Dynasty tietopalvelu Haku RSS Siun sote

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/siunsote/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/siunsote/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Pelastuslaitos-liikelaitoksen johtokunta
Pöytäkirja 13.10.2022/Pykälä 41


1 Osavuosikatsaus 1.1. - 31.8.2022, pelastuslaitos

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitoksen osavuosikatsaus 2/2022

5991/00.01.03.00/2022

 

 

Pelastuslaitos-liikelaitoksen johtokunta 13.10.2022 § 41

 

 

Lisätiedot Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi

 puh. 050 511 8342

 markus.viitaniemi@pkpelastuslaitos.fi

 

 

Päätösehdotus Pelastusjohtaja Viitaniemi Markus:

 

 Johtokunta hyväksyy osavuosikatauksen 2/2022.

 

 

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

Selostus Pelastuslaitoksen tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet ovat onnettomuu-den toimintavalmiusaika ja potilaan tavoittamisaika sekä pelastuslaitok-sessa tehtävä turvallisuutta edistävä työ.

 

Pelastustoimen yksittäisten riskiruutujen toimintavalmiuden toteutumista seurataan riskiruututasoisesti. Palvelutaso on toteutunut pääsääntöisesti palvelutasopäätöksen mukaisena, mutta palvelutasossa on myös puutteita.

 

Toisen vuosikolmanneksen aikana ei olla saavutettu Niinivaaran ja Ranta-kylän alueella 1. riskiruudulle asetettua tavoitetta (Pekkala käynnistyi 5/-2022). Lisäksi muissa riskiruuduissa ei tavoiteaikaa saavutettu mm. Outo-kummun, Liperin, Ylämyllyn, Lehmon, Uimaharjun, Hammaslahden, Reijo-lan, Juuan, Nurmeksen ja Valtimon alueella yksittäisissä ruuduissa.

 

Ensihoidon palvelutaso on toteutunut pääsääntöisesti palvelutaso-päätöksen mukaisena. Kuitenkin kaikki tavoittamisviiveet ovat kasvaneet vuoteen 2021 verrattuna. Ydintaajaman osalta A-B tehtävien 90 % tavoitta-misaika on pidentynyt noin 2 minuuttia vuoteen 2021 verrattuna. Ydin-taajamaa on kuuden riskiruudun verran Joensuussa keskustan alueella. Huomioitavaa on, että vuonna 2021 C-tehtävät tavoitettiin Joensuun alueella 90 % tavoiteajassa, mutta maakuntien osalta kyseistä tavoiteaikaa ei saavutettu. Ensimmäisen kvartaalin aikana vuonna 2022 C-tehtävien tavoiteaikaa ei tavoitettu millään alueella. C-tehtävien osalta 90 % tavoitta-misaika on kasvanut noin 3 minuuttia vuoteen 2021 verrattuna

 

Onnettomuuksissa on loukkaantunut yhteensä 155 henkilöä ja menehtynyt 10 henkilöä. Pelastuslaitos on pelastanut 48 henkilöä onnettomuuden aiheuttamasta vaaratilanteesta. Pelastuslaitoksen pelastaman omaisuuden arvoksi rakennuspaloissa arvioidaan toisella osavuodella olevan noin 25,6 milj. euroa.

 

Pelastustoimella on ollut toisen vuosikolmanneksen loppuun mennessä hälytystehtäviä yhteensä 2446 kappaletta. Tehtävät ovat vähentyneet noin 6 % edelliseen toimintavuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hälytystehtävien määrä kesällä 2022 oli varsin maltillinen, kesämyrskyjä ja maastopaloja oli maakunnassa vähemmän kuin aiempina kesinä.

 

Ensihoitopalvelulla on ollut toisen vuosikolmanneksen aikana yhteensä 29 698 ensihoitotehtävää (sis. kaikki tehtävät). Tehtävämäärät ovat lisäänty-neet +2,2 % edelliseen toimintavuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

 

Pelastuslaitoksen toteuttama turvallisuusviestintä on käynnistynyt alku-vuonna terveysturvallisuussyistä pidetyn keskeytyksen jälkeen. Turvalli-suusviestintään on saanut 8,1 % maakunnan asukkaista. Pelastuslaitos on suorittanut 1028 valvontakäyntiä ja käsitellyt 1020 omakotitaloasukkaan paloturvallisuuden itsearviointilomaketta.

 

Henkilöstön kehityskeskusteluista on toteutunut 56 %.

 

Liikelaitoksen taloudellinen tulostavoite (ylijäämä ennen satunnaisia eriä) on 0,5 milj. euroa.  Toisen vuosikolmanneksen jälkeen pelastuslaitoksen tuloksen ennustetaan olevan -0,26 milj. euroa, joka tarkoittaa sitä, että asetettua tulostavoitetta ei tulla saavuttamaan. Keskeiset haasteet ovat voimakas hintojen nousu kaikissa tuoteryhmissä ja ylitykset henkilöstö-kuluissa. Henkilöstökulujen ylittymiseen vaikuttaa voimakkaasti sairaus-poissaolot, joita on ollut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden yli 1000 päivää enemmän.

 

Toisen osavuoden jälkeen ensihoidon tulovirta on toteutunut hieman heikompana kuin edellisenä vuonna. Suurin selittävä tekijä on ensihoito-palvelujen laskenut kilometrikertymä ja lisääntyneet tehtävät, joissa poti-lasta ei kuljeteta hoitolaitokseen.

 

Heinäkuussa valtioneuvoston antama asetus ensihoidon hinnoittelusta on pienentänyt polttoaineiden hinnan noususta aiheutunutta kustannus-painetta.

 

Materiaalihankinnoissa on otettu huomioon kansainvälisen turvallisuus-tilanteen muutos ja sen aiheuttama materiaalinen varautumistarve, joskaan kokonaisuutta ei voida toteuttaa riittävässä laajuudessa ylläkuvatun talous-kehityksen vuoksi.

 

Investoinnit ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti.

 

Tulosalueittain esitettynä liikelaitoksen talouteen vaikuttaa merkittävällä tavalla ensihoitopalvelun tuloksen kehittyminen. Epävarmuutta aiheuttavat ensihoitopalvelun henkilöstökustannukset sekä KELA- ja asiakasmaksu-tuotot.

 

Toimenpiteet

 

Talouden kehityssuunta ja liikelaitokselle asetettu tulostavoite edellyttävät sopeuttavien toimenpiteiden toteuttamista pelastuslaitoksessa.

 

Ehdotus sopeuttavista toimenpiteistä käsitellään liikelaitoksen johto-kunnassa lokakuussa, niiltä sopeuttavien toimenpiteiden tekeminen ei ole mahdollista viranhaltijoiden päätöksin, muun muassa palvelutaso-päätöksessä määritettyihin resursseihin ei ole mahdollista tehdä muutok-siksi ilman poliittista käsittelyä. Merkittävimpiä talousvaikutuksia voidaan aikaan saada vain palveluja supistamalla, esim. jättämällä täyttämättä sairaspoissaoloista aiheutuva sijaistarve.

 

Materiaalista varautumistarvetta ei voida toteuttaa riittävässä laajuudessa ylläkuvatun talouskehityksen vuoksi. Materiaalin ylläpidossa keskitytään toimintavalmiudessa olevan kaluston välttämättömään huolto- ja kunnossapitoon. Näillä rajoittavilla toimilla ei kuitenkaan tule olemaan talouteen voimakkaasti korjaavaa vaikutusta.

 

Tavoitteiden toteutumista vaikeuttavat tekijät

 

Toimintavalmiusaikoihin ja potilaan tavoittamisaikaan vaikuttavat keskei-sesti pelastuslaitoksessa tehtävien hoitoon varatun resurssin määrä (henkilöstö ja kalusto). Selvää on, että pelastuslaitoksen palvelutuotannon resurssit ovat liian pienet palvelutarpeeseen ja asetettuihin tavoitteisiin nähden ja tämä selittää suurimmalta osalta potilaan tavoittamisajan ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen puutteet.

 

Kuluneen vuoden aikana lisähaasteen ovat aiheuttaneet henkilöstön runsaat sairauspoissaolot. Sairaspoissaoloista huolimatta pelastuslaitoksen toimintavalmiudessa on ollut suhteellisesti tarkasteltuna vain vähän val-miuspuutetilanteita. Huomionarvioista on myös se, että ensihoitotehtävien määrä on samanaikaisesti kasvanut, kun sitä toteuttava henkilöstö on ollut eniten poissa.

 

Muutoin kansainvälisessä turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos vaikuttaa selkeästi pelastuslaitoksen tehtäviin ja varautumiseen. Pelastus-laitoksen toimintaa on syytä suunnata eritavoin kuin toimintasuunnitel-massa; samoin muuttunut tilanne edellyttää pelastuslaitosta huolehtimaan muun muassa huoltovarmuudesta ja väestönsuojelutehtävään varautu-misesta normaaliaikoja voimakkaammin. Nämä toimet edellyttävät sekä toiminnallisia, että taloudellisia panostuksia.