkittiin tiedoksi.

Lisätietoja Yläkoulun ja lukion rehtori Reetta-Leena Hiltunen, p. 040 1044 210,

 sähköposti reetta-leena.hiltunen(at)lieksa.fi

 Rehtori Johanna Rossi, p. 040 1044 235,

 sähköposti johanna.rossi(at)lieksa.fi