Dynasty tietopalvelu Haku RSS Siun sote

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/siunsote/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/siunsote/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Yhtymähallitus
Pöytäkirja 01.11.2021/Pykälä 217



Oikaisuvaatimus Siun soten yhtymähallituksen päätöksestä 7.9.2021 § 157 - Keski-Suomen APTJ-hankintakonsortioon osallistuminen - Pautola Lauri

404/00.04.01/2020

 

 

Yhtymähallitus 28.09.2021 § 187

 

 

Lisätiedot Toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen, p. 013 330 4500, ilkka.pirskanen@siunsote.fi.

 

 

 

 

Päätösehdotus Toimitusjohtaja Pirskanen Ilkka:

 

 Yhtymähallitus hylkää oikaisuvaatimuksen.

 

 

Päätös Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että asia jätetään pöydälle.

Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

Selostus Yhtymähallitus päätti 7.9.2021 § 157 osallistumisesta Keski-Suomen APTJ-hankintakonsortioon. Päätöksestä on Joensuun kaupungin jäsen Lauri Pautola tehnyt 14.9.2021 päivätyn kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka jaetaan esityslistan oheismateriaalina.

 

Oikaisuvaatimuksen johdosta on todettava seuraavaa:

 

  1. Väitteet hallintomenettelystä

 

Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymään sovelletaan, mitä kunnasta säädetään 2, 6, 7, 10, 14, 18, 19, 22, 23 ja 29 §:ssä, 6 luvussa, 39, 40, 46, 47 ja 48 §:ssä sekä 9-16 luvussa.

Kuntalain 79 §:n mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Näin ollen kuntayhtymän yhtymähallitus on toimivaltainen siihen saakka, kunnes uusi yhtymähallitus on yhtymävaltuuston 14.9.2021 tekemällä valittu. Yhtymähallituksella on se toimivalta, mitä kuntalaki, kuntayhtymän perussopimus ja hallintosääntö sille säätävät. Oikaisuvaatimuksessa väitetty toimielimen toimivallan "kaventuminen" toimitusministeriön kaltaiseksi ei perustu lakiin tai vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön eikä tätä mainita myöskään oikeuskirjallisuudessa.

Kuntayhtymän perussopimuksen 10 §:n mukaan jokaisen jäsenkunnan valtuusto valitsee kuntaa edustavat jäsenet yhtymävaltuustoon. Tämä edellyttää luonnollisestikin sitä, että kunkin jäsenkunnan valtuustot ovat ensin järjestäytyneet ja päättäneet kyseisen kunnan edustajista kuntayhtymän valtuustoon. Jäsenkuntien valtuustot ovat kokoontuneet 16.8. - 24.8.2021 välisenä aikana.

Kuntayhtymän hallintosäännön 11 luvun 1 §:n mukaan valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja. Jotta hallituksen puheenjohtaja voi kutsua uuden yhtymävaltuuston, pitää tietää keitä uuteen valtuustoon tulee valtuutetuiksi ja millaisin yhteystiedoin heidät tavoittaa. Viimeisimpänä tämä tieto on kirjattu kuntayhtymän kirjaamossa Rääkkylän kunnan osalta 1.9.2021.

Kunta / kaupunki

Kunnan / kaupungin valtuuston päätös

Pöytäkirjan ote ja valtuutettujen yhteystiedot kirjattu Siun sotella

Lieksa

16.8.2021 § 107

17.8.2021

Ilomantsi

16.8.2021 § 35

17.8.2021

Joensuu

16.8.2021 § 94

20.8.2021

Outokumpu

16.8.2021 § 63

24.8.2021

Kontiolahti

23.8.2021 § 64

25.8.2021

Nurmes

19.8.2021 § 79

25.8.2021

Liperi

23.8.2021 § 55

25.8.2021

Heinävesi

16.8.2021 § 59

26.8.2021

Juuka

16.8.2021 § 34

26.8.2021

Polvijärvi

24.8.2021 § 48

26.8.2021

Kitee

23.8.2021 § 60

27.8.2021

Tohmajärvi

16.8.2021 § 79

27.8.2021

Rääkkylä

16.8.2021 § 42

1.9.2021

 

Kuntayhtymän hallintosäännön 13 luvun 1 §:n mukaan kutsu yhtymävaltuuston kokoukseen toimitetaan valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, sähköisesti vähintään 4 päivää ennen kokousta. Yhtymähallituksen puheenjohtaja on lähettänyt kutsun ensimmäiseen yhtymävaltuuston kokoukseen 8.9.2021 ja kutsun mukaan kokous pidetään 14.9.2021. Ennen kokouskutsun lähettämistä virkamiesvalmisteluna on täytynyt ratkaista suuri joukko erinäisiä käytännön järjestelyjä, jotta yhtymävaltuuston ensimmäinen kokous on mahdollistunut. On täytynyt selvittää muiden muassa kokoustilajärjestelyt huomioiden covid -rajoitukset, valtuutettujen sähköisen kokousjärjestelmän toimivuus, kokouksen julkisuudesta johtuvat velvoitteet jne. Tähän on ollut aikaa viikko ennen kokouskutsun lähettämistä. Kokouskutsusta on ollut aikaa viikko yhtymävaltuuston kokoukseen ja kokonaisuutenaan yhtymävaltuusto on kokoontunut kahden viikon kuluttua siitä, kun valtuutetut yhteystietoineen ovat olleet selvillä. Väite siitä, että asiassa olisi tarkoitushakuisesti viivytelty, ei pidä paikkaansa.

Uuden yhtymähallituksen toimikausi puolestaan alkaa siitä, kun yhtymävaltuusto on sen perussopimuksen 14 §:n mukaisesti valinnut. Tämä on tapahtunut yhtymävaltuuston 14.9.2021 § 36 tekemällä päätöksellä. Siihen saakka yhtymähallituksen toimivaltaa käyttää vanha hallitus.

Kuntayhtymän perussopimuksen 15 §:n mukaan kutsu hallituksen kokoukseen on annettava vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Kuntayhtymän hallintosäännön 9 luvun 2 §:n mukaan toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Yhtymähallituksen kokoukset 26.8. ja 7.9. on kutsuttu koolle perussopimuksen ja hallintosäännön määräyksiä noudattaen.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet hyvän hallintomenettelyn vastaisuudesta eivät pidä paikkaansa.

 

  1. Hankkeen budjetointi ja hallituksen toimivalta

 

Accenture ja Deloitte ovat tuottaneet hankeorganisaatiolle taustamateriaalia, mutta ne eivät ulkopuolisina tahoina ole osallistuneet itse päätöksentekoon millään tavalla. Molemmat ovat maailmanlaajuisesti toimivia asiantuntijaorganisaatioita, joiden liikevaihto on miljardiluokkaa. Yhtiöiden liiketoiminnan näkökulmasta niiden antamat lausunnot Aster -hankkeessa ovat äärimmäisen pieni osa niiden toimintaa. On mahdoton nähdä heidän tuottamansa asiantuntijalausunnon tuottavan sellaista erityistä vahinkoa tai hyötyä jollekin heidän toiselle yhteistyökumppanille, että se perustaisi esteellisyysperusteen, varsinkin kun ne eivät ole olleet millään tavalla tekemässä APTJ:ään liittyviä päätöksiä.

Oikaisuvaatimuksen kohtien 1 - 4 osalta todettakoon, että asiaa on selostettu päätöksen esittelytekstissä otsikon "Kustannushyötyanalyysi ja -laskelma" alla seuraavasti:

 

"Koska Accenturen tekemä kustannushyötylaskelma ei kata koko järjestelmäkokonaisuuden elinkaarta, niin kuntayhtymässä on tarkennettu Accenturen valmistelemaa laskelmaa organisaation omilla olettamuksilla. On tärkeää tehdä koko järjestelmäkokonaisuuden elinkaarelle kustannushyötylaskelma, jossa huomioidaan vuotuiset elinkaarikustannukset, mahdolliset hyödyt sekä myös mahdollinen tehokkuustappio, mikä toteutuessaan näkyisi organisaation tuottavuuden hetkellisenä alenemisena.

 

Siun soten omassa kustannushyötylaskelmassa on hyödynnetty Accenturen tekemää hyötylaskelmaa, jota on varovaisuusperiaatteita noudattaen sovellettu tehokkaan integroidusti vuosia toimineen organisaation toimintaan. Näin ollen on päädytty vuotuiseen noin 1,5 % - 3,5 % tuottavuuden parantumiseen, joka syntyisi mm. asiakkaan entistä tehokkaammasta osallistamisesta digitaalisten palvelujen käytöstä sekä ennaltaehkäisevien toimintamallien mahdollistamisesta, jotka ovat osa Siun soten uuden strategian mukaista toimintaa. Kustannushyötylaskelmissa on myös oletettu uuden järjestelmäkokonaisuuden aiheuttavan ensimmäisinä toimintavuosina tehokkuustappiota. Tässä on laskelmissa käytetty edellisen potilastietojärjestelmän (Mediatri) käyttöönoton vuosien 2009 - 14 dataa, jonka avulla on mallinnettu mitä vastaava tehokkuustappio olisi uuden järjestelmäkokonaisuuden käyttöönoton yhteydessä. Tehokkuustappiota on mahdollista minimoida pitkän käyttöönottoprojektin hyvällä valmistelulla sekä henkilöstön aktiivisella osallistumisella ja tahtotilalla. Näillä periaatteilla tehdyn kustannushyötylaskelman uusi järjestelmäkokonaisuus olisi kannattava ja vuotuinen keskimääräinen nettohyöty muodostuisi 11,8 milj. euroksi, mikä tarkoittaisi keskimäärin noin 1,5 % kokonaistuottavuuden parantumista."

 

Päätöstä tehtäessä on siis huomioitu laskelmiin liittyvät riskitekijät ja täydennetty laskelmia kuntayhtymän omilla kokemuksilla aikaisemmista järjestelmähankinnoista.

 

Esitetyn ratkaisun kustannusarvio sisältää myös ratkaisukokonaisuuteen liittyvien kolmannen osapuolen sovellusten kustannukset siltä osin kuin ne on tunnistettu. Kustannusarvio sisältää mm. puheentunnistukseen / saneluun liittyvät kustannukset (Diktamen), sekä etävastaanottopalveluihin (Videovisit) liittyvät kustannukset.

 

Projektiin tarvittava henkilökunta on arvioitu kaikkien hankkeessa mukana olevien kuntayhtymien yhteistyönä. Kyse on luonnollisestikin arviosta ja lopullinen osallistuvan henkilökunnan määrä selviää hankkeen edetessä. Tilanne olisi täysin sama valittiinpa mikä järjestelmä tahansa.

Kuntayhtymän hallintosäännön 2 luvun 2 momentin 10 kohdan mukaan yhtymähallituksen tehtävänä on ratkaista investoinnit valtuuston hyväksymän talousarvion puitteissa. Kuntayhtymän talousarvion 2021 ja toiminta- taloussuunnitelman 2021 - 2023 kohdassa 4.2. (Investoinnit) on todettu taloussuunnitelmakauden bruttoinvestointien olevan yhteensä 106,9 miljoonaa euroa. Investointia perustellaan asiakirjassa seuraavasti:

"Tietojärjestelmien osalta merkittävin investointihanke on uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster) hankinta, jossa on parhaillaan menossa noin 12 kk:n pituinen suunnitteluvaihe, jossa keskitytään erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon suomalaisiin erityispiirteisiin ja niistä järjestelmän toimintaan aiheutuviin vaatimuksiin. Vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla tehdään lopullinen päätös asiakas- ja potilastietojärjestelmän uusimisesta, jos hankkeessa edetään toteutusvaiheeseen. Toteutusvaiheen, jonka kustannukset taloussuunnittelukaudella arvioidaan olevan n. 16 milj. euroa, on määrä päättyä vuosien 2024-25 paikkeilla."

Talousarvion kohdassa 4.6. talousarvion sitovuudesta valtuustoon nähden ovat seuraavat:

Taloudellisista tavoitteista valtuustoon nähden sitovia mittareita kuntayhtymätasolla ovat:

. Tilikauden yli/alijäämä

. Investointeihin myönnetyn määrärahan kokonaissumma

Toiminnallisista tavoitteista valtuustoon nähden sitovia mittareita kuntayhtymätasolla ovat:

. Asiakastyytyväisyyden mittaus on käytössä (100 % yksiköistä)

. Aster-hankkeen suunnitteluprojektin vieminen loppuun (100 %)

. Kehityskeskustelut toteutuvat 100 % ja kehityskeskustelujen hyödyllisyys % - osuus kasvaa vuodesta 2020

. Työkykyiset päivät lisääntyvät 4 %

Investointina Aster on niin pitkäkestoinen, että se ei kokonaisuudessaan mahdu suunnitelmakaudelle. Kyseessä on niin sanottu monivuotinen meno, jota ei sellaisenaan ole kuntalaissa määritelty (Harjula-Prättälä, Kuntalaki 2019, s. 750). Kun toimielimelle (tässä tapauksessa yhtymähallitus) on annettu toimivalta tehdä sopimus, sisältää tämä toimivallan tehdä useampivuotisiakin sopimuksia. Valtuusto antaa käytännössä valtuuden tähän hyväksymällä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tietyt taloudelliset puitteet investoinnille. Lisäksi yhtymävaltuusto on 26.11.2020 § 204 hyväksynyt Siun sotelle strategian vuosille 2021 - 2025, jossa otsikon "Jotta pohjoiskarjalainen voisi hyvin" alla todetaan seuraavaa:

Päätökset tehdään päätöksentekohetken parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ja tutkimukseen perustuen.
- Rakennetaan yksinkertaisia visuaalisesti viestittyjä mittareita päätöksenteon tueksi. Mitataan asiakkaalle tuotettua arvoa.
- Hyödynnetään digitalisaatiota ja uutta asiakas- ja potilastietojärjestelmää täysimääräisesti

Voidaan todeta, että yhtymähallituksen päätös 7.9.2021 § 157 investoinnista on tehty valtuuston hyväksymän talousarvion puitteissa ja kuntayhtymän strategiaa toteuttaen ja että yhtymähallitus on ollut toimivaltainen tekemään kyseisen päätöksen.

 

  1. Muut syyt

Rakenteisen kirjaamisen vaatimus tulee sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallisesta ohjauksesta, jota THL lain nojalla ohjaa. Asia ei ole millään tavoin uusi, koska jo 2011 on julkaistu ensimmäinen ohje rakenteista kirjaamista koskien, jota mm. Sosiaali- ja terveysministerion Potilasasiakirjojen latiminen ja käsittely (STM julkaisuja 2012:4) on jo rakenteisesta kirjaamisesta ohjeistanut, ja uusinkin THL:n Potilastiedon kirjaamisen yleisopas (4.0, 05/2021) sitä edelleen velvoittaa. Myös Kanta-palvelujen käyttöön liittyen Kelalla on ollut oikeus antaa Kanta-palvelujen käyttöä koskevia ohjeita, samoin kuin THL:lla koskien tietovarantojen käyttöä ja ohjausta, mm miten tietorakenteita asiakastyössä tulee kirjata. Potilasasiakirja-asetuksen (STM, 298/2009) mukaan Arkistointipalveluun tallennettavien sähköisten potilasasiakirjojen rakenteissa ja merkinnöissä tulee käyttää THL:n valtakunnalliseen koodistopalveluun hyväksymien velvoittavien koodistojen mukaisia rakenteita ja merkintöjä. Lisäksi Cerner Millenium järjestelmässä tieto voidaan syöttää vapaana tekstinä, rakenteisena tekstinä tai lomaketietona, joka kirjoittaen, sanellen tai puheentunnistusta käyttäen, miten asiakas itse sen haluaa määritellä toteuttavaksi.

 

Lisäksi väiteenä on esitetty, että järjestelmä ei ole erityisen moderni ja viitataan mm erityiseen ohjelmointikieleen. Cernerin asiakkaat eivät käytä ohjelmointikieltä, vaan käyttöliittymiä, jotka on tuotettu moderneilla ja alalla hyväksi havaituilla menetelmillä ja ohjelmistoratkaisuilla. Cernerin ratkaisu käyttää mm Oracle ja SQL -teknologioita, joista mm Oracle on maailman kolmanneksi suurin tietotekniikkayhtiö, joka itse käyttää alan uusimpia teknologioita.  Cerner on myös julkisesti ilmoittanut olevansa sitoutunut alan kansainvälisiin standardien tukeen, kuten HL7, Direct, CommonWell ja SMART on FHIR. Cerner on myös yksi Argonaut -projektin perustajaorganisaatioista, jossa työskenneltiin HL7:n kanssa FHIR-yhteentoimivuusstandardien laatimiseksi. Cerner on myös edistyksellinen avoimien rajapintojen hyödyntäjä, valmiita integraatioita ollen jo yli 1000 kpl. Nämä rajapinnat ja Cerenerin avoin alusta (OpenPlatforms) mahdollistaa kolmansien osapuolten kanssa avoimia tekniikoita ja erilaisten ohjelmistorajapintojen hyödyntämistä (Application programming interface, API). Cernerin käyttöliittymämoottorit on rakennettu alan viimeisimpien standardien mukaan. Cerner on myös parantanut terveydenhoitokokemuksia tekoälyn avulla vuodesta 2014 lähtien. Tällöin perustettiin Cerner Math -organisaatio matematiikan ja koneoppimisen innovatiivisen käytön kehittämiseksi hoidon tulosten ennustamista ja optimointia varten. Cernerillä on myös vuodesta 2019 yhteistyötä Amazon Web Services, Inc. (AWS) mm koneoppivien ja tekoälyratkaisujen kanssa. Cernerillä on myös aktiivinen kehittäjäyhteisö, jonka tavoitteena on edistää avointa kommunikaatiota kattavin rajapintakuvauksin ja pääsyin työkaluihin, joiden avulla voidaan Cernerin ulkopuolella kehittää uusia sovelluksia itsenäisesti nopeasti. Cernerillä on mm yhteistyötä suomalaisen Medanetsin, Videovisitin ja Hyggan kanssa, sekä muutamien muiden suomalaisten organisaatioiden kanssa. Siten voidaan perustellusti väittää Cernerin olevan moderni ja kehittynyt toimija, joka hyödyntää myös suomalaista osaamista.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty myös väitteitä, että Cerner ei ole suunnitteluprojektin aikana onnistunut esittelemään käyttäjille ainoatakaan ominaisuutta, joka parantaisi työn sujuvuutta. Väite on perusteeton senkin vuoksi, että väitteen esittäjä ei ole ollut itse mukana kaikissa työpajoissa tai tilaisuuksissa, jossa toiminnallisuuksia on esitelty. Useille käyttäjille on esimerkiksi demonstroinut puheentunnistuksen käyttöä rakenteisessa kirjaamisalustassa tai kuinka voidaan saada aikaan käyttäjän valinnoista muodostumaan koneoppivaa listaa niistä tutkimuksista ja pyynnöistä, joita eniten käyttää tai kuinka vaikkapa palliatiivisen hoidon nykyinen aikaa vievä tulosta-täytä-skannaa toimintamalli esas-pisteet saadaan suoraan kirjattua merkittävästi nopeammin lomakkeelle, josta näkyy myös saman mittausten trendi. Tai kuinka käyttäjää voidaan opastaa parhaisiin ja nopeampiin työtapoihin järjestelmän käyttöä (esim. valinnat, pikanäppäimet jne) jatkuvasti monitoroivien apuohjelmien kautta, jollaista ominaisuutta suomalaisissa potilastietojärjestelmissä ei edes ole. Siten väite on perusteeton.

On esitetty väite, että Cerner Milleniumin pohjarakenne on rahoituksesta alkaen aivan eri tavoin rakennetussa terveydenhuoltojärjestelmässä ja muokkaaminen suomalaiseksi on valtava työ. Näkemyksemme mukaan ohjelmiston alkuperälllä ei ole merkitystä, koska mm. monet Siun sotessa käytössä olevat toimistojärjestelmätkin ja käytössä olevat laitteet ja niiden ohjelmistot ovat syntyneet ulkomailla, kuten esimerkiksi ultraäänilaitteet tai tähystimet ja niiden käyttöohjelmistot. Merkitystä siten pitää olla ennemmin sillä, miten ne saadaan mukautettua käyttöön. Sitä mukautustyötä ei tee Siun soten ammattilaiset yksin, vaan myös hankintakonsortiossa mukana olevien muiden organisaatioiden ammattilaiset ja toimittaja yhteistyössä. Myös minkä tahansa muun uuden, myös suomalaisen järjestelmän käyttöönotto vaatii aina mukauttamista ja käyttäjien mukaan osallistumista. Siksi toimitusprojekti on ennen käyttöönottoprojektia, ja jonka jälkeen vielä lopulta testataan järjestelmän käytettävyys ennen käyttöönottoon hyväksymistä. Jos Siun sote hankkisi minkä tahansa muun järjestelmän yksin, koko työ - hankinta, arviointi, mukauttaminen, testaaminen ja käytttöönotto - pitäisi tehdä yksin ja omin resurssein, joka olisi tn. suurempi työ kokonaisuutena.

On esitetty väite, että Siun sotelle on tarjolla halvempia vaihtoehtoja. Arvion mukaan yksikään kotimainen toimittaja ei kykene tuottamaan tai demonstroimaan kaikkia samoja toiminnallisuuksia ja ominaisuuksia, joita Cernerillä on jo nyt käytössään. Oikaisuvaatimuksissa on viitattu muutaman lääkärin tekemään arviointiin, sivuuttaen tosiasian, että hankintaprosessia on valmisteltu aktiivisesti yli viiden vuoden ajan satojen soteammattilaisten toimesta. Lisäksi useita kymmeniä ammattilaisia on osallistunut kilpailullisen neuvottelumenettelyn eri vaiheisiin asiantuntijoina, ja jotka ovat perehtyneet myös liikesalaisuudeksi luokiteltuun tarkkaan toimittajan ratkaisukuvaukseen ja yli 2000 sivua käsittävään materiaaliin hankintaa koskien. Oikaisuvaatimuksessa viitatussa muutaman ammattilaisen tekemässä laskelmissa ei ole huomioitu niitä toiminnallisuuksia, jotka tulisi vaihtoehtoina esitettyihin ratkaisuihin vielä erillisinä ostaa. Myöskään tänään 21.9.2021 Ylen www-sivuilla esitettyihin väitteisiin hinta-arviosta vuotuisena kustannuksena ei huomioida näitä kustannuksia, jotka tulisivat erikseen vielä maksettavaksi, mutta jotka sisältyisivät Asteriin kokonaisuutena. Siten em. väitteet ovat perusteettomia.

 

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden vuoksi yhtymähallituksen 7.9.2021 § 157 tekemää päätöstä olisi syytä muuttaa. Oikaisuvaatimus on näin ollen hylättävä.

 

 

 

 

Yhtymähallitus 01.11.2021 § 217

 

 

Lisätiedot Toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen, p. 013 330 4500, ilkka.pirskanen@siunsote.fi.

 

 

Päätösehdotus Toimitusjohtaja Pirskanen Ilkka:

 

 Yhtymähallitus hylkää oikaisuvaatimuksen.

 

Päätös Esittelijä täydensi päätösehdotustaan siten, että päätökseen kirjataan seuraavaa: "Jatkossa tehtävässä uudessa APTJ-hankinnan valmistelussa tulee kuulla laajemmin henkilöstöä ja samoin tulee ottaa poliittiset ryhmät aikaisemmin ja laajemmin mukaan valmisteluun."

Osmo Pirhonen teki päätösehdotuksen, joka kuului seuraavasti:

"Oikaisuvaatimus on tehty yhtymähallituksen 7.9.2021 tekemästä päätöksestä § 157, eikä siihen vaikuta mitkään muiden myöhemmin tekemät ratkaisut kyseisestä Aster hankkeesta. Niinpä maininta niistä on jätettävä huomiotta kun tätä oikaisuvaatimusta käsitellään.

Oikaisuvaatimuksessa on tuotu esiin monia päätöksen teossa ja sen sisällössä yleisesti havaittuja epäkohtia, joiden pohjalta oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu vaatimaan oikaista päätös. Tämä tarkoittaa päätöksen kumoamista.

Yhtymähallitus hyväksyy oikaisun ja kumoaa päätöksen 7.9.2021 § 157."

Outi Mara kannatti Osmo Pirhosen esitystä.

Koska päätösehdotuksesta oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys, puheenjohtaja totesi että asiassa täytyy äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä, joka hyväksyttiin. Edelleen puheenjohtaja totesi, että  esittelijän em. täydennetyn päätösehdotuksen kannalla olevat äänestävät 'JAA' ja Osmo Pirhosen esityksen kannalla olevat äänestävät 'EI'. Äänestysehdotus hyväksyttiin.

Seuranneessa äänestyksessä JAA-ääniä annettiin yhdeksän (Harinen, Meriläinen, Ketonen, Elonheimo, Hiltunen, Kaverinen, Piipponen, Puustinen ja Väistö) ja EI-ääniä kaksi (Mara ja Pirhonen). Puheenjohtaja totesi esittelijän täydennetyn päätösehdotuksen tulleen yhtymähallituksen päätökseksi.

 

Selostus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kielteisen Aster -hanketta koskevan päätöksen (KSSHP yhtymävaltuusto 15.10.2021) jälkeen Aster hanke päättyy suunnitteluprojektin päättymiseen kaikissa mukana olleissa kuntayhtymissä, eikä toimitusprojektiin edetä. Näin ollen asiallisesti tämä oikaisuvaatimus on muuttunut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päätöksen jälkeen merkityksettömäksi.

 

Siun soten asiaa koskevassa valmistelussa ei ole osoitettu olevan hallinnollista tai juridista asian valmisteluun liittyvää virhettä. Asiallisesti keskustelua on käyty lähinnä hankinnan hinnasta ja järjestelmän käytettävyyteen liittyvistä asioista sekä henkilöstön kuulemisen laajuudesta ja oikea-aikaisuudesta.