RSS-linkki
Kokousasiat:http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/vatejulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/vatejulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Hyvinvointialueen vanhusneuvosto
Muistio 13.08.2024/Asianro 68
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Avoin lausuntopyyntö: Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma
4768/00.02.02/2024
Hyvinvointialueen vanhusneuvosto 13.08.2024 § 68
Lisätiedot Kehittämisasiantuntija Jertta Harinen
sähköposti: jertta.harinen@siunsote.fi
p. 013 330 4762
Käsittely Vanhusneuvosto oli valmistellut kokoukseen luonnoksen lausunnoksi. Vanhusneuvoston jäsen Ari Tielinen esitteli lausunnon sisältöä.
Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa todettiin lisäksi seuraavat asiat:
- suunnitelmasta puuttuu ikäneuvola
- suunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota palveluiden saavutettavuus: saman päivän aikana tulisi saada puhelimitse yhteys ja hoidon tarpeen arviointi
- chat-keskustelut vievät aikaa, puhelimitse hoidon tarpeen arviointi hoituisi nopeammin.
- hoito keskittäminen keskussairaalaan aiheuttaa palveluiden ruuhkautumisen
- hoitoon pääseminen aikaisessa vaiheessa vähentäisi menoja, kun vaivat eivät ehdi kasvaa
- omalääkärijärjestelmä ja ikäneuvola käyttöön
- tavoitteeksi perusterveydenhuollon parantaminen, jotta erikoissairaanhoidon tarve ei kasva
Vanhusneuvoston jäsenet toivat esiin huolensa siitä, että tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa, mutta palvelujen määrää supistetaan. Tarpeen kasvaessa tulisi myös tarjonnan lisääntyä eikä vähentyä.
Keskusteltiin myös aiemmin käytössä olleesta Meijän mallista, jossa terveysasemien asiakkailla oli tietyt yhteyshenkilöt ensimmäiseen kontaktiin.
Sovittiin, että lausuntoluonnokselle lisätään kokouksen aikana esitetyt kommentit ja se lähetetään neuvoston jäsenille luettavaksi. Heidän tulee kommentoida luonnosta 20.8. mennessä, jonka jälkeen lausunto kootaan ja lähetetään hyvinvointialueelle 23.8. mennessä.
Selostus Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi 3.5.2024 tekemällään päätöksellä aluevaltuuston 22.6.2023 § 44 tekemän päätöksen palvelustrategiasta sekä siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta. Tämän vuoksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategia on valmisteltu uudelleen. Valmistelussa on käytetty osittain apuna aikaisemmassa valmistelussa tuotettua aineistoa kuitenkin siten, että se ei ole ohjannut eikä sitonut uutta valmistelua.
Palvelustrategia on muutosohjelma hyvinvointialuestrategian tavoitteiden toteuttamiseksi resurssit (henkilöstö ja talous) huomioiden. Palvelustrategiaan sisältyvä palveluverkkosuunnitelma koskee sote-keskuksia, sote-asemia ja sote-palvelupisteitä. Muiden palvelujen järjestämiseen palveluverkkosuunnitelmalla ei oteta kantaa.
Uudella palvelustrategialla tavoitellaan vuosina 2025 - 2027 13,5 milj.€ kumulatiivisia säästöjä. Vuoden 2029 loppuun mennessä kumulatiivisen säästöpotentiaalin arvioidaan olevan n. 29,4 milj.€.
Tulevaisuuslautakunta päätti käynnistää 26.6.2024 olleessa kokouksessaan liitteenä olevasta palvelustrategialuonnoksesta sekä siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta lausuntokierroksen, joka kestää 23.8.2024 saakka. Lausuntokierros on kaikille avoin ja lausuntopyyntö julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla ja julkisissa tiedotusvälineissä.
Keskeisiä muutoksia vaikuttamistoimielimissä aiemmin lausuntokierroksella olleeseen palvelustrategia- ja verkkosuunnitelmaan:
- Aiemmassa suunnitelmassa puhuttiin liikkuvista lähipalveluista, jotka olisivat tukeutuneet laajan palvelun asemista tai sotepalvelukeskuksesta tuotettaviin palveluihin. Liikkuvia palveluita olisi tarjottu Tohmajärven, Rääkkylän, Polvijärven, Heinäveden, Juuan, Valtimon, Enon, Tuupovaaran, Hammaslahden, Kiihtelysvaaran, Kesälahden, Viinijärven, Ahmovaaran, Koveron ja Lehmon alueella.
- Laajan palvelun sote-keskus olisi ollut Liperissä, Outokummussa, Kontiolahdella, Nurmeksessa, Lieksassa, Ilomantsissa ja Kiteellä. Joensuussa olisi sijainnut sotepalvelukeskus.
- Nyt lausuntokierroksella olevan suunnitelman mukaan jokaisessa kunnassa olisi kunnan koon mukaan yksi sote-keskus tai sote-asema. Sen lisäksi suurimmissa kunnissa voisi palveluita täydentämässä olla sote-palvelupisteitä.
- Hyvinvointialueella olisi Joensuun alueellisen sote-keskuksen lisäksi kuusi muuta sote-keskusta: Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Outokumpu, Liperi ja Kitee.
- Kontiolahdella ei olisi enää aiemman suunnitelman mukaista sote-keskusta, vaan alueen palvelut tuotettaisiin suppeammin palveluja tuottavalta sote-asemalta tukeutuen Joensuun alueellisesta sote-keskuksesta tarjottaviin palveluihin.
- Tohmajärvellä, Rääkkylässä, Polvijärvellä, Heinävedellä ja Juuassa olisi suppeammin palveluja tuottavia sote-asemia, kun edellä olevien kuntien palvelut olisi aiemman suunnitelman mukaisesti tuotettu liikkuvina palveluina.
- Lisäksi pitäjistä Enon, Hammaslahden, Kesälahden, Kiihtelysvaaran, Lehmon, Tuupovaaran ja Valtimon palvelut on suunniteltu toteutettavan sote-palvelupisteissä ja läheiseen sote-asemaan tai sote-keskukseen tukeutuen.
Vanhusneuvosto lausuu palveluverkko- ja strategialuonnoksesta.
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |