Dynasty tietopalvelu Haku RSS Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:443/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:443/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Aluevaltuusto
Pöytäkirja 12.12.2023/Pykälä 104



Talousarvio 2024 ja -suunnitelma 2024 - 2027

5421/02.00.00/2023

 

 

Aluehallitus 30.11.2023 § 269

 

 

Lisätiedot Talousjohtaja Ismo Rouvinen

 ismo.rouvinen@siunsote.fi

 Puh. 013 330 4506

 

 

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Leivonen Kirsi:

 

 Aluehallitus esittää liitteenä olevan Talousarviokirjan 2024 hyväksymistä aluevaltuustolle. Kirja sisältää taloussuunnitelman vuosille 2024 – 2027, jossa vuosi 2024 on talousarviovuosi. Hallitus esittää lisäksi valtuustolle, että virkakoneisto valtuutetaan tekemään kirjaan mahdollisia teknisiä korjauksia.

 

 

Päätös Keskustelun kuluessa Osmo Pirhonen teki esityksen, että luku 5.2.2 Lakisääteisyyden turvaaminen, Terveys- ja sairaanhoitopalvelut, 6. kappaleeseen lisätään:

”Perusterveydenhuollon alueellista hoitoon pääsyä ja yhteispäivystyksen jonojen purkua helpotetaan, pitämällä Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen vastaanottoja auki tarpeen mukaan myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Hoitoon pääsyn onnistumiseen vaikutetaan myös saattamalla nettisivut ja muut tiedotteet sellaiselle tasolle, jolloin kuka tahansa löytää helposti oman terveysasemansa yhteystiedot ja päivittäiset aukioloajat.”

Tapio Hämäläinen kannatti Osmo Pirhosen esitystä.

Matti Taponen esitti em. Pirhosen esityksen ’tarpeen mukaan’ ilmaisun korvaamista ilmaisulla ’mahdollisuuksien mukaan’. Eeva-Liisa Auvinen kannatti Taposen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaksi esittelijän pohjaesityksestä poikkeavaa esitystä, asiasta tulee äänestää, ja esitti että ensin tulee äänestää kahden, esittelijän ehdotuksesta poikkeavan esityksen kesken, jonka jälkeen äänestetään voittaneen esityksen ja esittelijän pohjaesityksen kesken. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi seuraavaa: Osmo Pirhosen esitystä kannattavat äänestävät JAA ja Matti Taposen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin kaksi (2) JAA-ääntä (Hämäläinen, Pirhonen) ja yhdeksän (9) EI-ääntä (Auvinen, Elo, Heinonen, Kaita, Mustonen, Puruskainen-Saarelainen, Reijonen, Taponen, Tirkkonen). Puheenjohtaja totesi Matti Taposen esityksen voittaneen äänestyksen.

Seuraavaksi äänestettiin esittelijän pohjaehdotuksen ja Matti Taposen esityksen kesken. Puheenjohtaja esitti, että pohjaehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Taposen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin viisi (5) JAA-ääntä (Heinonen, Mustonen, Puruskainen-Saarelainen, Reijonen, Tirkkonen) ja kuusi (6) EI-ääntä (Auvinen, Elo, Hämäläinen, Kaita, Pirhonen, Taponen). Puheenjohtaja totesi Matti Taposen esityksen voittaneen äänestyksen, ja tulleen tältä osin hallituksen päätökseksi.

Eero Reijonen esitti, että luku 2.4, Hyvinvointialueen organisaatio ja johtamisjärjestelmä, otsikko ’Palvelutuotannon tuesta ja ohjauksesta vastaavat toimialueet’ 1. kappaleen loppuun:

”... ja etenemisestä raportoidaan valtuustolle strategian puolivälin tarkastelun yhteydessä.”

Timo Elo kannatti Eero Reijosen tekemää esitystä.

Puheenjohtaja kysyi, voidaanko Eero Reijosen esitys, jota Timo Elo kannatti, hyväksyä yksimielisesti. Hallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Eero Reijonen esitti edelleen, että luku 5.2.1 Talouden tavoiteohjelma, Palvelutuotannon kehittämisohjelma 2. kappaleen 2. lauseeksi lisätään:

"Keskeinen osa palvelustrategiaa on palveluverkkouudistus. Palveluverkon käynnistyminen vaatii konkreettisia päätöksiä. Laajan palvelun soteasemia ja kiinteitä toimipisteitä koskevat suunnitelmat tulee esittää hallitukselle helmikuun loppuun mennessä."

Tapio Hämäläinen kannatti Eero Reijosen tekemää esitystä.

Puheenjohtaja kysyi voidaanko Reijosen esitys, jota Tapio Hämäläinen kannatti hyväksyä yksimielisesti. Hallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Matti Taponen esitti, että luku 5.2.2 Lakisääteisyyden turvaaminen,  Perhe- ja sosiaalipalvelut, viimeiseksi kappaleeksi lisätään lause:

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue käynnistää yhdessä Pohjois-Karjalan kuntien ja TE-viranomaisten kanssa kuntouttavan työtoiminnan toimintamallin ja toimintarakenteiden valmistelun.

Timo Elo kannatti Matti Taposen esitystä.

Puheenjohtaja kysyi, voidaanko Taposen esitys, jota Timo Elo kannatti,  hyväksyä yksimielisesti. Hallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Hilkka Tirkkonen esitti, että luku 5.2.2 Lakisääteisyyden turvaaminen, Terveys- ja sairaanhoitopalvelut, 7. kappaleeksi lisätään:


”Terveysasemien hoitoon pääsyä tuetaan terveyskeskustyön kiinnostavuutta lääkäreille, hoitotyöntekijöille ja sosiaalialan ammattilaisille keinoina mm. työnkuvien monipuolisuus ja osallistaminen mm laajan palvelun asemien toimintamallien, liikkuvien palveluiden sekä digitalisaation suunnitteluun. Erityisesti ikäihmisten asumispalveluihin suunniteltu "vastuulääkärimalli" joko omana tai ostopalveluna voi osaltaan tukea terveysasemien hoitoon pääsyä.”

Timo Elo kannatti Hilkka Tirkkosen esitystä.

Puheenjohtaja kysyi, voidaanko Tirkkosen esittämä muutos, jota Timo Elo kannatti, hyväksyä yksimielisesti. Hallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Hilkka Tirkkonen esitti edelleen, että luku 5.2.1 Talouden tavoiteohjelma, Palvelutuotannon kehittämisohjelma, 2. kappaleen lause ”Palvelujen tuotantotavassa tapahtuvista muutoksista tekee päätökset se toimielin tai viranhaltija, jolle päätösvalta on hallintosäännössä määrätty” poistetaan.

Tapio Hämäläinen kannatti Hilkka Tirkkosen tekemää esitystä.

Puheenjohtaja kysyi, voidaanko Tirkkosen esitys, jota Tapio Hämäläinen kannatti, hyväksyä yksimielisesti. Hallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Eeva-Liisa Auvinen esitti lukuun 4.7 Talousarvion sitovuus, seuraavan muutoksen:

1. talousarviokirjaan tehdään sitovuuksista taulukko
2. sitovuuksiin tehdään seuraava muutos: Strategisen uudistusohjelman toimeenpano-ohjelmien euromääräiset nettosummat sekä panostukset ja mittarit sitovat hyvinvointialuejohtajaa aluehallitukseen nähden.

Eero Reijonen kannatti Eeva-Liisa Auvisen tekemää esitystä.

Puheenjohtaja kysyi, voidaanko Auvisen esityksen (kohdat 1 ja 2) hyväksyä yksimielisesti. Hallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. (Kappaleen 4.7. teksti on korvattu kohdan 1. taulukolla.)

Puheenjohtaja päätti asian keskustelun ja totesi hallituksen hyväksyneen esittelijän ehdotuksen edellä mainituilla muutoksilla ja lisäyksillä. Hallitus päätti lisäksi yksimielisesti, että ’Talousarviokirja 2024’ nimeksi muutetaan ’Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024 – 2027’.

Merkittiin pöytäkirjaan:

* esittelijän eriävän mielipide koskien edellä syntynyttä äänestystulosta, jonka peruste on seuraava:
- Muutoskirjaus on ristiriidassa hyvinvointialueen talouden tasapainottamistavoitteen ja valtiovarainministeriön ohjauksen kanssa vuokratyövoiman käytön vähentämiseksi hyvinvointialueilla.

* puheenjohtaja Juha Mustonen oli poissa kokouksesta klo 13.53 - 13.57, 1. varapuheenjohtaja Matti Taponen toimi puheenjohtajana tämän ajan
* Jertta Harinen oli poissa kokouksesta klo 14.31 - 15.55 välisen ajan
* juristi Sakari oli paikalla kokouksessa asiantuntijana klo 13.57 - 15.16
* talousjohtaja Ismo Rouvinen oli paikalla kokouksessa klo 14.47 - 15.16.

 

 

Selostus Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaisesti aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

 

 Lain mukaan taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava hyvinvointialuestrategiaa. Hyvinvointialueen toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta, joten juuri valmistunut TA24-kirja on aluevaltuuston toiminnan ja talouden ohjausväline.

 

 Hyvinvointialuelain (611/2021) 6 § mukaan hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sille lailla säädetyt tehtävät. Hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä ovat toiminnan alkaessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Hyvinvointialue voi hoitaa kaikkien alueensa kuntien kanssa tekemällään sopimuksella hyvinvointialueen hoidettaviksi kunnista siirretyt kuntien vapaaehtoiset tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet hyvinvointialueelle rahoituksen ja jotka liittyvät hyvinvointialueen tehtäväalaan. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue järjestää ympäristöterveydenhuollon tehtävät kuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät hyvinvointialueen hoidettavaksi.

 

 Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Valtion rahoitus koko maan tasolla kullekin varainhoitovuodelle perustuu hyvinvointialueiden edellisen vuoden laskennallisiin kustannuksiin, joita korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla.

 

 Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta (617/2021) 3 § mukaan hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, hyvinvointialueiden olosuhdetekijöiden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien sekä pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.

 

 Talousarvion laatimisen lähtökohtana on ollut Valtiovarainministeriön 10.10.2023 julkaisema laskelma, jonka mukaan Pohjois-Karjalan laskennallinen rahoitus olisi vuonna 2024 n. 844,6 milj. euroa. Siirtymätasaus kuitenkin pienentää laskennallista rahoitusta n. 64,6 milj. euroa, jolloin vuoden 2024 yleiskatteelliseksi rahoitukseksi muodostuu n. 780,1 milj. euroa. Syyskuun 2023 lopussa valmistuneen THL:n raportin perusteella mm. erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutumisessa Pohjois-Karjalan tilanne on heikentynyt merkittävästi ja organisaationa on välttämätöntä osoittaa lisäpanostuksia hoitoon/palveluihin pääsemisen parantamiseksi. Jotta hoitoon/palveluihin pääsy vuonna 2024 parantuisi olennaisesti, sen on arvioitu tarkoittavan noin 15 milj. euron lisäpanostuksia erikoissairaanhoidossa, ikäihmisten palveluissa, sosiaalipalveluissa sekä pelastustoimessa. Aluehallitus linjasi lokakuussa 2023, että vuosi 2024 valmistellaan 15 milj. euroa alijäämäiseksi.

 

 Hyvinvointialueen toimintatuottojen yhteismäärä on 128,9 milj. euroa ja toimintakulujen yhteismäärä 904,7 milj. euroa. Näin ollen toimintakatteeksi muodostuu -775,8 milj. euroa, joka katetaan valtion 780,1 milj. euron rahoituksella. Strategisesti erittäin tärkeäksi tunnusluvuksi, vuosikatteeksi, muodostuu 1,0 milj. euroa. Poistojen ollessa noin 16,0 milj. euroa tilikausi ensi vuoden talousarviossa on 15 milj. euroa alijäämäinen.

 

 Taloussuunnitelmavuodet 2025–27 on muodostettu siten, että vuoden 2023 ennustettu alijäämä ja vuoden 2024 talousarvion alijäämä tulevat katetuiksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Koska vuoden 2024 talousarvion vuosikate on 1,0 milj. euroa, ei vuodelle 2025 ole odotettavissa lainanottovaltuutta. Vuodesta 2026 eteenpäin lainanottovaltuutta olisi taas mahdollista saada.

 

 Valtioneuvosto päätti 1.6.2023 hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksista vuodelle 2024. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue sai ainoana hyvinvointialueena lainanottovaltuutta vuodelle 2024 yhteensä 139 milj. euroa. Investointiosassa on varattu määrärahat rakentamista, kiinteitä rakenteita, laitteita sekä koneita ja kalustoa varten. Investointien rahoittaminen tapahtuu pääasiassa vieraalla pääomalla. Irtaimen omaisuuden hankinnassa voidaan käyttää myös leasing-rahoitusta. Myönnetystä lainanottovaltuudesta on suunniteltu käytettävän 137,2 milj. euroa. Vuonna 2024 valtuutta käytetään 90,8 milj. euroa (n. 66 %) ja myöhemmin valmistuviin investointeihin käytettäväksi jää 46,4 milj. euroa (n. 34 %). Vuosille 2025–2027 on suunniteltu investointeja ja investointeja vastaavia sopimuksia yhteensä 130 milj. euroa. Aluevaltuusto on käsitellyt ja hyväksynyt ministeriöihin toimitetun 2024–27 investointisuunnitelman kokouksessaan 5.10.2023. STM on puolestaan ilmoittanut ministeriöihin lähetetyn Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen investointisuunnitelman alustavasta hyväksymisestä 21.11.2023. Virallinen hyväksyntä on STM:n mukaan tulossa TA-kirjan valmistumisen jälkeen.

 

 Talousarviossa on huomioitu hyvinvointialuelain 27 §:n mukainen valtuustoryhmien tuki saman suuruisena kuin aluevaltuusto päätti §89/14.12.2022 siitä vuodelle 2023: 2.500 euroa per valtuutettu, yhteensä 147.500 euroa. Liitteenä myös em. päätöksessä valtuuston hyväksymät ohjeet valtuustoryhmien tukemiseksi, joihin ei esitetä muutosta.

 

 Aluevaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä ja arvioidaan tilinpäätöksessä.

 

 Talousarvioehdotusta on käsitelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa 11.5.2023 § 30 ja 16.11.2023 § 73, tulevaisuuslautakunnassa 22.11.2023 § 105, turvallisuuden ja varautumisen lautakunnassa 16.11.2023 § 77, lapsi- ja perheasiainneuvostossa 22.11.2023 § 72, nuorisovaltuustossa 22.11.2023 § 92, vammaisneuvostossa 20.11.2023 § 68 sekä vanhusneuvostossa 21.11.2023 § 84.

 

 Hyvinvointialueen Talousarviokirja 2024, joka sisältää taloussuunnitelman vuosille 2024 – 2027, on asian liitteenä.

 

 

 

Aluevaltuusto 12.12.2023 § 104

 

 

Lisätiedot Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen

 kirsi.leivonen@siunsote.fi

 Puh. 013 330 8590

 

 

Päätösehdotus Aluehallitus:

 

 Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy liitteen mukaisesti Talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2024 – 2027.

 

 

Päätös Asian käsittelyn aluksi aluevaltuusto totesi, että aluehallitus on tarkastanut kokouksen 30.11.2023 pöytäkirjan ylimääräisessä kokouksessaan 11.12.2023.

Puheenjohtaja esitti Talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2024 - 2027  käsittelyjärjestyksestä seuraavaa: Ensin käydään yleiskeskustelu, jonka aluksi aluehallituksen puheenjohtajan puheenvuoro, sitten ryhmäpuheenvuorot, jonka jälkeen yleiskeskusteluun liittyvät yksittäisten valtuutettujen puheenvuorot. Tämän jälkeen käydään yksityiskohtainen keskustelu luvuittain ja tarvittaessa alaluvuittain ja -kohdittain. Mahdolliset muutosehdotukset tehdään yksityiskohtaisessa keskustelussa ao. kohdassa. Yleiskeskustelun jälkeen pidetään neuvottelutauko, jonka aikana ryhmien kesken koordinoidaan mahdolliset päällekkäiset esitykset.

 

 Aluevaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelemiseksi.

 

 Käytetyt puheenvuorot:

 

  • aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen
  • ryhmäpuheenvuorot:
    • Keskustan valtuustoryhmä, Eero Reijonen
    • SDP:n valtuustoryhmä, Matti Taponen
    • Kokoomuksen valtuustoryhmä, Aulikki Sihvonen
    • Perussuomalaisten valtuustoryhmä, Henry Määttä

 

 ---

 Kokouksessa pidettiin kahvitauko klo 15.00 - 15.30.

 ---

 

  • Vasemmistoliiton valtuustoryhmä, Petteri Tahvanainen
  • Vihreiden valtuustoryhmä, Ninni Saarinen
  • Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä, Maija Silvennoinen
  • Liike nyt valtuustoryhmä, Sari Huovinen

 

 Yksilöpuheenvuoroja käytettiin yhteensä 14, joissa esitettyihin kysymyksiin vastasivat terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialuejohtaja ja talousjohtaja. Valtuutetut esittivät puheenvuoroissaan muutosesityksiä talousarviokirjaan, jotka kerrotaan myöhemmin talousarvion lukukohtaisen käsittelyn yhteydessä ja joista oli määrä neuvotella tauon aikana.

 

 ---

 Kokouksessa pidettiin päivällis- ja neuvottelutauko klo 16.58 – 18.00.

 ---

 

 Kokousta jatkettiin ja puheenjohtaja avasi talousarvion yksityiskohtaisen keskustelun. Puheenjohtaja totesi paikalla olevan 54 valtuutettua. Talousarvion käsittelystä kirjattiin seuraavaa:

 

 

 • Luku 1 Perustehtävä, ei muutoksia

 

 

 • Luku 2 Strategiset lähtökohdat

 

 Henry Määttä esitti perussuomalaisten ryhmäesityksenä

 s. 6 Strategiset tavoitteet -kohdan loppuun lisäyksen:

 ”Yhteistoiminta-/ muutosneuvotteluissa tulee käydä läpi myös johtamis- ja hallintoorganisaatio kokonaisuudessaan. Valtuuston tahdon mukaisesti sieltä tulee etsiä tuleville vuosille merkittäviä pysyviä säästöjä yhdistelemällä tehtäviä ja purkamalla tarpeettomia virkoja. Kaikki taloudelliset voimavarat tulee jatkossa keskittää koko maakunnan asukkaiden tasavertaisten palveluiden järjestämiseen, niin että asukkaat jokaisessa kunnassa pääsevät jatkossakin tarvitsemiensa peruspalveluiden piiriin”.

 

 Koska oli tehty aluehallituksen esityksestä poikkeava ryhmäesitys (ei tarvita erillistä kannatusta), asiasta tuli äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi seuraavaa: Aluehallituksen esityksen kannalla olevat äänestävät JAA ja Perussuomalaisten ryhmäesityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

 

 Seuranneessa äänestyksessä annettiin yhteensä 54 ääntä, joista 35 JAA-ääntä, 17 EI-ääntä ja 2 tyhjää (Äänestys 2, liitteessä). Puheenjohtaja totesi aluehallituksen pohjaesityksen tulleen tältä osin valtuuston päätökseksi.

 

 

 • Luku 3 Talous, ei muutoksia

 

 

 • Luku 4 Talousarvion rakenne ja sitovuus, ei muutoksia

 

 

 • Luku 5 Hyvinvointialuekonsernin tavoitteet ja tunnusluvut

 

 5.2.1 Talouden tavoiteohjelma

 

 Virve Mikkonen esitti SDP:n ryhmäesityksenä

 s. 28 kappale 1, 3. lauseeksi lisäys:

 ”Toimialueet ylittävien hyvinvointivajeiden (ehkäisevä päihdetyö, lähisuhdeväkivalta, kaatumisen ehkäisy ja mielenterveyden edistäminen) huomioimista viedään eteenpäin varmistamalla hyvinvointialueella niihin kohdistuvan koordinoivan työn jatkuminen.”

 

 Puheenjohtajan tiedusteltua aluevaltuuston mielipidettä, neuvottelutauolla sovittu SDP:n ryhmäesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 Juha Mustonen esitti

 sivu 25, alin kappale lauseeseen isoilla kirjaimilla lisäys: Laajan palvelun soteasemia ja kiinteitä toimipisteitä, MUKAANLUKIEN NÄIDEN KUVANTAMISEN JA LABOROTORIOPALVELUT, suunnitelmat tulee esittää hallitukselle helmikuun loppuun mennessä.

 

Mustonen veti esityksensä myöhemmin pois, jolloin sähköisesti tehdyt kannatukset myös raukesivat.

 

 

 5.2.2 Lakisääteisyyden turvaaminen

 

 Anna Karjula esitti Keskustan ryhmäesityksenä

 s. 32, kappale 4: poistetaan lause “Uusille asiakkaille tehdään päätös ensisijaisesti yhteisölliseen asumiseen”

 - Satu Melkko kannatti esitystä.

 

 Puheenjohtajan tiedusteltua aluevaltuuston mielipidettä, neuvottelutauolla sovittu Keskustan ryhmäesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 Ninni Saarinen esitti Vihreiden ryhmäesityksenä

 s. 33, kappale 2, lisäystä (ISOLLA)

 ”- Nämä seikat edellyttävät HENKILÖSTÖMÄÄRÄN LISÄÄMISTÄ JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ SEKÄ kansainvälisten työntekijöiden rekrytointia, että voidaan turvata riittävät ikääntyneiden palvelut.”

 

 Puheenjohtajan tiedusteltua aluevaltuuston mielipidettä, neuvottelutauolla sovittu Vihreiden ryhmäesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 Jertta Harinen esitti Keskustan ryhmäesityksenä

 s. 34 Sana terveysasema muutetaan sanaksi sosiaali- ja terveysasema. Perustelu: termi on yhdenmukainen valtuuston hyväksymän palvelustrategian kanssa. Lisäksi Harinen esitti, että ilmaisu ’Terveysasemien’ muutetaan muotoon ’Terveysasemilla’.

 - Satu Melkko kannatti esityksiä.

 

 Puheenjohtajan tiedusteltua aluevaltuuston mielipidettä, neuvottelutauolla sovittu Keskustan ryhmäesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 Henry Määttä esitti perussuomalaisten ryhmäesityksenä

 s. 34 Terveys- ja sairaanhoitopalvelu: Terveys ja sairaanhoitopalvelut sivu 34/52 Poistetaan sanat: "mahdollisuuksien mukaan"

 

 Tarja Hyykky esitti keskustan ryhmäesityksenä

 s. 34, kappale 4, lause:

 “Perusterveydenhuollon alueellista hoitoon pääsyä ja yhteispäivystyksen jonojen purkua helpotetaan, pitämällä Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen vastaanottoja auki mahdollisuuksien mukaan myös iltaisin ja viikonloppuisin”

 

 muutetaan seuraavanlaiseksi:

 

 ”Perusterveydenhuollon alueellista hoitoon pääsyä ja yhteispäivystyksen jonojen purkua helpotetaan turvaamalla lääkärin vastaanottopalvelut laajan palvelun sosiaali- ja terveysasemien lisäksi maakunnan muissa palveluverkkosuunnitelman mukaisissa toimipisteissä sekä vahvistamalla kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä henkilöstön saamiseksi palvelupisteisiin.

 

 Koska oli tehty talousarvion s. 34 samaan kohtaan kaksi muutosehdotusta, puheenjohtaja esitti, että aluevaltuusto äänestää näiden kesken, jonka jälkeen voittanut esitys laitetaan aluehallituksen pohjaesitystä vastaan. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

 

 Puheenjohtaja esitti, että ensimmäisessä äänestyksessä Perussuomalaisten ryhmäesityksen kannalla olevat äänestävät JAA ja Keskustan ryhmäesityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

 

 Seuranneessa äänestyksessä annettiin 54 ääntä, joista JAA-ääniä 8 ja EI-ääniä 46 (Äänestys 3, liitteessä). Puheenjohtaja totesi Keskustan ryhmäesityksen voittaneen äänestyksen.

 

 Seuraavassa äänestyksessä puheenjohtaja esitti, että aluehallituksen pohjaesityksen kannalla olevat äänestävät JAA ja edellisen äänestyksen voittaneen Keskustan ryhmäesityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

 

 Seuranneessa äänestyksessä annettiin 54 ääntä, joista 29 JAA-ääntä, 24 EI-ääntä ja 1 tyhjä (Äänestys 4, liitteessä). Puheenjohtaja totesi aluehallituksen pohjaesityksen tulleen tältä osin aluevaltuuston päätökseksi.

 

 

 Hilkka Tirkkonen esitti Keskustan ryhmäesityksenä

 kohdan 5.2.2 Lakisääteisyyden turvaaminen, Terveys- ja sairaanhoitopalvelut, että osion kappaleesta 6 poistetaan teksti:

 ”Terveysasemien hoitoon pääsyä tuetaan ”vastuulääkärimallilla” jolla tuotetaan perustason lääkäripalveluja erityisesti ikäihmisten asumispalveluihin. Tähän on suunniteltu varattavan miljoona euroa ja toiminnan loppurahoitus 2024 tulee hakkeesta. Vastuulääkärimalli tukee osaltaan myös terveysasemien hoitoon pääsyä vapauttaen lääkäriresurssia kiireettömien vastaanottokäyntien toteuttamiseen. Lisäpanostus toimintaan on 700 000.”

 

 ja että edellä mainittu korvataan seuraavasti:

 

 ”Terveysasemien hoitoon pääsyä tuetaan lisäämällä terveyskeskustyön kiinnostavuutta lääkäreille, hoitotyöntekijöille ja sosiaalialan ammattilaisille, keinoina työnkuvien monipuolisuus ja osallistaminen mm. laajan palvelun asemien toimintamallien, liikkuvien palveluiden sekä digitalisaation suunnitteluun. Erityisesti ikäihmisten asumispalveluihin suunniteltu ”vastuulääkärimalli” joko omana tai ostopalveluna voi osaltaan tukea terveysasemien hoitoon pääsyä”.

 

 Edelleen Tirkkonen esitti em. ryhmäesityksen osana, että hallituksen esityksessä tullut lisäys kappaleeksi 7 tulee näin tarpeettomaksi ja poistetaan.

 

 Koska oli tehty aluehallituksen pohjaesityksestä poikkeava esitys, asiasta tuli äänestää. Puheenjohtaja esitti, että pohjaesityksen kannalla olevat äänestävät JAA ja Keskustan ryhmäesityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

 

 Seuranneessa äänestyksessä annettiin 54 ääntä, joista 25 JAA-ääntä ja 29 EI-ääntä (Äänestys 5, liitteessä). Puheenjohtaja totesi Keskustan ryhmäesityksen tulleen tältä osin aluevaltuuston päätökseksi. (Jertta Harisen, Keskustan ryhmäesityksenä hyväksytyksi tulleet sanamuotomuutokset sisällytetty tässä hyväksyttyyn sisältöön.)

 

 

 5.3. Tytäryhtiöiden tavoitteet, ei muutoksia

 

 Ennen Luvun 6 käsittelyä Henry Määttä esitti perussuomalaisten ryhmäesityksenä seuraavaa (asia mainittu talousarviopykälän selostusosassa, ei erillisenä talousarviokirjassa):

 ”Yhä hupenevat määrärahat ja lisääntyvät säästötavoitteet huomioon ottaen on jokseenkin sietämätöntä, että valtuustoryhmille jaetaan puoluetukea/ valtuustorahaa 2500€/ valtuutettu, joka on yhteensä lähes 150000€. Rahaa on käytetty mm radiomainoksiin, lehti mainoksiin ym. mikä ei edesauta yhteisiä tavoitteita kansalaisten palveluiden järjestämiseen. Tälläkin voisi palkata neljä hoitajaa tai kaksi lääkäriä. Esitämme, että valtuustorahasta luovutaan ja säästyvät rahat käytetään peruspalveluiden tuottamiseen. ”

 

 Koska oli tehty aluehallituksen pohjaesityksestä poikkeava esitys, asiasta tuli äänestää. Puheenjohtaja esitti, että pohjaesityksen kannalla olevat äänestävät JAA ja Perussuomalaisten ryhmäesityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestystapa hyväksyttiin.

 

 Seuranneessa äänestyksessä annettiin 54 ääntä, joista 45 JAA-ääntä, 8 EI-ääntä ja 1 tyhjä (Äänestys 6, liitteessä). Puheenjohtaja totesi aluehallituksen pohjaesityksen tulleen tältä osin valtuuston päätökseksi.

 

 

 • 6 Hyvinvointialueen talousarvio 2024, ei muutoksia

 

 

 • Liite 1, ei muutoksia

 

 

 Puheenjohtaja totesi aluevaltuuston hyväksyneen Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelman 2024 – 2027 edellä tehdyillä muutoksilla.

 

 

 Merkittiin pöytäkirjaan, että

  • Anni Järvinen palasi kokoukseen klo 14.08
  • kokouksessa pidettiin tauko klo 15.00 - 15.30
  • Maija Kuivalainen poistui klo 15.44
  • Eero Bogdanoff poistui klo 15.50, paikalla olevan 57 valtuutettua
  • Pekka Puustinen poistui klo 15.53, paikalla 56 valtuutettua
  • Timo Kinnunen poistui klo 16.17, paikalla 55 valtuutettua
  • Pekka Puustinen palasi kokoukseen klo 16.27, paikalla 56 valtuutettua
  • kokouksessa pidettiin tauko klo 16.58 - 18.00
  • Hannu Urjanheimo poistui klo 16.58
  • Jertta Harinen poistui klo 16.58, paikalla 54 valtuutettua.

 

 

Selostus Liitteenä olevassa aluehallituksen esityksessä talousarvioksi 2024 ja taloussuunnitelmaksi 2024 – 2027 on merkitty hallituksen kokouksessa tehdyt muutokset ja lisäykset punaisella tekstillä ja yliviivattu poistettu teksti. Korostuskeinot poistetaan aluevaltuuston päätöksen jälkeen, ja dokumentti saatetaan vastaamaan valtuuston päätöstä.

 

 Aluevaltuuston tietoon saatetaan, että aluehallituksen kokouksen 30.11.2023 pöytäkirja on tarkastamaton valtuuston esityslistan lähettämisajankohtana. Aluehallitus kokoontuu 11.12.2023 käsittelemään kyseisen pöytäkirjan tarkastamisen, ja päätöksestä informoidaan aluevaltuustoa ennen kokousta 12.12.2023.