Dynasty tietopalvelu Haku RSS Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/vatejulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/vatejulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta
Pöytäkirja 15.08.2024/Pykälä 57



Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto Palvelustrategialuonnokseen

4631/00.01.02.01/2024

 

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta 15.08.2024 § 57

 

 

Lisätiedot Kehittämisjohtaja Ilkka Naukkarinen

 013 330 4503

 

 

Päätösehdotus Kehittämisjohtaja Naukkarinen Ilkka:

 

 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää antaa palvelustrategialuonnoksesta ja siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta liitteenä olevan lausunnon.

 

 

Päätös Lautakunta toteaa, että kokousta ei saada esteellisyyksien vuoksi asian osalta päätösvaltaiseksi, ja näin ollen lautakunta ei voi antaa palvelustrategiasta lausuntoa. Varsinaisista jäsenistä kaikki ja varajäsenistä kuusi (6/11) ovat ilmoittaneet esteelisyyden.

 

 

Selostus Tulevaisuuslautakunta on kokouksessaan 26.6.2024 § 76 käynnistänyt lausuntokierroksen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategiasta ja siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta. Palvelustrategia on valmisteltu uudelleen sen jälkeen, kun Itä-Suomen hallinto-oikeus päätöksellään 3.5.2024 kumosi aluevaltuuston 22.6.2023 § 44 tekemän päätöksen palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta. Uuden luonnoksen valmistelussa on osin käytetty aikaisempaa aineistoa, joka ei kuitenkaan ole sitonut uutta valmistelua.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 11 § edellyttää hyvinvointialueen laativan taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian, jossa päätetään hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi palvelustrategiassa tulee asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus.

 

Hyvinvointialueen on päätöksenteossaan otettava huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 7 §). Hyvinvointialueen hallintosäännössä (14.12.2022 § 94) tämä arviointi on osoitettu tehtäväksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalle.

 

Palvelustrategia on muutosohjelma hyvinvointialuestrategian tavoitteiden toteuttamiseksi resurssit (henkilöstö ja talous) huomioiden. Palvelustrategiaan sisältyvä palveluverkkosuunnitelma koskee sote-keskuksia, sote-asemia ja sote-palvelupisteitä. Muiden palvelujen järjestämiseen tällä palveluverkkosuunnitelmalla ei oteta kantaa. Uudella palvelustrategialla tavoitellaan 13,5 milj.€ kumulatiivisia säästöjä vuosina 2025–2027. Vuoden 2029 loppuun kumulatiivisen säästöpotentiaalin arvioidaan olevan n. 29,4 milj.€.

 

Uudistumisen keskeisenä poikkileikkaavana teemana on perustason palvelujen turvaaminen ja vahvistaminen. Palvelustrategialuonnoksen mukaisesti palvelutuotantoa uudistamalla pyrimme turvaamaan perustason palvelujen saatavuuden, toimivat hoitoketjut ja tasapainoisen palvelutuotannon koko hyvinvointialueella, mikä on edellytys myös laajan päivystyksen keskussairaalan toiminnalle.

 

Palvelustrategialuonnoksen keskeisiä teemoja ovat toimiva ja monikanavainen asiakasohjaus sekä saman palvelun tarjoaminen eri tavoin väestön palvelutarpeen mukaisesti. Henkilöstön riittävyyttä tuetaan panostamalla sähköisiin palveluihin, sotekeskuksiin ja soteasemiin, muilla tuottavuuden lisääntymiseen tähtäävillä toimilla sekä keventämällä palvelurakennetta. Nämä keinot hillitsevät myös kustannusten kasvua, mikä yhdessä maltillisten kiinteistöinvestointitarpeiden kanssa auttaa tasapainoisen talouden saavuttamisessa. Palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja oikea-aikaisuutta pyritään luonnoksessa parantamaan monin eri keinoin, mm. vahvat sotekeskukset, kaikissa kunnissa sijaitsevat soteasemat, palveluja täydentävät sotepisteet, digisotekeskus, omatoimiset sähköiset palvelut, hyvä asiakasohjaus sekä hoidon ja palvelun jatkuvuuden malli.