Kunnanhallitus
Pöytäkirja 20.06.2022/Pykälä 90

Kunnanhallitus 20.06.2022 § 90  

210/00.01.02.03/2022  

Valmistelija kunnanjohtaja Marjut Ahokas, marjut.ahokas@ilomantsi.fi.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kunnilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisestä koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman toteuttamiseen, jonka keskeisenä tavoitteena on työllisyyden vahvistaminen ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin.

Syyskuussa 2020 pidetyn hallituksen budjettiriihen päätösten mukaan hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset.

Hallitusohjelman mukaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Ensimmäisenä toimenpiteenä käynnistettiin 1.3.2021 työllisyyden edistämisen kuntakokeilut, joissa kokeilukunnat vastaavat osin alueensa työ- ja elinkeinopalveluiden tarjoamisesta. Ilomantsin kunta ei ole mukana kuntakokeilussa.

Kevään 2021 puoliväliriihessä hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2024. Samalla hallitus päätti jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Hallitus linjasi, että siirron yhteydessä luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan  7 000-10 000 lisätyöllistä. Linjauksen mukaan valmistelussa tähdätään siihen, että kunnan vastuuta työttömyysturvan perusosan kustannuksista laajennettaisiin sekä työttömyysturvan ja työttömän palveluun aktivoinnin välinen kytkös poistettaisiin. Valtio ja kunnat jakaisivat työvoimapalveluiden rahoitukseen liittyvää kustannusvastuuta, jolloin turvattaisiin kuntien kannusteet järjestää palveluja myös heikommassa työmarkkina-asemassa oleville.

Käytännössä uudella mallilla halutaan kannustaa kuntia mahdollisimman tehokkaaseen työllistämiseen. Työllisyys- ja elinkeinoministeriön mukaan uudistuksen palvelurakenteella edistetään nopeaa työllistymistä ja lisätään TE-palvelujen tuottavuutta, saatavuutta ja monipuolisuutta. Kunnille uudistus tarkoittaa muun muassa kasvavaa vastuuta työmarkkinatuen kustannuksiin ja rahoitusvastuun laajenemista peruspäivärahaan ja ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Hallituksen esityksessä kuntakohtaiseen rahoitukseen vaikuttavat työikäisten eli 19-64 -vuotiaiden määrä kunnassa 66 %:n painoarvolla, työttömien ja työllisyyspalvelujen piirissä olevien eli laajan työttömyyden määrä kunnassa 28 %:n painoarvolla sekä vieraskielisten määrä kunnassa 6 %:n painoarvolla. Korkean työttömyyden painoarvon prosenttiosuuden kasvattaminen rahoituksessa olisi olennaisen tärkeää koko Pohjois-Karjalan osalta. Uudistus ei ota millään tavoin huomioon kuntakentän toimintaympäristön muutosta siirryttäessä hyvinvointialueisiin vuoden 2023 alusta. Tällöin monet kuntien aiemmin itse tuottamat palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettaviksi, jolloin kuntien henkilöstömäärä vähenee. Kunnan työllistämisvastuuta on uudessa tilanteessa entistä vaikeampi toteuttaa etenkin vajaatyökykyisten ja iäkkäämpien työttömien osalta.

Hallituksen lakiehdotuksen mukaan kunta voi järjestää itse työvoimapalvelunsa, jos sen työvoiman määrä on vähintään 20 000. Myös yhteistoiminta-alueilta edellytetään 20 000 työllisen määrää. Lakiehdotuksen mukaan työllisten minimimäärä voisi poikkeusluvalla olla 17 000 työllistä. Pohjois-Karjalan maakunnan alueella vain Joensuun kaupungilla olisi mahdollisuus järjestää palvelut itse. Koko Pohjois-Karjalan työvoima on 71 000 henkilöä, josta Joensuun kaupungin osuus on 31 000. Käytännössä Pohjois-Karjalassa TE-palvelujen järjestämisvaihtoehtoina ovat joko koko maakunnan yhteinen malli tai malli, jossa Joensuu järjestää palvelut itse ja muu maakunta yhdessä. Hallintomallivaihtoehtoja ovat joko kuntayhtymä tai vastuukuntamalli.

Lakiehdotuksen edellyttämä 20 000 työllisen vaatimus pakottaa kunnat yhteistyöhön ja yhteiseen hallintomalliin. Jos Pohjois-Karjala ei olisi muodostaisi yhteistä toiminta-aluetta, rikkoontuisivat luonnolliset työssäkäyntialueet maakunnan sisällä. Rahoituksessa laajan työttömyyden merkitys rahoituskriteerinä on nyt vain 28 %. Sen kohottaminen esimerkiksi 50 %:iin tasoittaisi kuntien vaikutusmahdollisuuksia kohdata tulevia suhdanne- ja muita taloudellisia riskejä sekä parantaisi TE-palveluiden yhdenvertaisen tarjoamisen edellytyksiä.

Esittelijä Kunnanjohtaja Ahokas Marjut

Päätösehdotus  Kunnanhallitus päättää todeta lausuntonaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi seuraavaa:

1. Työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun tulee uudistuksen jälkeen olla aidosti kunnilla siten, että se säädetään kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi ja sen toteuttaminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Pelkän rahoitusvastuun siirtäminen kunnille ilman järjestämisvastuuta ei vastaa uudistuksen tavoitteita. Rahoituksessa laaja työttömyys rahoituskriteerinä on nostettava vähintään 50 %:iin, jolloin se tasoittaisi kuntien vaikutusmahdollisuuksia kohdata tulevia suhdanne- ja muita taloudellisia riskejä sekä parantaisi TE-palveluiden yhdenvertaisen tarjoamisen edellytyksiä.

2. Järjestämisvastuun antaminen kuntayhtymille tai kuntien yhteistyöorganisaatioille eriyttäisi työllisyyspalveluihin liittyvän päätöksenteon kunnan muista palveluista ja hämärtäisi yksittäisen kunnan vastuuta. Riskinä on myös työssäkäyntialueista erillisten hajanaisten alueiden syntyminen.

3. Uudistuksen tavoitteina olevat nopea työllistymisen edistäminen ja TE-palvelujen tuottavuuden, saatavuuden ja monipuolisuuden lisääminen sekä palveluiden saatavuus lähipalveluina turvataan parhaiten, kun järjestämisvastuu on kunnilla. Kriteeriksi asetettu 20 000 työvoimapohja pitää tarkastella uudestaan kuntien ja alueiden näkökulmasta. 

Päätös Hyväksyttiin.

Toimenpiteitä varten ja tiedoksi

1. Lausuntopalvelut