Lupajaosto
Pöytäkirja 16.11.2023/Pykälä 35

Lupajaosto 16.11.2023 § 35  

375/03.00/2023  

Ympäristöinsinööri: Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Kannaslahden asukkaiden hakemukseen uittosäännön tarkistamisesta 18.10.2023 dnro ISAVI/11679/2022. Kannaslahden alueen kiinteistönomistajat ovat tehneet aluehallintovirastolle aloitteen Pielisen uittosäännön tarkistamiseksi Kannaslahden toimintapaikan osalta. Itä-Suomen vesioikeus on 19.4.1984 päätöksellään nro 1/Ym III/84 vahvistanut Pielisen uittosäännön. Vesioikeus myönsi Pohjois-Karjalan uittoyhdistykselle (nykyisin Järvi-Suomen Uittoyhdistys) määräaikaisen, vuoden 1993 loppuun saakka olevan käyttöoikeuden Kannaslahden pudotus- ja jäälleajopaikalle. Korkein hallinto-oikeus muutti 12.6.1985 antamallaan päätöksellä nro 2447 vesioikeuden päätöstä siten, että Kannaslahden toimintapaikalle myönnettiin pysyvä käyttöoikeus uittotoimintaan. Vesiylioikeus antoi asiaan ratkaisun rahakorvausten osalta 27.11.1987 päätöksellä nro 126/1986. Kannaslahden toimintapaikka sijaitsee Nurmeksen kaupungissa osoitteessa Kannaslahdentie 4.

 Voimassa olevan uittosäännön kohdan 2 § mukaan "uittoa saadaan Kannaslahden toimintapaikalla toimittaa kaikkina vuoden aikoina. Puutavaran veteenpudotusta ei saa toimittaa kesä-elokuussa lauantaisin ja sunnuntaisin eikä muina viikonpäivinä kello 22 ja 06 välisenä aikana. Uiton toimittaa Pohjois-Karjalan uittoyhdistys yhteisuittona. Puutavara uitetaan nippuina."

 Aloitteentekijät vaativat uittosääntöä tarkistettavaksi, koska olosuhteet Kannaslahden alueella ovat muuttuneet. Lisäksi turvallisuussyyt edellyttävät uittosäännön tarkistamista. Aloitteen mukaan Kannaslahden toimintapaikka oli pois uittokäytöstä kymmenen vuotta. Kesällä 2022 aluetta on ryhdytty käyttämään proomukuljetuksiin.

Ympäristöinsinööri: Lupajaosto lausuntonaan esittää seuraavaa:

Kannaslahden uittopaikalta ei ole ollut uittotoimintaa vuoden 2012 jälkeen, joten uittosäännön uudelleen tarkasteleminen on ajankohtaista.

Kannaslahdessa lähin häiriintyvä kohde on vakituisesti asuttu asuinrakennus 150 m päässä puutavaran lastauslaiturilta ja 130 m etäisyydellä uiton puutavaran varastointipaikalta. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä puutavaran lastauslaiturilta. Alueen lähiympäristössä 500 m etäisyydellä alueesta on 11 vapaa-ajanasuntoa ja 7 vakituisesti asuttua asuntoa. Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus sijaitsee noin 650 metrin etäisyydellä luoteeseen, alueen läheisyydessä on lisäksi PielisGolf golfkenttä.

Järvi-Suomen Uittoyhdistyksellä on Nurmeksessa lisäksi Kuokkasenkoskella uiton toimipaikka puutavaran uittoon. Kuokkasenkosken uittopaikkaa Uittoyhdistys on käyttänyt lähes vuosittain, toisin kuin Kannaslahden uittopaikkaa.

Uittoyhdistys hakee samaan aikaan Itä-Suomen aluehallintovirastolta uittosäännön muuttamista proomukuljetusten mahdollistamiseksi Kannaslahdesta. Nurmeksen kaupungilla on tavarasatama Ritoniemessä 2,8 km etäisyydellä Kannaslahden pudotuspaikasta, jossa proomujen purkua ja lastausta on harjoitettu, joten nyt Kannaslahden uittopaikan läheisyydessä on vaihtoehtoinen lastauspaikka myös saarihakkuiden proomujen puiden purkamiselle ja lastaamiselle.

Alueella on voimassa Nurmeksen asemakaava vuodelta 1990, jonka mukaan alue on uiton toimipaikka L-1, jota saadaan käyttää puutavaranippujen pudotuspaikkana ja siihen liittyvänä puutavaran välivarastona. Lähimmät häiriintyvät kiinteistöt ovat asemakaavan mukaisilla rakennuspaikoilla.

Lupajaosto katsoo, että Kannaslahden uittosääntö on vanhentunut vaikkakin Nurmeksen kaupungin alueen asemakaava mahdollistaa osaltaan uittotoiminnan alueella. Alueen kaavoituksessa on ristiriita asutuksen ja uiton toimipaikan aiheuttaman ympäristöhäiriön välillä.

Ihmisten ympäristöhäiriön sietämiskynnys on muuttunut merkittävästi voimassa olevan uittosäännön käsittelyajankohdasta. Uittosääntö Kannaslahdessa hyväksyttiin lukuisten valituksien jälkeen vesiylioikeuden päätöksellä.  Jo silloin alueen toimintojen asutus, matkailu ja uitto sijoittaminen Kannaslahteen oli ristiriitaista. Uittotoiminta sallittiin Kannaslahdessa, koska Pielisen pohjoisosassa ei ollut vaihtoehtoista uiton toimipaikkaa.

Nykyisellään Kannaslahden uittosääntö rajaa suuren osan Kannaslahden alueesta uiton tarpeisiin ja estää vesialueen virkistyskäyttöä täysin turhaan, kun alueella ei ole ollut uittotoimintaa vuosiin.

Uittosäännön tarkastelussa on syytä ottaa huomioon alueen lisääntynyt matkailu- ja virkistyskäyttö. Mikäli uittosääntöä ei kumota tulee antaa uiton toiminnalle riittävät aikarajoitukset, jotta toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa alueen asutukselle ja virkistys- ja matkailukäytölle esim. sallimalla uittotoiminta (puutavaran laiturille, vesistöön ja varastoon ajo) alueella vain arkisin päiväaikaan ja kieltämällä toiminnot kesä-elokuussa.

Lupajaosto: Keskustelun aikana jäsen Hannu Mikkilä esitti, että lupajaosto ei puolla uittosäännön muuttamista muutoin kuin, että uittosääntöön lisätään Kannaslahden uittopaikan lisäksi oikeus käyttää puutavaran muuta vesitse tapahtuvaa kuljettamista varten eli proomukuljetusta. Jäsen Jani Savolainen kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty ympäristöinsinöörin esitykselle vastaehdotus, jota on kannatettu, on asiasta äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne jotka kannattavat  ympäristöinsinöörin ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Mikkilän esitystä äänestävät EI. Äänestysmenettelyehdotus  hyväksyttiin yksimielisesti.

Suoritetussa äänestyksessä sai
- ympäristöinsinöörin ehdotus 1 äänen (Savolainen Anni)
- jäsen Mikkilän ehdotus 2 ääntä (Mikkilä Hannu, Savolainen Jani)
- 2 tyhjää ääntä (Hämynen Elisa, Sutinen Ville)

Puheenjohtaja totesi lupajaoston päättäneen äänin 1 vastaan kaksi hyväksyä jäsen Mikkilän esityksen.

Anni Savolainen jätti asiaan eriävän mielipiteen.