Hyvinvointilautakunta
Pöytäkirja 30.06.2022/Pykälä 103

Hyvinvointilautakunta 30.06.2022 § 103  

397/00.01.02.04/2022  

Valmistelija Hyvinvointikoordinaattori

Kevään 2021 Kouluterveyskysely toteutettiin COVID-19-pandemian kolmannen aallon aikana maalis-toukokuussa 2021. Pandemia oli Suomessa kestänyt tuolloin yli vuoden. Suurin osa nuorista oli lukuvuoden aikana osallistunut etäopetukseen syksyllä 2020 ja/tai keväällä 2021. Kyselyn täyttämisen ajankohtana keväällä 2021 miltei kaikki peruskoulun 8.-9.

luokkien nuoret olivat palanneet lähikoulunkäyntiin. Osa toisen asteen oppilaitosten opiskelijoista oli kyselyn ajankohtana vielä etäopetuksessa. Nuorten harrastustoiminta oli vielä keväällä 2021 monin paikoin rajoitusten alaisena.

Nuorten ahdistuneisuus lisääntyi merkittävästi, erityisesti tytöillä

Valtakunnallisesti tytöistä noin 30 % ja pojista noin 8 % raportoi kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta keväällä 2021. Ahdistuneisuus oli lisääntynytvuoden 2019 mittauksesta kaikilla kouluasteilla, sekä pojilla että tytöillä. Tytöillä nousu, noin 10 prosenttiyksikköä, oli voimakkaampaa kuin pojilla. Kouluasteittain katsottuna muutokset olivat varsin samanlaisia.

Masennusoireita raportoi yhä useampi nuori

Masennusoireilu oli lisääntynyt kaikissa vastaajaryhmissä sekä tytöillä että pojilla. Tytöillä oireilun lisääntyminen oli voimakkaampaa kuin pojilla - keväällä 2021 yli kaksi viikkoa kestäneitä masennusoireita raportoi yli 30 % tytöistä kaikissa vastaajaryhmissä. Poikien keskuudessa masennusoireilu oli yleisintä lukiota käyvillä nuorilla (15%), (lähde THL)

Tulokset olivat samansuuntaisia myös Lieksassa. Yläkoulussa 8.-9. luokkalaisista kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki tytöistä 30% ja pojista 8%, (2019 20% ja 6%), vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua tytöillä 34% ja pojilla 14% (2019 24% ja 11%) ja huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana oli tytöistä 53% ja pojista 17% (2019 45% ja 15%).

Lukiossa vastaavat luvut olivat kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 31% ja 8%, vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu, 31% ja 8%, huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana, 61% ja 25%.

Ammattiopiston opiskelijoilla ja perusopetuksen neljäs- ja viidesluokkalaisilla tulokset olivat samansuuntaisia, mutta prosenttiluvut selkeästi pienempiä.

Erilaisia syitä yllä oleviin lukuihin on varmasti monia. Yksi mahdollinen selittävä tekijä osaltaan voi olla yhteiskunnallinen, yleinen ahdistuneisuuden tunne, liittyen koronaan ja siihen liittyvään eristyneisyyteen ja epävarmuuden tunteeseen tulevaisuudesta. 

Toinen mahdollinen selittävä tekijä voi olla myös lisääntynyt sosiaalisen median käyttö ja siihen liittyvä jatkuvan yhteyden tarve ihmisiin ja yhteisöihin. Mikäli tämä yhteys häiriintyy, tai sitä on vähän, tai se jopa puuttuu kokonaan, nuori voi kokea jäävänsä ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi, mikä voi johtaa masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen.

Voidaan myös miettiä, onko nuorten suhtautuminen vastoinkäymisiin ja pettymyksiin muuttunut viimeisten vuosien tai vuosikymmenen aikana, sekä samoin ovatko odotukset ja mielikuvat sosiaalisuudesta ja yhteisöllisyydestä muotoutuneet erityyppisiksi, viitaten sosiaalisen median vaikutuksiin.

Nuorten palvelu- ja ohjausverkosto toteutti nuorille suunnatun mielialakyselyn helmikuussa 2022 saadakseen enemmän tietoa nuorilta niistä syistä, jotka aiheuttavat ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden kokemuksia ja tuntemuksia. Kysely toteutettiin webrobol-kyselynä ja kohderyhmänä olivat 10-29 vuotiaat, eli neljäs- viidesluokkalaisista, nuorisolain määrittelemään 29 ikävuoteen asti.

Tarkastelussa on perusraportti ja se ja kooste sanallisista vastauksista ovat oheismateriaalina. Ikäjakauman mukaiset tulokset esitellään kokouksessa.

Vastauksia saatiin 504 kappaletta, jotka jakautuivat seuraavasti:

Jokin muu, kohta jakautui vielä seuraavasti:

Vastaajien sukupuolijakauma oli noin puolet kumpaakin sukupuolta ja loput muu, tai ei halunnut sanoa. Asuinpaikka jakautui myös puoliksi keskustaajaman ja haja-asutusalueen kesken.

Nuorilta kysyttiin kymmenen aiheeseen liittyvää kysymystä:

Oletko tuntenut itsesi viime aikoina ahdistuneeksi?

Oletko tuntenut itsesi viime aikoina masentuneeksi?

Mikäli koet ahdistuneisuutta ja/tai masentuneisuutta, niin kuinka kauan sitä on jatkunut?

Oletko saanut apua ahdistukseen ja/tai masentuneisuuteen?

Seuraaviin kysymyksiin pyydettiin sanallinen vastaus: vastauksissa korostuivat seuraavat asiat, muut syyt olivat hajanaisempia.

Jos olet ahdistunut ja/tai masentunut, mistä se mielestäsi johtuu? Miten se näkyy elämässäsi?

Mistä se johtuu,

Miten se näkyy elämässäsi?

Oletko kertonut kenellekään ahdistuksestasi ja/tai masennuksestasi?

Jos et ole kertonut ahdistuksestasi ja/tai masennuksestasi kenellekään, niin a) osaatko kertoa miksi b) kenelle olisit halunnut kertoa?

Osaatko kertoa miksi?

Kenelle olisit halunnut kertoa?

Oletko saanut apua ahdistukseen ja/tai masentuneisuuteen?

Millaista apua haluaisit saada ahdistuneisuuteen ja/tai masennukseen?

Keneltä haluaisit saada apua ahdistuneisuuteen ja/tai masennukseen?

Vastausten perusteella voidaan todeta, että hyvin monet nuoret kokevat ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tuntemuksia. Eniten näitä tuntemuksia näyttävät aiheuttavan koulu/opiskelu, kaveri- ja ihmissuhteet, mieliala- ja mielenterveysongelmat, moni ei toisaalta osaa määrittää syitä tarkemmin. Huolestuttavaa on se, että nämä kokemuksen tunteet ovat monilla olleet pitkäkestoisia. Ahdistuneisuus ja masennus näkyvät pääasiassa jaksamattomuutena ja väsymyksenä.

On kuitenkin ilahduttavaa, että suhteellisen moni on kertonut tuntemuksistaan joko kavereille tai huoltajille, ja heiltä on myös saatu apua ja tukea tilanteeseen. Apua on myös saatu kuraattoreilta ja koulupsykologilta.

Nuorten näyttää olevan osittain haasteellista määrittää, millaista apua he haluaisivat ja tarvitsisivat. Tämä voi johtua osittain vaikeudesta määritellä ja tunnistaa omat kokemuksensa ja siitä johtuen, millaista apua halutaan. Päällimmäinen tunne voi olla ahdistuneisuus, mutta nuori ei ehkä osaa selittää, mistä se johtuu.

Kyselyn tulokset on käyty läpi nuorten palvelu- ja ohjausryhmässä, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmässä ja kouluilla. Tulosten pohjalta mietitään toimenpiteitä, kuinka tilannetta voisi parantaa. Yhteistyö Siun soten lapsi- ja perhepalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on myös tärkeää.

Esittelijä Hyvinvointijohtaja

Päätösehdotus Merkitään tiedoksi

Päätös Merkittiin tiedoksi

Lisätietoja Hyvinvointikoordinaattori Juha Ryynänen,

 p. 040 1044 160, sähköposti juha.ryynanen(at)lieksa.fi

 Hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen, p. 040 1044 101,

 sähköposti arto.sihvonen(at)lieksa.fi