Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.06.2022/Pykälä 213

Kaupunginhallitus 13.06.2022 § 213  

325/10.02.03.00/2022  

Valmistelija Elinvoimajohtaja

Pohjois-Savon ELY-keskus on teettämässä siltasuunnittelua Lieksanjoen vesistösillan uusimistarpeen takia. Tiesuunnitelman tilaajana toimii Pohjois-Savon ELY-keskus ja suunnitelma laaditaan AFRY Finland Oy:n toimesta. Pohjois-Savon ELY-keskus on toimittanut Lieksan kaupungille lausuntopyynnön ja liikenteellisen selvityksen kantatie (kt) 73 Siltakadun liittymävaihtoehdoista, ja siihen liittyvän Braheantien risteyssillan (alikulku) ratkaisuista. Liikenteellinen selvitys on Väyläviraston toimintaohjeiden mukainen arviointi vaihtoehtojen vaikutuksista sisältäen nykytilan kuvauksen (liite). Lausunto pyydetään toimittamaan Pohjois-Savon ELY-keskukseen 30.6. mennessä.

ELY-keskus pyytää Lieksan kaupunkia ilmoittamaan tai ottamaan kantaa lausunnossaan, osallistuuko kaupunki kiertoliittymän ja korvaavan yhteyden satamaan tekemisestä aiheutuviin rakentamiskustannuksiin konsultin esittämän laskennan perusteella. ELY-keskus huomauttaa, että kaupungin maksuosuus tulee määräytymään hankkeen toteutuneiden kustannustan mukaan.

Asia koskee Siltakadun risteysalueen vaihtoehtoja, joihin tarvitaan sillan suunnittelun tässä vaiheessa kaupungin kannanotto. Lieksan kaupunki ja ELY-keskus / Afry ovat käyneet tarkempaa keskustelua Siltakadun risteysalueen turvallisuudesta ja toimivuudesta jatkossa. Kokonaisuuteen kuuluu kaupungin näkökannasta myös liikennöintitarve satamaan sekä Kaupunginniemen alueen kehittämisen mahdollisuudet - huomioiden myös suuremmat rakennushankkeet ja veneiden kuljettaminen satamaan vesillelaskua / -nostoa varten.

Siltakadun liittymä on keskeinen yhteys Lieksan keskustaan, erityisesti etelästä tullessa. Siltakadun liittymällä on suuri merkitys asumiselle, asioinnille ja elinkeinoelämälle, ja sen liittymän kautta ohjautuu suurin osa liikenteestä esimerkiksi sataman alueelle ja kirkolle.

Nykytilanteessa kantatieltä pohjoisen suunnasta Siltakadulle kääntyvät ajoneuvot jonottavat kantatiellä, koska erillinen kääntyvien kaista tai väistötila puuttuvat. Siltakadulta etelään kantatielle kääntyminen ja tielle liittyminen on hankalaa, jolloin etelän suuntaan kääntymistä odottava ajoneuvo jonouttaa liittymän. Lisäksi liittyvä katuosuus on lyhyt, jolloin jonon pää ulottuu kantatien suuntaiselle katuosalle asti. Liittyvällä katuosalla on myös liittymäalueelle suuri pituuskaltevuus 3,5 - 4 prosenttia.

Pohjois-Savon ELY-keskus, Afry ja Lieksan kaupunki ovat käyneet neuvotteluissa eri ratkaisuvaihtoehtoja läpi ja todenneet, että nyt esittelyssä olevat Siltakadun vaihtoehdot kanavoitu liittymä ja kiertoliittymä ovat potentiaalisimpia huomioiden liikennöinti- ja turvallisuusnäkökulmat.

Kanavoitu liittymävaihto tarkoittaa Siltakadun osalta sitä, että liittymä parannetaan nykyisellä paikallaan ja nykyisellä korkeustasolla lisäämällä kääntyvien kaista pohjoisesta sekä rakentamalla välisaarekkeet. Kanavoitu liittymä mahdollistaa jatkossa 60 km/h nopeusrajoituksen. Tässä vaihtoehdossa Braheantien risteyssilta uusitaan nykyisellä vapaa-aukon korkeudella ja sen liikennöintimahdollisuudet eivät muutu. Tässä vaihtoehdossa kaupungin on huomattava, että jos liikennöintiä halutaan parantaa satamaan korkeammille kuljetuksille, tulee sille etsiä vaihtoehtoinen reitti esimerkiksi Varasjoenkadun kautta.

Kiertoliittymävaihtoehdossa Siltakadun kohdalle rakennettaisiin uusi kiertoliittymä nykyisen liittymäkohdan länsipuolelle. Liittymäalueen korkotasoa on mahdollista laskea nykyisestä noin metrillä katujen geometrian parantamiseksi. Nykyisten kiertoliittymien ja uuden kiertoliittymän takia alueelle olisi asetettava 50 km/h nopeusrajoitus. Kiertoliittymävaihtoehto tarkoittaa sitä, että Brahantien risteyssilta uusitaan Braheantien alikulkukäytäväksi vain jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Kiertoliittymän rakentamisen yhteydessä kantatien länsipuolelle toteutaan uusi katuyhteys Varasjoen yli. Nykyiset linja-autopysäkit siirrettäisiin Braheantien etelä- ja pohjoispuolelle, jolloin uusi alikulkukäytävä palvelee paremmin pysäkin käyttäjiä. Tämä toimenpide vaatii sekä tiealueen laajennuksen kiertoliittymälle että asemakaavan muutoksen uudelle katuyhteydelle. Lisäksi tarvitaan muutoksia yleiselle pysäköintialueelle kirkon läheisyyteen.

Kiertoliittymä on mitoitettu Väyläviraston tekeillä olevan uuden ohjeistuksen mukaisesti 30 m kiertosaarekkeella. Kiertotila on 7,5 metriä, josta 1,5 metriä on yliajettavaa. Kiertoliitymän mitoitus on Lieksan keskustan muita kiertoliittymiä laveampi, koska kiertosaareke on suurempi.

Nykyiselle liittymälle sekä vaihtoehdoille on suunnittelussa tehty liikenteellinen toimivuustarkastelu, jossa on huomioitu liikenne, liikenneturvallisuus, matka-aika ja käyttökustannukset.

Liikennetarkastelussa on käytetty vuoden 2042 ennusteliikennemääriä, joita kuvataan Siltakadun eri tiehaarojen palvelutasoluokittelulla arvioiden keskimääräistä liikenteen viivytystä kuhunkin suuntaan. Kanavoidussa liittymässä palvelutasot pysyvät tasolla A (erittäin hyvä) lukuun ottamatta Siltakadulta kantatielle kääntyvää haaraa, jonka palvelutaso putoaa tasolle B (hyvä). Kantatieltä pohjoisesta kääntyvien jonoutuminen on tässä mallissa vähäisempää kuin nykyliittymässä. Kiertoliittymässä kaikkien suuntien palvelutasot pysyvät tasolla A, ja kiertoliittymä parantaa suhteessa eniten Siltakadulta kantatielle kääntyvien haaran palvelutasoa.

Liikenneturvallisuuden tarkastelussa on laskettu laskennallinen onnettomuustiheys huomioiden sekä 50 km/h että 60 km/h nopeudet. Vaikutuksista on huomioitavissa, että nopeusrajoituksella on laskennallisesti suuri vaikutus onnettomuuksien määrään. Yleisesti on todettu, että kiertoliittymällä pystytään ehkäisemään tehokkaasti vakavampia onnettomuuksia.

Eri liittymävaihtoehdoille on laskettu myös matka-ajan muutokset. Kanavoitu liittymä mahdollistaa siis nopeusrajoituksen pitämisen 60 km/h, kun taas Väyläviraston yleisten linjausten mukaisesti kiertoliittymävaihtoehdossa kilometrirajoitus on 50 km/h. Vaikutustarkastelun mukaan kanavoidun liittymän keskimääräinen matka-aika lyhenee hieman. Kiertoliittymävaihtoehdossa taas keskimääräinen muutos matka-ajassa pitenee kevyellä liikenteellä noin 9,6 sekuntia / ajoneuvo ja raskaalla liikenteellä noin 17,5 sekuntia / ajoneuvo. Vaihtoehdoilla voidaan siis sanoa olevan merkitystä matka-aikojen suhteen erityisesti raskaaseen liikenteeseen.

Koontina voidaan todeta, että kanavoidun liittymävaihtoehdon osalta polttoainekustannukset ja aikakustannukset laskevat, mutta onnettomuuskustannukset nousevat nopeusrajoituksen noston takia. Kustannusten voidaan todeta kokonaisuuden osalta laskevan noin 4 prosenttia. Kiertoliittymävaihtoehdossa polttoaine- ja aikakustannukset nousevat ja onnettomuuskustannukset laskevat. Kustannusten kokonaisvaikutukset laskevat tai pysyvät lähes samana, muutos -0,16 prosenttia.

Esityksessä on arvioitu lisäksi Siltakadun risteysvaihtoehtojen muita vaikutuksia. Elinkeinoelämän kannalta kanavoitu liittymä -vaihtoehdossa kääntyvien kaista parantaa Lieksan keskustan saavutettavuutta pohjoisesta saavuttaessa, ja kääntyvien kaista vähentää pohjoisesta etelään suuntautuvan kaistan ruuhkautumista. Kiertoliittymävaihtoehdossa on tunnistettu elinkeinoelämän kannalta, että siitä on haittaa erityisesti kantatien raskaan liikenteen sujuvuudelle, mutta se parantaa sataman yhteyttä suoraan kantatieltä myös erikoiskuljetuksille. Toisaalta kiertoliittymävaihtoehdossa on huomioitava se, että raskas liikenne pystyy ohjautumaan kiertoliittymästä Siltakadulle ja siitä edelleen kaupungin ylläpitämälle sillalle. Raskaan liikenteen on myös pystyttävä tulemaan tarvittaessa Siltakadun suunnasta kantatielle. Molemmat vaihtoehdot tuovat nykyistä turvallisemman vaihtoehdon kävelylle ja pyöräilylle, mutta kiertoliittymävaihtoehdossa joukkoliikenteen pysäkit on mahdollista sijoittaa lähemmäs Braheantien alikulkua, jolloin ne palvelevat paremmin käyttäjiä.

Kanavoidun liittymän rakentamisesta ei tule kustannusosuutta kaupungille, mutta on huomioitava, että korkeimpien kuljetusten pääsy satama-alueelle / Kaupunginniemeen tulee tällöin ratkaista erillisenä investointina esimerkiksi Varasjoenkadun kautta.

Kiertoliittymävaihtoehdon alustava kustannusarvio on välillä 1,3 - 1,7 M€, josta valtion osuus on arviolta 0,7 - 0,9 M€. Lieksan kaupungille esitetään kiertoliittymävaihdosta kustannuksia 0,6 - 0,8 M€. Kaupungin kustannusosuus sisältää 50 prosenttia kiertoliittymän rakentamisen kustannuksista ja 100 prosenttia uuden kadun rakentamisen kustannuksista sisältäen pohjanvahvistukset, katurakenteen, Varasjoen kuivatusrummun sekä valaistuksen. Pohjanvahvistuksen kustannukset tarkentuvat pohjatutkimuksien myötä. Lisäksi kustannusosuuteen kuuluu 100 prosenttisesti Siltakadun liittymäosan muutokset sekä Braheantien muuttaminen jalankulku- ja pyöräilyväyläksi uuden alikulkukäytävän kohdalla (sillan kustannus ei kuulu kaupungin kustannusosuuteen).

Lieksan kaupungin näkökannasta molemmat vaihtoehdot on aukaistu hyvin etuineen ja haittoineen esitykseen, ja viimeisellä yhteenvetosivulla konkretisoituu selkeästi vaihtoehtojen erot.

Lisäkeskusteluissa Afryn kanssa on selvinnyt, että kiertoliittymävaihtoehdossa Braheantien alituskorkeutta olisi tarkoitus laskea siten, että aukon korkeus olisi 3-3,2 metriä nykyisen 4,8 metrin sijaan. Braheantie on tällä hetkellä Lieksan kaupungin kuntatekniikkaliikelaitoksen kunnossapitovastuulla. Kuntatekniikan kanssa käydyissä keskusteluissa tarkasteltiin mahdollisuuksia pitää yllä alueen kunnossapitoa ympäri vuoden, ja todettiin, että aukon korkeus on oltava minimissään 3,8-4 metriä ja leveys vähintään 3,6 metriä, jotta Braheantien alikulun kunnossapitoa voidaan tehdä. Sillan suunnittelussa on ehdottomasti huomioitava, että aukon leveys tulee olla normaalilla aurauskalustolla ja tiehöylällä kunnossapidettävä. Kaupunki kuitenkin huomauttaa, että jos Braheantien aukon korkeus laskee noin kolmeen metriin, ei talven kunnossapitotoimet ole enää mahdollisia normaalilla kaupungin aurauskalustolla, ja esittää Braheantien muuttamista kokonaan ELY-keskuksen ylläpidettäväksi mukaan lukien sillan alikulkuväylä.

Afry on myös keskustellut ELY:n ympäristöosaston kanssa alustavasti tien rakentamisesta Varasjoen yli, eikä sille ollut nähtävissä rakentamisen kokonaan estäviä seikkoja. Esityksessä on mainittu alueella olevia mahdollisia muinaisjäännöksiä, mutta ne on mahdollista havainnoida varsinaisen rakentamisen yhteydessä. Asiasta keskustellaan myös seuraavassa projektiryhmän kokouksessa, jossa on kaupungin edustus mukana.

Kaupunki on huolissaan vaatimuksesta, että kiertoliittymävaihdoehdossa nopeusrajoitus olisi laskettava 50 km/h. Jos vaatimus koskee koko matkaa Timitran risteyksen kiertoliittymästä Kevätniemen kiertoliittymään saakka, on se kohtuuton niin yksityisautoilun kuin raskaankin liikenteen näkökannasta, ja matka-aikojen lisääntyminen on kyseisellä välillä huomattava. Kaupunki ymmärtää, että ydinkeskustan alueella, vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla nopeus voi olla alhaisempi kuin 60 km/h, mutta se ei voi koskea koko aluetta. Kaupunki esittää, että jos kiertoliittymävaihtoehtoon päädytään, 50 km/h nopeusrajoitus alkaa etelästä tullessa ennen Siltakadun risteysaluetta ja päättyy Asemakadun risteyksen jälkeen.

Vaikka ELY-keskus on pyytänyt Lieksan kaupunkia ottamaan kantaa ainoastaan kiertoliittymävaihtoehdon toteutuessa kustannusjakoon, on kaupungin perusteltua ottaa kantaa samalla myös mm. nopeusrajoitus- ja tien ylläpitoon liittyviin asioihin.

Lisäksi ELY-keskukselta on tullut erillinen pyyntö kevyen liikenteen väylän ohjaamisesta kt73 sillan uusimisen ajaksi kaupungin Mähkönjoen sillan kautta. Kevyen liikenteen järjestelyt ovat ELY-keskuksen mukaan hankala järjestää erityisesti sillan pohjoispäässä turvallisuudenkin vuoksi, minkä vuoksi he lupaa ohjaukseen kysyvät. Lieksan kaupungin näkökannasta kevyen liikenteen ohjaaminen kaupungin oman sillan kautta on toki mahdollista, mutta on huomioitava, että myös kaupungin silta on päätetty uusia, ja jos siltojen rakentaminen ajoittuu yhtä aikaa, niin silloin kaupungin siltaa ei toki voi käyttää kevyelle liikenteelle. Kaupungin nykyinen silta puretaan pois ja uusi on tarkoitus rakentaa samalle paikalle, eli silloin kyseinen kulkuyhteys estyy kokonaan sillan rakentamisen ajaksi. Lisäksi on huomioitava nykyisen sillan liikennöitävyys ylipäätään.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää
- vaihtoehdosta, jolla Siltakadun ja kantatie 73 risteysalue toteutetaan sekä kaupungin mahdollisesta kustannusosuudesta kiertoliittymävaihtoehdossa
- ottaa kantaa alueen nopeusrajoitusesitykseen
- todeta, että kaupungin omistuksessa olevaa Mähkönjoen siltaa voi käyttää kantatie 73 sillan rakentamisen aikana kevyen liikenteen väylänä Lieksanjoen yli, jos kaupungin ko. sillan uusiminen ei ajoitu kokonaan tai osittain samaan ajankohtaan ja silta on muutoin liikennöitävissä
- esittää, että Braheantien alikulun korkeus olisi vähintään 3,8-4 metriä ja leveys vähintään 3,6 metriä, jos sen ylläpitovastuu säilyy kaupungilla.

Päätös Kaupunginhallitus päätti

- esittää kantanaan, että Siltakadun ja kantatie 73 risteysalue toteutetaan kiertoliittymävaihtoehdolla, joka varmistaa myös raskaan liikenteen sujuvan liikennöinnin, ja joka sisältää uuden kadun rakentamisen kiertoliittymästä Braheantielle, ja hyväksyy esitetyn kaupungin kustannusosuuden,

- ottaa kantaa alueen nopeusrajoitusesitykseen esittelytekstin mukaisesti,

- todeta, että kaupungin omistuksessa olevaa Mähkönjoen siltaa voi käyttää kantatie 73 sillan rakentamisen aikana kevyen liikenteen väylänä Lieksanjoen yli, jos kaupungin ko. sillan uusiminen ei ajoitu kokonaan tai osittain samaan ajankohtaan ja silta on muutoin liikennöitävissä,

- esittää, että Braheantien alikulun korkeus olisi vähintään 3,8-4 metriä ja leveys vähintään 3,6 metriä, jos sen ylläpitovastuu säilyy kaupungilla.

Lisätietoja Elinvoimajohtaja Susanna Saastamoinen, p. 040 1044 009,

 sähköposti susanna.saastamoinen(at)lieksa.fi