Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta
Pöytäkirja 21.08.2024/Pykälä 42

Turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan lausunto Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategiasta

Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta 21.08.2024 § 42

Lisätiedot Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi puh. 013 330 9161

Päätösehdotus Pelastusjohtaja Viitaniemi Markus:

 Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta päättää antaa palvelustrategialuonnoksesta ja siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta liitteenä olevan lausunnon.

Päätös Lautakunta toteaa, että kokousta ei saada esteellisyyksien vuoksi asian osalta päätösvaltaiseksi, ja näin ollen lautakunta ei voi antaa palvelustrategiasta lausuntoa. Varsinaisista jäsenistä yhdeksän (9/11) ja varajäsenistä kahdeksan (8/11) ovat ilmoittaneet esteellisyyden.

Eeva-Liisa Auvinen ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyyn (yhteisöjäävi) ja poistui kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi klo 18.20-18.25.

Selostus Tulevaisuuslautakunta on kokouksessaan 26.6.2024 § 76 käynnistänyt lausuntokierroksen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategiasta ja siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta. Palvelustrategia on valmisteltu uudelleen sen jälkeen, kun Itä-Suomen hallinto-oikeus päätöksellään 3.5.2024 kumosi aluevaltuuston 22.6.2023 § 44 tekemän päätöksen palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta. Uuden luonnoksen valmistelussa on osin käytetty aikaisempaa aineistoa, joka ei kuitenkaan ole sitonut uutta valmistelua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 11 § edellyttää hyvinvointialueen laativan taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian, jossa päätetään hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi palvelustrategiassa tulee asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus.

Palvelustrategia on muutosohjelma hyvinvointialuestrategian tavoitteiden toteuttamiseksi resurssit (henkilöstö ja talous) huomioiden. Palvelustrategiaan sisältyvä palveluverkkosuunnitelma koskee sote-keskuksia, sote-asemia ja sote-palvelupisteitä. Muiden palvelujen järjestämiseen tällä palveluverkkosuunnitelmalla ei oteta kantaa.

Uudella palvelustrategialla tavoitellaan 13,5 milj.€ kumulatiivisia säästöjä vuosina 2025–2027. Vuoden 2029 loppuun kumulatiivisen säästöpotentiaalin arvioidaan olevan n. 29,4 milj.€.

Uudistumisen keskeisenä poikkileikkaavana teemana on perustason palvelujen turvaaminen ja vahvistaminen.

Palvelustrategialuonnoksen keskeisiä teemoja ovat toimiva ja monikanavainen asiakasohjaus sekä saman palvelun tarjoaminen eri tavoin väestön palvelutarpeen mukaisesti. Henkilöstön riittävyyttä tuetaan panostamalla sähköisiin palveluihin, sotekeskuksiin ja soteasemiin, muilla tuottavuuden lisääntymiseen tähtäävillä toimilla sekä keventämällä palvelurakennetta.

Palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja oikea-aikaisuutta pyritään luonnoksessa parantamaan monin eri keinoin, mm. vahvat sotekeskukset, kaikissa kunnissa sijaitsevat soteasemat, palveluja täydentävät sotepisteet, digisotekeskus, omatoimiset sähköiset palvelut, hyvä asiakasohjaus sekä hoidon ja palvelun jatkuvuuden malli.

Pelastuslaitos ja turvallisuuspalveluiden toimialue on keskeisessä roolissa   palvelustrategian toteuttamisessa harva-alueella mm. kotiin vietävien palveluiden tukemisessa osana palvelurakenteen keventämistä. Hyvinvointialueen tilannekeskuksella on myös merkittävä rooli toimialueiden välisessä palvelutuotannon koordinoinnissa ja virtuaalisten palveluiden hyödyntämisessä.

Varautumisen ja huoltovarmuuden tärkeys korostuvat toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa ja hyvinvointialueen varautumista tulee tulevaisuudessa siksi vahvistaa. Yhteiskunnan eri toimintojen keskinäisriippuvuus ja digitalisaation lisääntyminen lisäävät häiriöherkkyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja tietojärjestelmissä. Varautumisessa ja huoltovarmuuden turvaamisessa tarvitaankin tulevaisuudessa yhä enemmän verkostomaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.