KULILK 26.08.2026 § 44  

39/02.02.02.01/2026  

Talouden ja toiminnan tilasta sekä talousennusteesta raportoidaan talousarvion 2026 täytäntöönpano-ohjeiden ja talouspalvelujen antamien tarkempien ohjeiden mukaan lauta- ja johtokunnille kuukausittain. Osavuosikatsauksia seuraavien kuukausien (huhti-, elo- ja lokakuun) tilanteesta ei laadita kirjallista raporttia, ellei talousarvio uhkaa ylittyä tai toteumaennuste ole muuttunut olennaisesti. Ensimmäinen raportti lautakunnalle laaditaan helmikuun lopun tilanteesta.

Osavuosikatsaukset laaditaan maalis-, heinä- ja syyskuun tilanteista, joissa raportoidaan talouden, toiminnan ja tulosennusteen lisäksi toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi raportoidaan talouden sopeutustoimien toteutumisesta sekä kirjataan toimialoittain riskienhallinnasta lyhyesti toteutuneen toiminnan ja talouden ajankohtaiset riskit sekä muut havainnot riskeihin liittyen.

Mikäli talouden sopeutustoimenpiteet eivät joltain osin toteudu tai talousarvio uhkaa ylittyä muuten, tulee käynnistää muita toimenpiteitä, joiden toteuttamisella varmistetaan talousarviossa pysyminen. Nettomenoja lisääviä talousarviomuutoksia voidaan tehdä vain erityisen perustelluista syistä.

Vastaavasti, mikäli investointimenot uhkaavat ylittyä, on käynnistettävä talousarvion toteutumisen varmistavien toimenpiteiden suunnittelu. Toimenpiteet voivat koskea hankkeiden laajuuden tai sisällön muutoksia tai hankkeiden toteutusajan siirtämistä. Toimenpiteiden käynnistäminen on aloitettava välittömästi myös tilanteessa, jossa useammalle vuodelle ajoittuvan hankkeen kokonaiskustannus arvio uhkaa ylittyä, vaikka muutostarve ei koskisi vuotta 2026.

Lauta- ja johtokuntien tulee päättää talousarvioon mahdollisesti esitettävistä muutoksista. Talousarviomuutos on valmisteltava lautakunnan hyväksymällä talousarvion sitovuustasolla. Muutosesityksen yhteydessä on arvioitava myös taloudellisten ja määrällisten sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ja esitettävä niihin tarpeelliset muutokset.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan talouden toteuma tammi-heinäkuussa 2026 palvelualueittain:                                                                                   

     2026 2025

Kulttuuripalvelut 59,2 % 60,3 %

Liikuntapalvelut 60,5 % 59,1 %

Yhteensä  59,8 % 59,8 %

Yhteenveto:

Kulttuuripalveluiden talouden odotetaan toteutuvan talousarvion mukaisena.

Liikuntapalveluiden henkilöstö- ja vuokrakulujen odotetaan toteutuvan 0,2 M€ euroa talousarviota suurempina ja esitämme vastaavaa talousarviomuutosta.

Talousarvion sitovuusmääräysten mukaan käyttötalousosan sitovuus taso kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan nähden on vastuualueiden toimintakate. Palveluarviotaulukossa ennuste sarake edustaa myös muutettua talousarviota.

Investoinnit:

Kulttuuripalveluissa vuoden 2026 talousarviossa on varauduttu investointien osalta kulttuuripalveluissa Outokummun kirjaston hyllykalusteiden uusimiseen (40 000 €), Viinijärven kirjaston kalustamiseen (70 000 €), lajittelevan palautusautomaatin hankintaan pääkirjastolle (80 000 €), taidemuseon näyttelyn toteutukseen (260 000 €) ja toimintavarusteiden hankintaan (400 000 €) sekä uuden kirjastoauton hankintaan (600 000 €).

Alla näkyy viime vuoden kesken jääneet investoinnit, käyttämätön määräraha kokonaisuudessaan ja arvio tarvittavasta määrärahasta, jotta investoinnit saadaan valmiiksi. Hankinnat saadaan toteutettua kokonaisuudessaan arvioitua pienemmillä kustannuksilla.

Vuoden 2026 investointivarauksena olevan kirjastoauton hankinnan kustannukset ovat nousseet vuoden takaisesta noin 100 000 €. Esitämme, että määrärahan käyttämättömästä osuudesta siirretään 100 000 € kirjastoauton varaukseen.

Investointiosassa tulosalueen menot ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ja lautakuntaan nähden sitovia ovat hankeryhmän menot. Alla olevassa taulukossa näkyy esitetty kulttuuripalveluiden talousarvomuutos.

Liikuntapalveluissa investointien osalta on varauduttu koneiden ja kaluston uusimiseen sekä Gymnaestrada 2026 tapahtuman hankintoihin. Liikunnan tulosalueelle ei esitetä muutoksia.

Palvelualueiden alkuvuoden keskeisin toiminta:

Kulttuuripalvelut

Kulttuuripalveluiden ensimmäisen puolivuoden toiminta näyttäytyy monipuolisena ihmisten hyvinvointia edistävänä ja harrastuksia mahdollistavana tulosalueena. Yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja elämiseen liittyvää elämysvoimaa tuetaan kulttuurilla vahvasti.

Tendenssi kulttuurilla on nousujohteinen ja jo todettuun tarpeeseen kulttuuripalvelut reagoivat jatkossakin kehittäen toimintojaan sekä havaiten yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

Yleinen kulttuuritoiminta:

Kulttuuriavustukset valmisteltiin helmikuussa hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan päätettäväksi. Erityisesti monivuotiset kumppanuussopimukset olivat keskiössä ja kumppaneita on nyt avustuksen piirissä 20. 

Kulttuuritupsahdusten ja kaupunginosakonserttien haussa valittiin 9 sisältöä kulttuuritupsahduksiin ja kaupunginosakonsertteihin 3 sisältöä. Kulttuuritupsahdukset käynnistyivät toukokuussa ja jatkuivat muilla sisällöillä erityisesti Gymnaestrada-tapahtuman yhteydessä. Lisäksi kulttuuritupsahduksia toteutetaan vielä kahdella eri sisällöllä loppuvuoden aikana. Kaikki kaupunginosakonsertit järjestettiin osana Gymnaestradan lavaohjelmia.

Gymanestrada-tapahtumaan tuotettiin kulttuuritupsahdusten ja kaupunginosakonserttien lisäksi Lasten Puuhapuisto Ystävyyden puistoon, Kurkistus kulttuuriin-työpajat Muikku-saliin sekä muotinäytös yhdessä Riverian kanssa Mehtimäen Guru-lavalle.

Yleinen kulttuuritoiminta vastaa Joensuun kaupunkikeskustassa toteutettavien kansalaisjuhlien koordinoinnista. Sotien 1939–1945 Joensuun perinnetoimikunnan kanssa on sovittu työnjako juhlien järjestämisestä ja juhlien talous kulkee yleisen kulttuuritoiminnan budjetin kautta. 

Tänä vuonna Sotien 1939–1945 Joensuun perinnetoimikunta on järjestänyt kansallisen veteraanipäivän ja kaatuneitten muistopäivän juhlallisuudet Joensuun kaupunkikeskustassa. Lisäksi järjestettiin kansallisen veteraanipäivän juhla Rantakylän normaalikoulun oppilaille. Kaatuneitten muistopäivänä tehtiin yhteistyötä Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n kanssa ja päiväjuhlassa juhlistettiin yhdistyksen 25-vuotisjuhlaa.

Järjestettyjä tapahtumia ja työpajoja ollut 39 ja niissä oli 14 237 kävijää. Kulttuurin kumppanuusavustuksen saajilta on saatu tiedot vuoden 2025 tapahtumista ja kävijöistä. Kumppanit järjestivät viime vuonna yhteensä 4 083 tapahtumaa, konserttia, työpajaa, näyttelyä jne. ja niissä oli yhteensä 469 728 kävijää. Kulttuurin kumppanuusavustuksen osuus on n. 0,43 € / osallistuja.

Yleinen kulttuuritoiminta moderoi Kulttuuripankkia Pohjois-Karjalan laajuisesti yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa. Kulttuuripankki avautui valtakunnalliseksi vuoden 2025 lopulla. Alkuvuoden aikana kehittämistyötä on tehty maakuntaliiton kanssa yhdessä ja toimijoille on järjestetty mm. infoja. Tavoitteena on saada Pohjois-Karjalasta laajalti sekä tekijöitä, palveluja ja tilaajia Kulttuuripankkiin.  

Olimme myös mukana järjestämässä 21.5.2026 Pohjois-Karjalan ensimmäistä kulttuurifoorumia yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Sillanrakentajat-hankkeen (KUVI) kanssa.

Kesäkuussa julkaistiin kaksi omaehtoiseen kulttuuritoimintaan liittyvää palvelua. Kulttuurireitit tuotettiin yhteistyössä Joensuun museoiden kanssa. Kahden eri teemaisen reitin avulla kaupunkia voi kokea joko historian tai julkisen taiteen näkökulmasta. Kulttuurireitit – Siltareitti ja Taidereitti – tarjoavat helpon ja elämyksellisen tavan kulkea kaupungissa omaan tahtiin. Reittien kartat ovat haettavissa useista jakelupisteistä ja ladattavissa verkosta, mikä tekee liikkumisesta vaivatonta ja joustavaa. Kuusi kirjanvaihtolaatikkoa on asennettu eri puolille Joensuun keskustaa. Kirjanvaihtolaatikot edistävät lukutaitoa ja erityisesti lukuintoa. Kirjastoissa vaihtoa on jo edistetty, mutta nyt saatiin kirjanvaihtoa ulos vielä helpommin saavutettaviin paikkoihin. Kirjanvaihtolaatikoiden visuaalisuus toteutettiin yhteistyössä Joensuun Taiteilijaseuran kanssa. Teräksestä valmistettujen säänkestävien laatikoiden ulkoasusta vastaavat joensuulaiset taitelijat. Kaupunginvaltuutettu Maija Kuivalainen (vas.) teki valtuustoaloitteen kirjanvaihtolaatikoiden käyttöönotosta lukuinnon lisäämiseksi

Lastenkulttuuri:

Kesä-heinäkuun aikana koululaisten kulttuuripolku oli tauolla. Kesäkuun alussa Suomen lastenkulttuuriliiton avustuksella rahoitettu ukrainalaissyntyisille lapsille ja nuorille suunnattu musiikkikerhotoiminta saatiin päätökseen. Päätöskonsertti pidettiin Liperin vastaanottokeskuksessa. Lastenkulttuuri valmisteli kesän aikana elokuussa käynnistyvää Taide kutsuu -hanketta, johon keväällä oli saatu myönteinen rahoituspäätös (Hämeen ELY ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto).

Kevätkaudellakoululaisten kulttuuripolku sisältöjä on toteutettu kirjaston, kaupunginorkesterin ja museoiden kanssa. Alakoululaisten ohjelmassa kevätkaudella oli Ekojen kirjastovierailuja, Kakkosten taidetällit muusikkovierailuja, Nelosten kulttuurituunauksen tanssipajoja sekä Kutosten kuvisseikkailu vierailut Museo Elielissä. Yläkoulujen kulttuuripolun kevään ohjelmassa oli Seiskojen mediapajat sekä kaupunginorkesterin koulukiertueet Nepenmäen, Pielisjoen ja Uimaharjun kouluilla.

Koululaisten kulttuuripolun tarjontaa täydensi toukokuussa karjalankielinen Soita da Pajata -konserttikiertue kuudella koululla. Lukemaan kannustava verkkosisältö otettiin alakouluissa hyvin vastaan.  Lastenkulttuuritoiminta sai kansainvälistä huomiota, kun kolmen koulun ja kolmen kuvataiteilijan kanssa yhteistyössä toteutettu näyttely Rajaton lapsuus – Kohti unelmia oli esillä Carelia-salin aulassa osana kansainvälistä Lapsuudentutkimuksen konferenssin ohjelmaa. 

Eskarifestarit kokosivat toukokuussa koulujen ja päiväkotien eskarit yhteiseen taidetapahtumaan Urheilutalolle. Festarit toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Varhaiskasvatuksen uusi vuosittainen taidelaitosvierailu toi päiväkotiryhmät kaupunginteatterin esitykseen helmikuussa. Päiväkotien henkilöstön lisäksi myös perhepäivähoitajat saivat kevätkaudella rohkaisua musiikin käyttöön Musiikkia päivään koulutustuokioissa konservatorion musiikinopettajilta.

Lastenkulttuuri järjesti avoimia maksuttomia perhetapahtumia kevätkauden aikana sekä vauvojen ja taaperoiden Pienet taidehetket -tuokioita järjestettiin keskustassa, Reijolassa ja Rantakylässä. Sirkkalan Liikkumiskeskuksen perhepäivien ohjelmaan tuotettiin kaksi lastenkonserttia-. Lisäksi toukokuussa Museo Elielin lauantain ohjelmassa kuultiin Soita da pajata -konsertit.

Heinäkuun loppuun mennessä lastenkulttuuri on toteuttanut 150 tapahtumaa ja osallistujia on ollut 7021. Osallistujamäärään sisältyy verkkosisältö (1 kpl, 890 osallistujaa).

Kaupunginorkesteri:

Kaupunginorkesterin alkuvuosi sujui monipuolisten konserttien sekä työssä kehittymisen merkeissä. Kevään konserttiohjelmisto tarjosi monipuolista sisältöä: sinfoniaa, viihdettä, lastenkonsertteja, Kirkkokonsertti, kamarikonsertti sekä avoimia kenraaliharjoituksia.

Toteutimme maksuttomia kulttuurihyvinvointipalveluja kaupunkilaisillemme niin kouluilla kuin palvelutaloillakin. 

Kesän tilauskonsertit Ilosaarirockissa ja Lieksan vaskiviikoilla onnistuivat erinomaisesti. Ilosaarirockissa orkesteri esiintyi Arppan kanssa luoden yhdessä upean  onserttikokonaisuuden artistin kappaleista. Lieksan vaskiviikoilla orkesterimme säesti viidettä kansanivälistä pasuunakilpailua ja soitimme Kilpailusäestyksen lisäksi Musorgskyn Näyttelykuvia. Orkesteri sai erittäin hyvää palautetta               molemmista festivaaliesiintymisestään.

Museot:

Museoiden vuotta ovat leimanneet Museo Elielin toiminnot sekä taidemuseon näyttelyjen suunnittelu että kokoelmakeskuksen järjestelyjen jatkuminen.

Museo Elielissä ja Joensuun bunkkerimuseossa on heinäkuun loppuun mennessä vieraillut yhteensä 15 133 asiakasta, joista koululaisia 2206. Museo Elielissä on järjestetty 15 tapahtumaa, joihin on osallistunut 533 asiakasta.

Museoiden kokoelmakeskuksessa on jatkettu museo-objektien hyllysijaintien merkitsemistä kokoelmanhallintajärjestelmiin, esineiden hyllyttämistä ja järjestämistä hyllyihin sekä kuntoarvioiden kirjaamista kokoelmanhallintajärjestelmiin. Pohjois-Karjalan museon valokuva-arkistosta on digitoitu museon ulkopuolisille tahoille 1259 ja museon omaan toimintaan 90 valokuvaa. Pohjois-Karjalan museon kokoelmiin on otettu lahjoituksina esineitä ja valokuvia. Suurin lahjoitus oli Itäsuomalainen -lehden ja sen edeltäjien kuva- ja esineaineistot. Kesällä on jatkettu Riverian vuonna 2023 lahjoittaman mittavan vaate- ja tekstiilikokoelman seulontaa. Taidemuseo vastaanotti 11 taideteoksen lahjoituksen kesäkuussa. Keväällä Riverian opiskelija 3D-kuvasi antiikin esineitä.

Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo on antanut 247 lausuntoa. Näistä 171 on koskenut arkeologista kulttuuriperintöä. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin liittyviä lausuntoja on annettu 36 ja kaavalausuntoja sekä muita laajempia kulttuuriympäristökokonaisuuksia käsitteleviä lausuntoja on 40 kappaletta.

Museo on osallistunut Itä-Suomen ja Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöryhmien kokouksiin sekä toiminut asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitoksen monimenetelmäkurssilla, Helmi-Metso -yhteistyöryhmässä sekä maakuntakaavoitustyössä. Lisäksi museo on osallistunut aktiivisesti rakennusperinneyhdistys Räppänän uusien suunnitelmien ideointiin.

Huhtikuussa museo kävi Museoviraston kanssa neuvottelut alueellisen vastuumuseotoiminnan toteutumisesta kaudella 2023–2026 sekä tulevan kauden 2027–2030 suunnittelusta.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön (KKES) rahoittaman Lieksan Brahean kaupungin paikan arkeologisen tarkkuusinventoinnin tutkimussuunnitelmaa on edistetty. Huhtikuussa alkoi MuseoNEXT- hanke, jossa etsitään Joensuun museoiden yleisötyölle uusia konkreettisia muotoja kohdata nuoret ja nuoret aikuiset.

Seutukirjasto:

Kirjastojen käyttö on jatkunut hyvällä ja nousujohteisella polulla. Lainoja ja käyntejä on enemmän kuin vuosi sitten tähän aikaan ja erityisesti lasten ja nuorten aineistoja on lainattu enemmän.

Talvella avattiin kouluille Vaara-kirjastojen uusi palvelu: lukupaketit. Lukupaketit ovat valmiita, tietylle vuosiluokalle kuratoituja paketteja, joita opettaja voi varata mistä tahansa Vaara-kirjastojen kirjastosta. Kevätlukukaudella paketteja ehti käyttää 75 pohjoiskarjalaista luokkaa.

Seutukirjastolla on ollut vuoden aikana useita investointeja. Näistä pääkirjaston palautusautomaattihankinta ja Hammaslahden kirjaston kalustehankintojen viimeistely saatiin päätökseen keväällä ja Viinijärven kirjaston kalustaminen toteutettiin pitkälti kesän aikana. Kirjasto avataan elokuun aikana. Uuden kirjastoauton hankinnassa ollaan vaiheessa, jossa auto on rakenteilla, auton ulkoasun kuvitus julkistetaan pian ja auton nimikilpailu käynnistetään myös. Auto otetaan käyttöön marras-joulukuussa. Outokummun kirjaston hyllyt vaihdetaan uusiin loppuvuonna ja kirjasto on tällöin kiinni muutaman viikon.

Lupa- ja valvontaviraston myöntämällä hankeavustuksella on aloitettu pääkirjaston tilavision suunnittelua. Asiakkaiden osallistaminen käynnistyy elokuussa. Tilavisiota tehdään pääkirjaston tarveselvityksen rinnalla.

Konservatorio:

Konservatoriolla kevätlukukausi on ollut konserttien ja tapahtumien osalta aktiivista aikaa. Tammi-helmikuussa toteutettiin kaksi vuosittain järjestettävää tapahtumaa. Harmonikan monet kasvot- tapahtumassa konservatorion harmonikkaoppilaat pääsivät esiintymään harmonikkataiteilija Mika Tarkkosen yhtyeen solisteina harmonikkatansseissa yhdessä konservatorion pop-jazz- linjan laulajien kanssa. Tapahtuman toinen konsertti oli Joensuun puhallinorkesterin ja harmonikansoittajien yhteiskonsertti.

Helmikuun alussa järjestettiin maakunnallinen jousisoitintapahtuma Taituri! Tapahtumaan osallistui yli 50 jousisoittajaa, joiden esityksiä olivat arvioimassa viulutaiteilija Terhi Mali ja sellotaiteilija Heikki Takkula.

Joensuun kaupungin kulttuuripalvelujen järjestämällä Kulttuurikimara- festivaalilla konservatorio toteutti edellä mainittujen harmonikkatanssien lisäksi kaksi konserttia. Rytmiklubilla konservatorion Konserttisalissa oli esiintymässä neljä eri tyylistä yhtyettä. Kaupunginorkesterin kanssa yhteistyössä toteutetussa Planeetat- konsertissa olivat mukana konservatorion sinfoniaorkesteri, Luminanssi-kuoro, puhallinorkesteri Kopone ja jousiorkesteri X. Konsertti Carelia-salissa onnistui erinomaisesti ja sali oli loppuunmyyty ja Lisäksi ennen konserttia aulassa esiintyivät konservatorion pienempien soittajien jousi- ja puhallinorkesterit. Yhteensä esiintyjiä konservatoriolta oli lähes 200.

Planeetat- konsertin lisäksi myös muu yhteistyö Joensuun kaupunginorkesterin kanssa on ollut aktiivista. Orkesteriakatemia on vakiintunut säännölliseksi osaksi toimintaa ja Pikku preludi- konserteissa konservatorion oppilaat ja opiskelijat ovat esiintyneet Carelia-salin aulassa ennen kaupunginorkesterin konsertteja. 

Avoimien ovien päivänä maaliskuun lopussa konservatoriolla vieraili lähes 1000 vierasta kuuntelemassa konsertteja, tutustumassa soittimiin ja konservatoriossa opiskeluun.

Huhtikuun tapahtumista voidaan nostaa esiin monia taiteenalojen yhdistänyt Eläinten karnevaalit – konsertti, jossa konservatorion sinfoniaorkesterin ja pianosolistien lisäksi olivat mukana kansalaisopiston kuvataide- ja teatterioppilaita sekä ryhmä balettikoulu- Relevén oppilaista. 

Kaiken kaikkiaan kevätlukukauden aikana konservatorio järjesti 99 konserttia ja tapahtumaa, joissa yleisöä oli yhteensä 8 850.

Kevätlukukauden aikana kansainvälisyystoiminta Erasmus hankkeen kautta on ollut aktiivista. Konservatorion opettajia ja opiskelijoita on ollut vaihtojaksoilla Madridissa ja Ciudad Realissa Espanjassa sekä Varsovassa Puolassa.

Ammatillisen koulutuksen hakijamäärä oli 45, mikä on aiempien vuosien tasolla. Musiikkiopistoon hakijoita oli 188. Viimeisen viiden vuoden hakijamäärän keskiarvo on ollut noin 130, joten tilanne on erittäin hyvä. 

Ammatillisesta koulutuksesta valmistujaisjuhlassa todistuksen sai 25 opiskelijaa. Musiikkiopistosta perusopintojen todistuksen sai 21 oppilasta ja syventävien opintojen todistuksen 3 oppilasta.

Kansalaisopisto:

Joensuun seudun kansalaisopiston ensimmäinen vuosipuolikas on sujunut edellistä vuotta tehokkaammin. Kursseilla on ollut opiskelijoita 282 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Tehokkuus on lisääntynyt, kun samalla tunteja on toteutunut 648 vähemmän kuin vuonna 2026. Tämä tarkoittaa sitä, että tunneilla on ollut enemmän osallistujia ja näin ollen tuloja opetustunteja kohti on saatu enemmän.

Etäopetusta on tarjolla jatkuvasti enemmän ja sen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ja taajamiin jatkuu edelleen ja siitä johtuen kansalaisopiston toiminta-alueen reunamilla on vähemmän kuntalaisia. Tämä näkyy niin, että ryhmien käynnistymisessä on haasteita. Etäopetuksen avulla pyritään tarjoamaan opiskelumahdollisuuksia sekä virkistystä ja toimintakykyä ylläpitäviä mahdollisuuksia. Samalla pyrimme myös lisäämään osaamista digitaaliseen osaamiseen ja asioimiseen.

Kansalaisopisto on alkuvuoden aikana järjestänyt itse 15 erilaista tapahtumaa. Ohjelmassa on ollut näyttelyitä eri taiteenaloilta sekä teatteri- ja sirkusesityksiä. Kansalaisopisto on ollut mukana myös 14:ssä yhteisessä tai muiden järjestäjien tapahtumassa esittelemässä toimintaansa sekä vastaanottamassa kurssi-ilmoittautumisia. Eniten osallistujia oli Eläinten karnevaaleilla (780), eskarifestareilla (660) ja lasten ja nuorten esittävän taiteen festareilla (608).

Kansalaisopiston Osaava-arvioija- hanke päättyi kesäkuun lopussa. Hankkeen aikana kehitettiin opettajien arviointiosaamista taiteen perusopetuksessa sekä osaamisperustaisessa opetuksessa ja luotiin niihin yhteiset arviointikäytänteet. Hankkeen pohjalta on laadittu opettajan oppaat niin taiteen perusopetukseen kuin osaamisperustaiseen opetukseenkin.

Kansalaisopiston markkinoinnin kehittämistä jatketaan edelleen. Printtimarkkinointi on kallistunut huomattavasti ja sen jakelussa on haasteita. Tämän johdosta kansalaisopiston sähköisen markkinoinnin kehittämistä jatketaan. Monikanavaisella sähköisellä markkinoinnilla pyritään nykyisten opiskelijoiden lisäksi tavoittamaan uusia osallistujaryhmiä.

Liikuntapalvelut

Hallinto:

Alkuvuoden aikana liikuntapaikkojen varauskäytäntöjä ja käytettävyyttä on parannettu mm. lisäämällä itse varattavien liikuntasalien määrää sekä ottamalla käyttöön kertamaksu pitäjien kuntosaleille.

Liikkuva Joensuu -verkoston toimintaa on jatkettu ja kehitetty, toukokuussa pidettiin verkoston keskeisille toimijoille tarkoitettu henkilöstöpäivä.

Vuoden vaihteessa päättynyt Mehtimäen testausasema sai jatkoa Sport & Health IQ Mehtimäki - Älykästä tietoa, kilpailuetua ja vaikuttavuutta kentälle -ryhmähankkeesta. Kyseinen hanke käynnistyi huhtikuun alussa. Vuoden 2025 elokuussa alkanut Harrastuksen Suomen mallista seuratoimintaan -hanke päättyi heinäkuussa 2026. Hankkeessa aloitettua seurayhteistyön kehittämistä jatketaan osana liikuntapalvelujen perustoimintaa.

Osana Kontiolahden kunnan koordinoimaa Vastuullisuuspilotti II-hanketta on aloitettu tarkastelemaan uimarantojen olosuhteita ja turvallisuutta. Työn tavoitteena on kehittää uimarantojen turvallisuutta siten, että olosuhteet vastaavat tiukentuneen kulutuspalvelulain kriteereitä. Työtä on tehty olosuhdeasiantuntijan johdolla.

Sisä- ja ulkoliikunta sekä Joensuu Areena:

Vähälumisesta talvesta johtuen sekä mehtimäen jalkapallonurmi että, pesäpallon hiekkatekonurmi saatiin käyttöön jo huhtikuun alkupuolella. Toukokuussa kesälajien sarjatoiminta lähti toden teolla käyntiin. Keskusta-alueen kentillä käyttöaste on iltaisin korkea, kun eri seurat harjoittelevat ja pelaavat.

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla järjestettiin voimistelun suurtapahtuma Gymnaestrada. Arviolta 7000-10 000 voimistelijaa ja voimistelun ystävää kerännyt tapahtuma sai laajalti kiitosta onnistuneiden järjestelyjen ja suorituspaikkojen osalta. Liikuntapalvelut osallistui järjestelyihin niin rakentamisessa, tapahtuman aikana kuin purkuvaiheessakin. Heti Gymnaestradan jälkeen järjestettiin Joensuun jäähallissa kamppailutapahtuma. Noin 2000 hengen yleisön kerännyt tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan sitten 1990-luvun.

Muita kesän tapahtumia olivat mm. heinäkuussa järjestetty yleisurheilun Motonet GP-osakilpailu. Mukavan yleisömäärän kerännyt kilpailu on vakiinnuttanut paikkansa Joensuun kesässä. Sen sijaan heinäkuun lopulla Lykynlammella järjestetyt Frisbeegolfin SM-kisat olivat ensimmäistä kertaa Joensuun alueella.

Kulunut kesä oli vilkasta aikaa myös liikuntapaikkarakentamisen saralla. Keskusta-alueella kesän aikana on saatu valmiiksi mm. seuraavat projektit: Mehtimäen tekonurmen ja Niinivaaran kaukalon valojen uusiminen, Niinivaaran tekonurmen kenttäremontti, Mehtimäen beach-kenttien päivitys ja skeittiramppien kunnostus, Linnunlahdella lautailijoille tehty vesillelaskurampin sorastus ja uusi varasto sekä Lykynlammen frisbeegolf-radan parannustyöt. Jälkimmäisenä mainitun taustalla oli heinäkuussa Lykynlammella järjestetyt lajin SM-kisat.

Vastaavasti pitäjissä perusparannettiin Louhiojan ja Reijolan uimaranta-alueita (yhteistyössä kylä- ja asukasyhdistysten kanssa) sekä Nivan uimarantaa. Lisäksi uusittiin Oravantaipaleen reittirakenteita, käynnistettiin Enon liikuntahallin piharemontti sekä Oravantaipaleen ja Paimenpojan polun opastussuunnittelu. Vekaruksen ulkoilualueen uusi sauna valmistuu alkusyksyn aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen:

Kansalaisopiston yhteistyökursseja järjestettiin kesäkaudella viisitoista. Neljä kurssia jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Kursseille osallistui yhteensä 180 henkilöä. Kesäkauden yhteistyökurssien määrä ja osallistujamäärä kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, jolloin kursseja järjestettiin kymmenen ja niille osallistui yhteensä 95 henkilöä.

Kuluneena kesänä kaupungin uimakouluihin osallistui yhteensä 390 lasta. Tämä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Halliuimakouluissa osallistujia oli 349 ja rantojen uimakouluissa 41. Uimakouluja järjestettiin yhteensä 40 ryhmässä viidellä eri taitotasolla. Kaikkien uimakoulujen täyttöaste oli 80 %. Kesän viimeisen halliuimakoulujakson ryhmät jouduttiin keskeyttämään uimahallissa havaittujen uimaveden pH-arvojen poikkeamien vuoksi.

Kesä- ja heinäkuussa uimahallien seniorikorttikäyntejä kertyi yhteensä 6 791, mikä on hieman yli 100 käyntiä vähemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Vesikon vammais- ja erityisliikuntakorttikäyntejä kertyi yhteensä 1 109 ja Rantakylän uimahallissa 471. Vesikon käyntimäärä kasvoi hieman edellisvuodesta, kun taas Rantakylän käynnit vähenivät, joka osin selittyy Rantakylän uimahallin sulun vuoksi. Yhteensä seniori-, vammais- ja erityisliikuntakorttikäyntejä kertyi 8 371.

Uimahallikäyntejä kertyi urheiluakatemialaisille 108, K789-kortilla 377 ja lukiolaisten kulttuuri- ja liikuntaetu LUTU-kortilla kaksi käyntiä.

Joensuu Areenan kävely- ja kelausvuoroilla viikoilla 25–32 kävi yhteensä 27 henkilöä. Elokuussa toimintaa jatketaan sekä Joensuu Areenalla että pitäjien liikuntasaleilla.

Ikääntyneiden liikuntaneuvonnassa järjestettiin kesän aikana yksilöllisiä alkutapaamisia. Liikuntaneuvontaryhmät käynnistyvät syksyllä.

Urheiluakatemia:

Kevään yhteishaun tuloksena elokuussa aloittaa 98 uutta 2. asteen urheilijaa. Yläkoulutoiminnassa on mukana 153 nuorta. Urheiluakatemian kokonaisurheilijamäärä on 622, mikä on suurin urheiluakatemian yli 20-vuotisessa historiassa.

Karelia AMK:n Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu -statuksen hakuun liittyvä

itsearviointiraportti palautettiin olympiakomitealle kesäkuussa. Prosessiin kuuluva auditointi on marraskuussa 2026.

Alkuvuoden 2026 aikana akatemian urheilijat ovat saavuttaneet 90 SM-mitalia ja neljä arvokisamitalia.

Valmistelija: talouspäällikkö, taloussuunnittelija

Sivistys- ja hyvinvointijohtajan päätösehdotus:

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää

-          merkitä lautakunnan osavuosikatsauksen ajalta 1.1. – 31.7.2026 tiedokseen

-          esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle liikunnan talousarviomuutosta sekä kulttuurin investointien määrärahan muutoksia taulukon mukaisina.

Päätös:

Hyväksyttiin yksimielisesti.