OSVETLK 02.10.2024 § 50  

1369/02.05.01.01.00/2024  

Kaupunginvaltuuston päätöksen 12.12.2022 § 143 mukaisesti Joensuun kaupungin peruspalvelujen tukirahaston varojen käytön perusteista päättää osallisuus- ja vetovoimalautakunta. Osallisuus- ja vetovoimalautakunta

päätti Peruspalvelujen tukirahaston käytön perusteet 18.1.2024 § 4. Rahaston

peruspääoma muodostuu valtioneuvoston 13.3.2003 kaupungille luovuttamasta

Tero Matti Ronkaisen kuolinpesän omaisuudesta. Rahaston pääoma 13.9.2024 oli

128 127,49 euroa.

Peruspalvelujen tukirahaston käytön perusteet

Rahaston tarkoituksena on tukea ikääntyneiden aktiivisena pysymistä, terveyttä,

toimintakykyä, itsenäistä asumista ja arjessa selviytymistä. Rahaston varoja

käytetään ensisijaisesti ikääntyneen väestön hyvinvointia edistäviin palveluihin ja

niiden kehittämiseen. Rahastosta voidaan toissijaisesti tukea vammaisten ja

muiden erityisryhmien asumista ja hyvinvointia edistävää palvelutoimintaa ja sen

kehittämistä.

Osallisuus- ja vetovoimalautakunta päättää jokaisesta käyttökohteesta erikseen myöntääkö se toiminnalle rahoitusta ja minkä verran, huomioiden rahaston sen hetkinen pääoma. Rahaston varoja voidaan

myöntää kaupungin toimialueiden toimintaan, joka sopii rahaston tarkoitukseen

eikä ole perustoimintaa. Laaja-alainen yhteistyö eri tahojen kanssa on

suositeltavaa toiminnan toteutuksessa. Ensisijaisesti rahaston varoja käytetään

omarahoitusosuutena hankkeisiin, joilla kaupunki saa toimintaansa lisäksi

ulkopuolista rahoitusta. Hankkeiden priorisoinnilla käytettävissä olevalla rahalla

saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Tämän lisäksi rahaston varoja

voidaan erityisen tarkan harkinnan jälkeen käyttää rahaston tarkoituksen mukaisiin

pienimuotoisiin kokeiluihin, tapahtumiin, tempauksiin ja hankintoihin, jotka

kuitenkin eroavat kaupungin perustoiminnasta, ja joita ei perustellusti ole

toteuttavissa sellaisina hankkeina, johon voisi hakea ulkopuolista rahoitusta.

Rahastoa ei ole tarkoitettu perustoimintamenojen kattamiseen.

Rahaston varojen käytössä arvioidaan erityisesti toiminnan

- konkreettisia vaikutuksia joensuulaisten ikäihmisten hyvinvointiin

- jatkuvuutta

- tiedottamista kaupunkilaisille

- toiminnan tuottamaa lisäarvoa (esim. ulkopuolista rahoitusta)

Hankeideointivaiheessa, jo ennen asian tuomista osallisuus- ja vetovoimalautakunnan käsittelyyn, edellytetään neuvottelua hyvinvointi- ja osallisuuspäällikön kanssa, jotta toimintaa voidaan tarkastella laajasti hyvinvoinnin

toiminta-alueen näkökulmasta.

Ikäihmisten liikuntaneuvonta Joensuussa – hankkeen jatkohakemus

Joensuun kaupungin liikuntapalvelut hakee Peruspalvelujen tukirahastosta rahoitusta 27 891 euroa Ikäihmisten liikuntaneuvonta Joensuussa -jatkohankkeen toteuttamiseen vuonna 2025. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 69 729 euroa, mikä muodostuu mm. palkkakustannuksista, koulutus- ja osallistumiskustannuksista sekä matka- ja muista kustannuksista. Hankkeen henkilöresurssit säilyvät edellisen hankevuoden (2024) tasolla, ts. hankkeessa työskentelee päätoiminen hankekoordinaattori sekä puolipäiväinen liikuntaneuvoja.

Nyt haettavana oleva hanke muodostaa suoran jatkumon vuosina 2023-24 toteutetulle Ikäihmisten liikuntaneuvonta Joensuussa -hankkeelle. Kyseiselle hankkeelle on myönnetty Peruspalvelujen tukirahastosta rahoitusta 47 410 euroa (SOTENK 13.12.2022 § 57). Hankkeen ulkopuolinen rahoitus on haettu ja saatu Aluehallintovirastosta Liikunnallisen elämäntavan paikallisista kehittämisavustuksista.

Vuosille 2023-24 asetetut tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna luotiin liikuntaneuvonnan palveluketjun malli tiiviissä yhteistyössä hankkeen toimijoiden kesken ja määriteltiin liikuntaneuvonnan prosessit. Toisena, vielä kesken olevana hankevuotena on pilotoitu liikuntaneuvonnan yksilö- ja ryhmämuotoisia prosesseja sekä käynnistetty vertaisohjaajatoiminta. Keskeisenä tavoitteena on yhteisen liikuntaneuvonnan palveluketjun vakiinnuttaminen.

Vuoden 2025 keskeinen tavoite on vakiinnuttaa palveluketjun eri vaiheet osaksi paitsi liikuntapalvelujen myös hyvinvointialueen ja muiden prosessiin osallistuvien toimijoiden perustoimintaa. Vuoden kehittämiskohteita ovat Itä-Suomen liikuntaopiston liikuntaneuvontaopintojen ja -opiskelijoiden integroiminen osaksi yhteistä liikuntaneuvontaprosessia, digiratkaisujen kehittäminen sekä matalan kynnyksen liikkumisvaihtoehtojen edelleen kehittäminen erityisesti niille liikuntaneuvonnan asiakkaille, jotka kokevat olemassa olevat ryhmät ja toiminnan muodot liian haastaviksi.

Vuoden 2025 hankkeelle haetaan ulkopuolista rahoitusta Suomi liikkeelle -ohjelman liikuntaneuvontaan ohjatuista kehittämisavustuksista. Kyseinen avustushaku on avoinna 15.10.2024 saakka. Hankkeen toimijat säilyvät samoina eli ovat Joensuun kaupungilta liikuntapalvelut ja kansalaisopisto, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Itä-Suomen liikuntaopisto, Pohjois-Karjalan Liikunta ry., Karelia Ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan Kansanterveys ry.

Hankekoordinaattori Antti Korhonen ja liikuntasuunnittelija Anu Korhonen esittelevät kokouksessa tarkemmin hankesuunnitelmaa.

Valmistelija: liikuntasuunnittelija, hyvinvointi- ja osallisuuspäällikkö

Hyvinvointi- ja osallisuuspäällikön päätösehdotus:

Osallisuus- ja vetovoimalautakunta päättää

- myöntää Peruspalveluiden tukirahastosta 27 891 euron rahoituksen vuodelle

2025 Ikäihmisten liikuntaneuvonta Joensuussa -jatkohankkeen toteuttamiseen

edellyttäen, että hankkeelle myönnetään ulkopuolinen rahoitus ja

- edellyttää, että hankkeen etenemisestä raportoidaan Peruspalvelujen

tukirahastosta varoja myöntävälle toimielimelle.

Päätös:

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Hankekoordinaattori Antti Korhonen ja liikuntasuunnittelija Anu Korhonen olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana.

Sampsa Jääskeläinen, Terhi Savolainen ja Sami Laitila saapuivat kokoukseen asian käsittelyn aikana.