Hyvinvointilautakunta
Pöytäkirja 30.06.2022/Pykälä 107

Hyvinvointilautakunta 30.06.2022 § 107  

370/00.02.00.04/2022  

Valmistelija Kansalaisopiston rehtori

Lieksan kaupungille 4.5.2022 lähetetyn kuntalaisaloitteen tekijä ehdottaa, että Lieksan kaupunki ottaisi käyttöön Kaiku-kortin.

Valtakunnallisen Kaikukeskus - Kaikukortin tuki ja kehittämispalvelun ylläpitämässä Kaikukortti-verkostossa on mukana laaja joukko kulttuuri- ja liikuntatoimijoita, jotka tarjoavat kortinhaltijoille maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja hyvän tahdon eleenä. Kaikukeskuksen tavoitteena on luoda kullekin alueelle sosiaali- ja hyvinvointialan toimijoiden verkosto, jossa jokaisella toimijalla on korttiin kuuluvat ilmaispalvelut käytössä ja jossa jokaisella toimijalla on oikeus myöntää Kaiku-kortti asiakkailleen.

Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, museoihin, teatteriin tai konsertteihin. Kaikukortilla voi hankkia maksutta myös kansalaisopiston kurssipaikkoja. Verkostoon kuuluva toimija tarjoaa ko. palvelut maksutta Kaikukortin haltijoille. Kortti ei vielä ole käytössä Pohjois-Karjalassa.

Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä.

Kaikukortteja voivat saada Kaikukortti-verkostoon kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tai kuntien hyvinvointitoimialan toimijoiden asiakkaat, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita ja tiukassa taloudellisessa rahatilanteessa eivätkä voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kansalaisopiston kurssipaikkoja. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin sekä esim. kansalaisopistoihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia lippuja myös omille lapsille ja lastenlapsille samaan tilaisuuteen, johon on itsekin osallistumassa.

Kaikukorttijärjestelmä on melko uusi, sillä se otettiin käyttöön v. 2018. Vuoden 2021 jaettujen korttien määrä oli koko maassa 16 583 kpl, voimassaolevia kortteja oli 12 715 kappaletta, ja näistä aktiivikäytössä oli 5 503 kappaletta. Korttien käyttöaste oli vain 33,2 %. Vähäinen käyttöaste johtunee siitä, että ilmaisia palveluita tarjoavia tahoja on vielä liian vähän. Kortin levinneisyysalue on vielä melko suppea. Yksi kortin käyttöön liittyvä haaste onkin se, että kuntien lisäksi muiden kulttuuri-, liikunta- ja vapaan sivistystyön palveluja tarjoavien tahojen tulisi laajemmin osallistua palvelutarjontakokonaisuuteen.

Yleisesti eri tahojen osallistumismahdollisuuden lisääminen kulttuuri- ja liikuntapalveluihin on kannatettavaa. Lieksan kaupungin hyvinvointipalvelujen kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden tarjoamat palvelut ovat hyvin edullisia ja esimerkiksi nuorisotoimi järjestää runsaasti myös maksuttomia lasten ja nuorten kulttuuritapahtumia. Musiikkiopistossa on käytössä hakemuksesta vapaaoppilaspaikkoja ja monet musiikkiopiston oppilaskonsertit ovat pääsymaksuttomia.

Kansalaisopiston osalta kursseille osallistuvat maksavat pääsääntöisesti lautakunnan määrittelemän kurssimaksun. Maksuttomia kursseja ovat lähinnä yleisöluennot. Kaupunginhallituksen päätöksellä työttömät lieksalaiset työntekijät saavat kaksi kurssimaksun korvaavaa opintoseteliä työkaudessa.

Eri ryhmät tiedustelevat aika ajoin kansalaisopistosta mahdollisuutta ilmaiseen opiskeluun tai alennettuun kurssimaksuun. Opiston näkökulmasta tämä ei ole perusteltua, ellei jokin taho korvaa kurssimaksujen menetyksen. Kysymys on myös opiskelijoiden tasapuolisesta kohtelusta. Opiston toimistopalvelujen näkökulmasta on haasteellista, mikäli kursseissa on erilaisia maksukäytäntöjä. Yksittäisten kurssien ja asiakasryhmien eri maksukäytännöt käytännöt lisäävät toimiston työmäärää.

Kulttuuritapahtumien osalta on huomioitava, että esimerkiksi Kulttuurikeskuksessa on hyvin paljon eri toimijoiden järjestämiä tilaisuuksia, joissa tapahtuman järjestäjä määrittelee itsenäisesti maksukäytännöt.

Kaiku-kortin perusajatus on hyvä, mutta kortin laajamittainen hyödyntäminen on vielä haasteellista. Ilmaisten palveluiden tuottajien määrä on suurelta osin kartoittamatta, ja voidaan myös kysyä, että tarvitaanko Kaiku-kortin tyyppistä järjestelmää kuntien mahdollisten ilmaispalveluiden käyttämiseen. Toisaalta kortin myöntämiseen liittyy vielä epäselvyyksiä, joita tulee tarkentaa. Myöntämisperusteiden tulee olla tasapuolisia ja avoimia, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu.  Kortin toimintaperiaatteiden ja käytön laajuuden kehittymistä tulee seurata, ja pitää samalla mm. asiakasmaksukäytäntöjen kautta pitää huolta siitä, että kuntalaisten taloudellinen tilanne ei ole este vapaa-ajan palveluiden käyttöön. Keskeneräiseen järjestelmään liittyminen ei ole perusteltua.

Esittelijä Hyvinvointijohtaja

Päätösehdotus Hyvinvointilautakunta päättää antaa esittelyosan mukaisen vastauksen Kaiku-kortin käyttöönotosta tehtyyn kuntalaisaloitteeseen.

Päätös Hyvinvointilautakunta päätti antaa esittelyosan mukaisen vastauksen Kaiku-kortin käyttöönotosta tehtyyn kuntalaisaloitteeseen.

Lisätietoja Kansalaisopiston rehtori Asko Saarelainen, p. 040 1044 111

 sähköposti asko.saarelainen(at)lieksa.fi