Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 19.02.2024/Pykälä 49

Kaupunginhallitus 19.02.2024 § 49  

51/02.05.04/2024  

Talousjohtaja: Kaupunginvaltuuston 18.12.2023 hyväksymä talousarvio vuodelle 2024 sisältää 7.500.000 euroa pitkäaikaisten lainojen lisäystä ja 4.381.000 euroa pitkäaikaisten lainojen vähennystä (lainanlyhennykset). Vuoden 2024 talousarvioon kirjattu lainanottovaltuus (7.500.000 euroa) sisältää palkkaharmonisaatiosta aiheutuvat kustannukset, arviolta 1.700.000 euroa.

 Nurmeksen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus

 päättää valtuuston hyväksymissä rajoissa talousarviolainojen

 ottamisesta, lainojen takaisinmaksamisesta ja lainaehtojen

 muuttamisesta.

 Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa talousarviossa oleva

 lainamäärä joko kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että päätös koskee

 1. lainan ennenaikaista takaisinmaksamista sekä lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa

 2. talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään kaksi vuotta ja

 enintään 20 vuotta ja jonka nimelliskorko lainanottohetkellä voi

 olla enintään viisi prosenttia ja jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla

 enintään viisi prosenttia.

 Kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä koronvaihtosopimuksia sekä

 sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja

 vähimmäiskorosta enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan verran. Vaihtosopimuksia voidaan tehdä kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä.

 Vuoden 2023 tilinpäätösarvion mukaan Nurmeksen kaupungilla oli ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta lainattua pitkä- ja lyhytaikaista lainaa yhteensä 18,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettuna lainaa oli 2009 euroa. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy 90 % vuoden 2033 kevääseen mennessä, ja kaksi korkotukilainaa erääntyy vuonna 2055. Lainasalkun keskimääräinen takaisinmaksuaika on 5,6 vuotta ja keskikorko tulevalle 12 kuukaudelle on 2,20 %.

 Hankintalain 9 § 9 kohdan mukaisesti hankintalakia ei sovelleta keskuspankkipalveluja taikka arvopaperien tai muiden

 rahoitusvälineiden liikkeeseen laskemiseen, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä rahoituspalveluja koskeviin hankintoihin sekä               muihin liiketoimiin, joilla hankintayksikkö hankkii rahaa tai pääomaa. Hankintayksikkönä tässä tapauksessa toimiva Nurmeksen kaupunki voi suorittaa hankinnan esittämällä tarjouspyynnön riittäväksi katsomalleen määrälle mahdollisia tarjoajia.

 Lainatarjoukset pyydettiin 12.2.2024 Kuntarahoitukselta,

 Danske Bankilta ja Pohjois-Karjalan Osuuspankilta. Lainantarjoajille annettiin mahdollisuus tarjota kiinteän koron tai vaihtuvan viitekoron (euribor 6kk ja euribor 12kk) lainoja 10 ja 15 vuoden laina-ajalle

 4 000 000 euron lainasummasta. Tarjous saatiin määräaikaan 12.2.2024 mennessä kaikilta tarjouskilpailuun valituilta.

 Lainatarjouksia on vertailtu keskenään kiinteän koron, viitekorkosidonnaisen marginaalin ja laina-ajan perusteella.

 Tarjouksen antaneista rahoituslaitoksista Kuntarahoitus tarjosi tarjoushetken korkonoteerauksilla edullisinta rahoitusta sekä kiinteäkorkoisessa että vaihtuvakorkoisessa lainavaihtoehdossa. Ottaen huomioon myös lainannosto- ja hoitokustannukset, Kuntarahoitus oli edullisin kaikissa tarjotuissa lainatyypeissä.

 Viime vuosina kaupunki on ottanut pitkäaikaiset lainat kiinteällä korolla, koska tarkoituksena on ollut suojautua mahdolliselta korkojen nousulta ja varmistua etukäteen korkokustannusten suuruudesta koko laina-ajalle. Tämä strategia ei ole paras laskevien viitekorkojen markkinassa. Esimerkiksi Kuntarahoituksen pidemmän aikavälin ennusteen mukaan viitekorkojen arvioidaan asettuvan noin 2,5 % tuntumaan pidemmäksi aikaa. Näin ollen 10 vuoden laina-ajalla vaihtuvakorkoinen laina tullee kokonaiskustannuksiltaan edullisimmaksi.

 Lainatarjoukset vaihtuvalla viitekorolla ovat tämän hetken korkotasolla hieman kiinteäkorkoista kalliimpia. Vaihtuvaan viitekorkoon sisältyy tietysti aina riski koron muutoksesta, mutta tällä hetkellä muutosriski on suurempi koron alentumisen suuntaan.

 Vertailtaessa edullisinta 10 vuoden kiinteä- ja vaihtuvakorkoista lainaa keskenään, kiinteän koron laina on hinnaltaan vaihtuvakorkoista hieman edullisempi tällä hetkellä. Kuitenkin 6 kk Euriboriin sidotun lainan korko tarkistetaan puolen vuoden välein ja odotettavissa on koronlasku lähitulevaisuudessa.

 Kaupungin konserniyhtiöille myöntämät antolainat on pääosin sidottu vaihtuvaan viitekorkoon, mikä puoltaa vaihtuvan viitekoron valintaa myös kaupungin itse ottamissa lainoissa.

 Kuntarahoitus ja OP tarjosivat myös 15 vuoden laina-ajalle vaihtuvakorkoista lainaa, eripituisilla hinnoittelukatkoilla, sekä 12 kk Euriborkorkoon että 6 kk Euriborkorkoon sidottuna. Koska 15 vuoden laina-ajalle ei tarjota edullisempia marginaaleja, ei ole järkevää sitoa laina-aikaa nyt 15 vuoteen.

 Lainasalkun keskimääräinen takaisinmaksuaika on nykyisellään 5,6 vuotta, minkä takia vuosittaiset lainanlyhennykset ovat tulorahoitukseen nähden korkeat. Lainasalkun takaisinmaksuaikaa voidaan pidentää valitsemalla uusille lainoille keskimääräistä pidemmät laina-ajat.

 Koska kilpailutuksessa viitekorkona käytetyn 6 kk Euriborin odotetaan laskevan ja koska lainasalkun keskimääräistä takaisinmaksuaikaa on tarpeen pidentää, esitän Kuntarahoituksen 10 vuoden laina-ajalla, vaihtuvalla viitekorolla (6 kk Euribor), 3 vuoden hinnoittelukatkolla ja 0,32 % marginaalilla tarjotun lainatarjouksen hyväksymistä talousarviolainaksi. Kuntarahoitus ei peri lainasta toimitusmaksua.

Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää:

1. ottaa 4 000 000 euron talousarviolainan Kuntarahoitus Oyj:n tarjouksen 12.2.2024 mukaisesti:
-laina-aika: 10 vuotta
-korko: vaihtuva viitekorko 6 kk Euribor + marginaali 0,32 %
-hinnoittelukatko: 3 vuoden välein
-lyhennys: tasalyhenteinen 6 kk:n välein
-koronmaksu:  6 kk:n välein

2. myöntää talousjohtajalle ja kaupunginjohtajalle oikeuden allekirjoittaa velkakirja ja tehdä lainan nosto 28.3.2024.

Kaupunginhallitus: Ehdotukset hyväksyttiin.

Merkittiin pöytäkirjaan, että tämän asian käsittelyssä kuultiin asiantuntijana talousjohtaja Salla Ovaskaista.