Tulevaisuuslautakunta
Pöytäkirja 15.02.2024/Pykälä 21

Suomen kestävän kasvun ohjelman lisärahoitushakemus RRP 4 -hankkeelle vuosille 2024–2025

Tulevaisuuslautakunta 15.02.2024 § 21

Lisätiedot Kehittämisjohtaja Heli Aalto

puh. 013 330 7908

 Investointi 3:n osalta

 Digijohtaja Samu Kuosmanen

 puh. 013 330 4347

Päätösehdotus Strategiajohtaja Pirskanen Ilkka:

 Tulevaisuuslautakunta päättää esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle seuraavat toimenpiteet Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP, neljäs valtionavustushaku) pilari 4:n investointi 1 ja investointi 4 osalta:
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue hakee rahoitusta, jakautuen investointi 1:lle, investointi 4:lle koko hankekaudelle 2024–2025. Hankehakemus, joka esitellään kokouksessa, jätetään määräaikaan mennessä 15.2.2024 valtionavustuksen myöntämisestä päättävälle STM:lle.

Tulevaisuuslautakunta päättää esittää hallitukselle selostusosasta selville käyvin perustein, seuraavat toimenpiteet investointi 2 osalta:
1. Hyte-palvelutarjotin rakennetaan verkkosivujen teknistä toteutusta hyödyntäen
2. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ei lähde mukaan kansalliseen Tarmoa-palveluun eikä sen pilotointiin tässä vaiheessa ja
3. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ei hae RRP 4 valtioavustushaun mukaista rahoitusta Tarmoa-palvelun kehittämiseen.

Lisäksi tulevaisuuslautakunta päättää esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle päätöksen selostusosasta selville käyvin perustein, seuraavat toimenpiteet investointi 3 osalta:
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ei lähde mukaan haettavana olevaan Kanta-pilottiin hoitopääsytietojen seurannasta, eikä Siun sote hae RRP 4 valtionavustushaun mukaista rahoitusta tähän investointiin.

Päätös Hyväksyttiin.

Selostus Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (RRP, ks. tarkemmin https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163176) tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Ehtojen mukaan jäsenvaltio voi saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta perustuen kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa Suomen kestävän kasvun ohjelman pilarista 4, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä, ja osin pilarista 3, joka koskee työllisyysasteen ja osaamistason nostamista kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Vuonna 2022 STM myönsi valtionavustuksia vuosina 2023–2025 toteutettaville hankkeille, ja nyt avattavalla neljännellä valtionavustushaulla täydennetään hankeoppaan mukaisia toimenpiteitä pilarin 4 osalta (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164312).

Valtionavustuksesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisista sosiaali- ja terveysalan valtionavustuksista vuosina 2021–2025 (1126/2021). Lisäksi noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001) ja lakia Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022). Haettavana oleva avustus on käytettävissä ajalla 1.1.2024 – 31.12.2025. Selvyyden vuoksi todettakoon, että ennen valtionavustuspäätöstä syntyneet kustannukset voivat liittyä vain hankehakemuksen valmisteluun. Hankeoppaassa on tarkoin määrätty haettavana olevan valtionavustuksen käyttökohteet ja niissä vaadittuja edellytyksiä. Päätökset myönnetyistä avustuksista on ilmoitettu tulevan hyvinvointialueille tietoon kevään 2024 aikana.

Haettavana oleviin valtionavustuksiin varattu kokonaiseuromäärä perustuu valtion talousarvion momentille 33.60.61 (EU:n rahoitus kestävän kasvun ohjelmaan) tehtyihin varauksiin. Hakijoina voivat olla hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja sosiaalialan osaamiskeskukset siten, kuin tarkemmin hakuoppaassa eritellään avustuksen käyttötarkoituksia. Valtionavustusta voidaan myöntää kunkin hakijan osalta vain yhdelle hankkeelle, joka voi sisältää useita avustuksen käyttötarkoituksia. Hankkeiden osatoteuttajina voivat olla hyvinvointialueet, kunnat, kuntayhtymät ja yleishyödylliset yhteisöt. Haettavana oleva avustus kohdentuu Suomen kestävän kasvun ohjelman pilariin 4, jonka tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja lisätä kustannusvaikuttavuutta

Tarkemmat käytön ehdot sekä rajoitukset määritellään lopullisessa valtionavustuspäätöksessä. Valtionavustuksina on jaettavissa vuosille 2024–2025 yhteensä noin 16,3 miljoonaa euroa. Avustus kohdentuu pilarin 4 toimenpiteisiin, erityisesti hoidon jatkuvuusmallin edistämiseen, sitä tukeviin digitaalisiin ratkaisuihin sekä digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottoon, jäljempänä tarkemmin kuvattavalla tavalla. Valtionavustus myönnetään täysimääräisenä hankkeen valtionavustukseen oikeuttaviin kustannuksiin ilman omarahoitusosuutta.

Avustus myönnetään täysimääräisenä eli omarahoitusosuutta ei vaadita, mutta rahoitusta saavien tulee sitoutua siihen, että hankerahoituksella käyttöönotettu hoidon jatkuvuusmalli jää alueella pitkäaikaiseen käyttöön myös hankkeen päätyttyä.

Investointi 1:

Hoidon jatkuvuusmallissa hakijoina voivat olla hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Valtionavustusta on haettavana 9,9 miljoonaa euroa. Hankkeessa tuetaan perusterveydenhuollon lääkäreiden hoidon jatkuvuutta luomalla sitouttamislisän malli, jossa perusterveydenhuollon pääasiallisesti kliinistä lääkärin työtä tekeville avohoidon lääkäreille maksetaan sitouttamislisä 12 kk yhtäjaksoisesta työskentelystä hyvinvointialueella. Tällä tuetaan hoitavan tiimin jatkuvuuden mahdollistamista, jonka edellytyksenä on yleislääkäreiden pysyvyys alueella. Hankkeessa alkuvaiheessa kokeiluaikana hoidon jatkuvuutta parannetaan keskittämällä hoitoa ensisijaisesti samalle lääkärille pitkäaikaissairauksien, paljon palveluja tarvitsevien ja mahdollisuuksien mukaan myös ikääntyvien osalta niille, jotka eivät ikäihmisten asumisyksiköiden vastuulääkärimallin kautta palveluita saa. Hankkeessa luodaan malli, jolla hoidon jatkuvuutta voidaan tukea sopivien työnkuvien muodostamisten kautta. Hankkeen aikana voidaan määritellä tarkemmin myös lääkärille osoitettavan väestön koko ja muut erityiset vastuut, sekä miten satunnaista palvelua tarvitsevien hoitokokonaisuus järjestetään niin, että mm. terveyskeskuslääkäreiden koulutusten monipuolisuusvaatimukset toteutuvat alueella yhdenvertaisella tavalla.

Investointi 2:

Hyvinvoinnin monialainen digitaalinen palvelutarjotin, hakijoina voivat olla hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Valtionavustusta on haettavana 1 miljoona euroa. Tässä haussa tuetaan DigiFinland Oy:n toteuttaman Tarmoa palvelun digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottoa.

Siun sotessa on kartoitettu vuoden 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana digitaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelutarjottimen tarpeita niin ammattilaisten kuin asukkaiden näkökulmista sekä selvitetty asiaan liittyvän teknisen ratkaisun eri vaihtoehtoja. 

Digifinland Oy tarjoaa hyvinvointialueille kansallista ratkaisua, Tarmoa-palvelua. Tarmoa-palvelun digitaalinen palvelutarjotin ei ainakaan tässä vaiheessa vastaa niitä tarpeita, joita Siun sotessa on esiin nostettu. Digifinland Oy:n yleisellä tasolla kuvaamien ominaisuuksien kehittämisen suunnitelma ei ole tässä vaiheessa riittävän vakuuttava ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tarpeita vastaava. Lisäksi Digifinland Oy ei ole pystynyt arvioimaan Tarmoa-palvelun kustannuksia siinä määrin, että sen pohjalta olisi pystytty tekemään ratkaisua palvelun hankkimisesta. Tämän vuoksi ei ole Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen edun mukaista ottaa jäsentymätöntä kustannusriskiä, eikä riskiä siitä, että ominaisuudet kehittyisivät toivotun kaltaisiksi tietämättä lopullisia kustannuksia.

Teknisen toteutuksen osalta parhaaksi vaihtoehdoksi kokonaisuuden kannalta nähdään tarjottimen rakentaminen verkkosivuille. Verkkosivujen käyttö teknisenä toteutuksena on kustannusten osalta varsin riskitön ja asiakkaille luonteva vaihtoehto, sillä jo nyt verkkosivuilla on yli 1,6 miljoonaa käyntiä vuodessa.

Digifinland Oy on esittänyt hyvinvointialueille pyynnön Tarmoa:n pilotoinnista. Koska Siun sote ei ainakaan tässä vaiheessa ole ottamassa Tarmoa:a käyttöön, ei myöskään pilotointiyhteistyötä nähdä mahdollisena. RRP –rahoituksella avustettavassa Hyke-hankkeessa tullaan jatkossakin osallistumaan kansallisen ja YTA-tason yhteistyöhön myös hyte-palvelutarjotin kehittämistyön osalta.

Em. perusteella voidaan todeta, että investoinnin 2 osalta ei haku olisi mahdollinen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle, koska avustushaku koskee ainoastaan Tarmoa -käyttöönottoa. 

Investointi 3:

Inestointi 3:n mukaisessa Kanta-pilotissa hakijoina voivat olla hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Valtionavustusta on haettavana 0,5 miljoonaa euroa. Hankkeessa tehtävät toimenpiteet: Hankkeessa pilotoidaan hoitoonpääsytietojen seurannan edellytyksiä Kanta-palvelujen avulla. Tämä tarkoittaa perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn seurantaan ja tietotuotantoon keskeisesti liittyvän hoidon tarpeen arvioinnin merkintä -asiakirjan sekä hoitoonpääsytietojen ratkaisukuvauksen esittämän tavan mukaista palvelutapahtumien käytön pilotointia. Pilotissa tulee ottaa nämä tuotantokäyttöön (ml. tekninen ja toiminnallinen toteutus).

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kannalta Kanta-pilottiin hoitopääsytietojen seurannasta ei olisi kannattavaa osallistua, koska alueella on käynnissä uuden APTJ hankinnan suunnittelu, eikä siten vanhan potilastietojärjestelmään ole tarkoituksenmukaista kehittää mitään uutta. Pilotti vaatisi myös keskeisten työntekijöiden työpanosta, joka tulisi ennemmin suunnata aptj –hankinnan tässä vaiheessa uuden aptj:n tarvitsemaan valmisteluun.

Investointi 4:

Investointi 4:n mukaisessa hoidon jatkuvuusmallin digiratkaisut, hakijoina voivat olla hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Valtionavustusta on haettavana 4,8 miljoonaa euroa. Tavoitteen toteutumista seurataan kansallisesti seuraavalla indikaattorilla: 20 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien digitaalinen asiointi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa nousee 35 prosenttiin (Kvartaali 4/2025 mennessä). Tässä haussa tuetaan investoinnissa 1 kuvatun Hoidon jatkuvuusmallin hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta edistäviä digitaalisia ja tiedonhallinnan ratkaisuja.

Hankehakemuksessa haetaan rahoitusta asiakaspalautejärjestelmän käyttöönottoon sekä ammattilaisten digitaalisten palvelujen käytön koulututukseen ja osaamisen vahvistamiseen, toimintamallien ja toiminnallisuuksien käyttöönoton tukemiseen, jotka molemmat tukevat Investoinnissa 1 kuvattujen mallien käyttöönottoa.