KV 08.12.2025 § 148 

Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti 8.12.2025 valtuuston puheenjohtajalle valtuustoaloitteen lähihankintalinjauksen muodostamisesta hankintatoimen tueksi.

Valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös Johannes Lasaroff, Hanna Koponen, Arto Pippuri, Emilia Kangaskolkka, Kauko Salo, Maija Törmänen, Simo Kettunen, Karita Kaita, Jertta Harinen, Olli-Pekka Mielonen, Satu Lukin, Timo Elo, Jenni Laasonen, Arja Holopainen, Sari Huovinen, Päivi Eteläpää, Jasmin Pyöriäinen, Asko Miettinen, Kaija Majoinen, Jarkko Immonen, Irmeli Stenberg-Louko, Outi Kastinen, Jussi Laakkonen, Katja Asikainen, Kristiina Oinonen, Lahja-Elina Vatanen, Atte Varis, Teija Alanen, Anna Estola, Maija Kuivalainen, Tiia-Mari Mäkinen, Petteri Tahvanainen, Anni Järvinen, Alia Dannenberg, Milena Varis, Terhi Savolainen, Krista Mikkonen, Asseri Kinnunen, Outi Mara, Jussi Wihonen, Timo-Ilkka Antikainen ja Mika Piironen.

Päätös:

Lähetttiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

KH 20.04.2026 § 139 

Kaupunginhallitus päätti 15.12.2025  lähettää valtuustoaloitteen talouspalvelujen ja Pohjois-Karjalan hankintatoimen valmisteltavaksi.

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Joensuun kaupunki laatii ja ottaa käyttöön erillisen lähihankintalinjauksen, joka ohjaa kaupungin hankintayksiköitä ja tytäryhtiöitä toimimaan systemaattisesti paikallisuutta tulkevalla tavalla.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Joensuun kaupungin hankintoja ohjaa hankintalaki (1397/2016) sekä kaupunginhallituksen 17.2.2025 hyväksymät Joensuun kaupunkikonsernin hankintaohjeet.

Hankinnat on hankintalain mukaan kilpailutettava taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Hankintoja koskevat yleiset periaatteet on todettu hankintalain 3 §:ssä, joka edellyttää hankintayksikköä kohtelemaan hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimimaan avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen kaikissa hankinnoissa. Tarjouspyyntö tai muut hankinta-asiakirjojat tulee lain mukaan laatia siten, että hankinnan kohteen määrittely ei missään vaiheessa aseta tarjoajia epätasa-arvoiseen asemaan. Tarjoajien ja tarjousten arvioinnissa tasapuolisuusvaatimus edellyttää, että asetetut vaatimukset koskevat samalla tavoin kaikkia tarjoajia. Ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava julkisissa hankinnoissa samalla tavalla riippumatta ehdokkaiden tai tarjoajien kansallisuudesta tai alueellisesta sijoittautumisesta. Syrjimätön kohtelu edellyttää siten myös, että eri paikkakunnilta olevia ehdokkaita tai tarjoajia kohdellaan samalla tavoin kuin esimerkiksi oman kunnan yrityksiä. Hankinnalle asetetut vaatimukset eivät saa olla paikallisia, tiettyä aluetta suosivia tai syrjiviä. Tarjouspyyntöön ei lain mukaan voi asettaa hankinnan kriteeriksi mitään kriteeriä, joka on selvästi omaa paikkakuntaa / paikkakunnan yritystä suosiva. Sijaintiin perustuvat kriteerit eivät ole hankintalain sallimia kriteerejä, koska ne syrjivät muualle sijoittuneita tarjoajia ja rajoittavat näin vapaan kilpailun syntymistä.

Hankintalain mukaiset periaatteet eivät siten lähtökohtaisesti mahdollista nimenomaista lähihankintalinjausta, jossa paikallisia yrityksiä suosittaisiin, vaan hankinnat on toteutettava tasapuolisesti, syrjimättömästi ja avoimesti. Paikallisten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin voidaan kuitenkin edistää hankintaohjeistuksen ja hankintojen suunnittelun keinoin siten, että osallistumisen käytännön esteitä vähennetään. Suomalaisen tutkimuksen mukaan pk-yritysten osallistumista rajoittavat erityisesti hankintojen liian suuret kokonaisuudet ja vähäinen ositus, raskas hallinnollinen kuormitus ja monimutkaiset menettelyt sekä tarjouspyyntöjen epäselvyys. Näihin esteisiin voidaan vaikuttaa muun muassa hankintojen ennakoivalla viestinnällä, markkinavuoropuhelun hyödyntämisellä, hankintakokonaisuuksien tarkoituksenmukaisella osituksella, osatarjousten sallimisella sekä soveltuvuusvaatimusten ja tarjouspyyntöjen selkeydellä ja suhteellisuudella.

Joensuun kaupunkikonsernin hankintaohjeet luovat edellytyksiä paikallisten yritysten osallistumiseen alueen hankintoihin. Ohjeiden mukaiset hankinnoissa otettavat strategiset linjaukset (markkina- ja yritysnäkökulma, innovaationäkökulma, sosiaaliset näkökulmat ja ympäristönäkökulma) korostavat hankintojen suunnittelun merkitystä. Erityisesti markkina- ja yritysnäkökulmassa korostuvat tekijät, joilla voidaan vähentää käytännön esteitä ja edistää paikallisten yritysten osallistumismahdollisuuksia. Näkökulma korostaa tarjoajien osaamista – yrityksissä on tietoa ja näkemystä asioista, jotka hankinnassa on huomioitava.

Keskeisessä asemassa hankintojen suunnittelua on markkinakartoitus, jonka tarkoituksena on yleensä lisätä hankintayksikön markkinatuntemusta, kartoittaa markkinoilla olevia eri vaihtoehtoja ja saada tarkempi käsitys siitä, miten hankinnan kohde kannattaisi tarjouspyynnössä määritellä, esimerkiksi sen perusteella, minkälaisia sopimusehtoja tai tuotteiden hinnoittelumekanismeja tietyllä alalla esiintyy. Markkinakartoitus sisältää tyypillisesti avoimen markkinavuoropuhelun tai tietopyynnön, joiden kautta myös paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa hankinnan kriteereihin. Esimerkiksi, jos vuoropuhelusta nousee paikallisilta toimijoilta esiin toiminnallisuuteen tai palveluun liittyviä eduksi katsottavia asioita, niitä voidaan hankintalain puitteissa esimerkiksi pisteyttää. Markkinavuoropuhelun kautta myös yritykset pääsevät tyypillisesti lausumaan hankinnan laajuudesta ja esittää näkemyksiä sen jakamisesta osiin. Markkinakartoituksiin osallistumisen tärkeyttä korostaa myös se, että nykyisen oikeuskäytännön mukaan hankintaa voi korjata ilman keskeyttämistä vain vähäisiltä osin. Siksi tarjoajien osallistuminen jo hankinnan suunnitteluvaiheessa, jolloin hankinnan sisältöön on mahdollista vaikuttaa, on tärkeää. Pohjois-Karjalan hankintatoimen kokemuksen mukaan valitettavan usein relevantit kysymykset tulevat toimijoilta vasta siinä vaiheessa, kun lopullinen tarjouspyyntö on jo julkaistu.

Markkina- ja yritysnäkökulman entistä laajempi hyödyntäminen on yksi keskeinen kaupungin strategiasta nostettu tavoite Pohjois-Karjalan hankintatoimelle ja tukee paikallisten yritysten osallistumismahdollisuuksia. Talousarviossa asetetettuna tavoitteena on ollut, että markkinakartoitusten määrä kasvaa Pohjois-Karjalan hankintatoimen kilpailuttamissa hankinnoissa. Pohjois-Karjalan hankintatoimi kilpailuttaa hankintoja kaupungin lisäksi myös lukuisille muille sopimustahoille. Lähtökohtaisesti markkinakartoituksen käyttämisen ratkaisee tilaaja. Kaupunki ei voi omalta osaltaan päättää muiden toimijoiden kilpailutuksista, mutta Joensuun kaupungin hankinnoissa on kaupunkikonsernin hankintaohjeet huomioiden linjattu joulukuussa 2025 kaupungin johtoryhmän toimesta, että kaikissa kaupungin hankintatoimen kautta tehtävissä hankinnoissa tulee käyttää markkinakartoitusta.  Linjauksen myötä markkinavuoropuhelun ja tietopyyntöjen käyttö on hankinnoissa kasvanut vuoden 2026 alkupuolella.

Myös vuoden 2026 talousarviossa asetetut, kaupungin strategiasta johdetut toiminnalliset tavoitteet tukevat paikallisten ja alueellisten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Tavoitteissa korostuu strategisten linjausten huomioon ottaminen markkina‑ ja yritysnäkökulmasta sekä innovaatio-, ympäristö- ja sosiaalisista näkökulmista, samoin kuin näihin liittyvän vaikuttavuuden arviointi. Lisäksi tavoitteena on alueellisten hankintojen osuuden kasvattaminen. Strategisten tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää kuitenkin tapauskohtaista harkintaa, sillä hankinnoissa voi ilmetä tilanteita, joissa esimerkiksi taloudelliset, ympäristöön liittyvät tai muut kaupunkistrategian ohjaavat näkökohdat rajaavat mahdollisuuksia vastata kaikkiin paikallisten yritysten esittämiin toiveisiin hankintakriteerien osalta.

Markkinavuoropuhelusta saadaan paras hyöty paikallisten yritysten osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi silloin, kun sekä hankintayksikkö että yritykset osallistuvat siihen aktiivisesti, jolloin hankintojen suunnittelussa voidaan huomioida markkinoiden rakenne ja yritysten tosiasialliset toimintaedellytykset hankintalainsäädäntöä noudattaen. Aiemman tutkimustiedon perusteella on osoitettavissa, että yrityksiltä jää hyödyntämättä julkisten hankintojen mahdollistamaa potentiaalia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan hankintatoimi osallistui vuonna 2013 Itä-Suomen yliopiston Julkisten hankintojen strateteginen osaaminen hankkeeseen, jossa tutkittiin hankintojen tilaa ja aluevaikutuksia alueellamme (Saastamoinen, Tammi, Turtiainen; Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa). Tutkimuksessa kävi mm. ilmi, että vain 1/3 yrityksistä seurasi aktiivisesti Hilma-palvelua ja näin suurin osa mahdollisuuksista tarjota jää käyttämättä. Myös markkinavuoropuhelut julkaistaan avoimesti Hilman kautta.

Kaupunki tukee yhdessä Business Joensuu Oy:n hankintaneuvonnan kanssa paikallisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin ja saada ennalta tietoa tulevista kilpailutuksista. Hankintaneuvonta tarjoaa maksutonta neuvontaa julkisiin hankintoihin osallistumisessa. Business Joensuu Oy:n hankintaneuvojan nimi on myös jokaisessa hankintatoimen julkaisemassa tarjouspyynnössä. Joensuun kaupunki järjestää yhteistyössä Business Joensuu Oy:n ja yrittäjäjärjestön kanssa kaikille avoimen hankintaillan vuosittain helmi-maaliskuussa, jossa hankinta-asioiden lisäksi kaupungin yksiköt esittelevät tulevia hankintojaan. Tulevia hankintoja on koko maakunnan osalta nähtävissä osoitteessa hankintakalenteri.fi/jns. Ylläpidosta vastaa Pohjois-Karjalan hankintatoimi. Samassa osoitteessa on reilun kymmenen vuoden ajalta kaikki hankintapäätökset. Pohjois-Karjalan hankintatoimi on pyytänyt lisäksi palautetta tarjouspyyntöön tutustuneilta ja tarjoajilta jokaisesta hankinnasta vuodesta 2024 alkaen. Palautetta hyödynnetään tulevien hankintojen suunnittelussa.

Paikallisten yritysten ja hankintayksiköiden välistä vuoropuhelua sekä hankintoihin osallistumisen edellytyksiä koskevan tiedon lisäämiseksi – ja yhtenä uutena konkreettisena kehittämiskeinona – on kevään 2026 hankintaillan keskustelujen pohjalta tarjottu Karelia ammattikorkeakoulun ja Itä‑Suomen yliopiston opiskelijoille opinnäytetyön aihe, jossa tarkastellaan Pohjois‑Karjalan hankintatoimen toteuttamia kilpailutuksia. Tavoitteena on analysoida, kuinka aktiivisesti paikalliset yritykset ovat osallistuneet hankintoihin ja millaisissa hankinnoissa ne ovat menestyneet, sekä selvittää syitä tilanteisiin, joissa paikallisia yrityksiä ei ole osallistunut tai valittu sopimustoimittajiksi. Tarkastelussa on tarkoitus hyödyntää myös yrityksiltä saatavaa palautetta osallistumista rajoittavien tekijöiden tunnistamiseksi. Palautetta pyritään ryhmittelemään hankintatyyppien mukaan, jotta voidaan tunnistaa rakenteellisia, sisällöllisiä tai prosessiin liittyviä esteitä osallistumiselle. Opinnäytetyön pohjalta saatavan tiedon on tavoitteena tukea kaupungin hankintamenettelyjen ja viestinnän kehittämistä sekä paikallisten yritysten tasapuolisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamista.

Tarjouspalvelussa tarjouspyyntöihin tutustuneiden paikallisten yritysten lukumäärä on kasvanut tasaisesti, ts. uusia paikallisia yrityksiä on rekisteröitynyt sähköiseen kilpailutusjärjestelmään. Paikallisia tarjoajia oli vuonna 2025 41,4 % kaikista tarjouksista ja voimassa olevista sopimuksista 43,6 % on paikallisten toimittajien kanssa. Kaikista sopimustoimittajista 47 % oli paikallisia vuonna 2025. Paikallinen tarjoaja valittiin sopimustoimittajaksi 459 kertaa vuonna 2025. Lukumääriin vaikuttaa vuosittain vaihtuvat kilpailutettavat kohteet; jonakin vuonna kuntasektorilla voi olla enemmän paikallisesti toteutettavia hankintoja, kuten kuljetuksia, kuin toisina vuosina.

Yhteenvetona valtuustoaloitteeseen todetaan, että hankintalain mukaiset periaatteet eivät siten lähtökohtaisesti mahdollista nimenomaista lähihankintalinjausta. Sen sijaan jo olemassa olevien Joensuun kaupunkikonsernin hankintaohjeiden ja siinä määriteltyjen linjausten käytännön toimeenpanon kautta edistetään myös paikallisten yritysten osallistumista hankintoihin. Hankintaohjeiden jalkauttamista tukee myös kaupungin ja muiden yhteistyötahojen vastuuhenkilöille kohdennettu koulutus. Talousarviossa asetetaan vuosittain strategiasta johdetut toiminnalliset tavoitteet myös hankintoja koskien, joiden kautta strategiassa asetut tavoitteet jalkautuvat vuosittaisiksi toimenpiteiksi. Tavoitteiden raportoinnin kautta on mahdollista seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Valmistelija: hankintapäällikkö, talousjohtaja

Kaupunginjohtajan päätösehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

antaa edellä kirjoitetun vastauksen valtuustoaloitteeseen lähihankintalinjauksen  muodostamisesta hankintatoimen tueksi ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös:

Hyväksyttiin yksimielisesti.

KV 27.04.2026 § 36 

Ehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

antaa edellä kirjoitetun vastauksen valtuustoaloitteeseen lähihankintalinjauksen  muodostamisesta hankintatoimen tueksi ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.

Keskustelu:

Asiassa käytiin keskustelu, jossa kaksi valtuutettua käytti puheenvuoron.

Keskustelussa valtuutettu Johannes Lasaroff ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Valtuutettu Jenni Laasonen kannatti Johannes Lasaroffin  tekemää palautusesitystä.

Päätettyään keskustelun palauttamisen osalta, puheenjohtaja tiedusteli valtuutetuilta, voidaanko asia palauttaa yksimielisesti uudelleen valmisteltavasi. Kukaan valtuutetuista ei vastustanut asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Tämän jälkeen kolme valtuutettu käytti vielä puheenvuoron. Puheenvuoroissa annettiin saatteita asian uudelleen valmistelulle.

Päätös:
Puheenjohtaja totesi, että edellä selostetun käsittelyn tuloksena kaupunginvaltuusto  päätti yksimielisesti palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi.

KH 21.09.2026 § 306  

2077/00.02.00.03/2025  

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4.5.2026 siirtää kaupunginvaltuuston uudelleen valmisteltavaksi palauttaman valtuustoaloitteen konsernipalveluihin valmisteltavaksi.

Valtuustoaloitteessa esitetty tavoite paikallisen elinvoiman, yrittäjyyden ja yritysten toimintaedellytysten vahvistamisesta julkisten hankintojen avulla on kaupungin strategian mukainen ja perusteltu. Aloitteen lähtökohtana on näkemys siitä, että kaupungin hankinnoilla voidaan vahvistaa alueen yritystoimintaa, työllisyyttä ja verotulopohjaa sekä tukea paikallistalouden kehittymistä. Hankinnoilla on siten merkitystä kaupungin elinvoiman ja alueen yritysten toimintaedellytysten kannalta.

Aiempi, valtuuston uudelleen valmisteltavaksi palauttama vastaus tarkasteli valtuustoaloitetta ensisijaisesti hankintalainsäädännön asettamien reunaehtojen näkökulmasta. Uudessa valmistelussa asiaa on arvioitu lisäksi kaupungin strategisen elinvoimapolitiikan näkökulmasta. Vaikka hankintalainsäädäntö ei mahdollista tarjoajien suosimista niiden sijainnin perusteella, kaupungilla on merkittäviä mahdollisuuksia edistää paikallisten ja alueellisten yritysten osallistumisedellytyksiä sekä vahvistaa hankintojen myönteisiä elinvoimavaikutuksia.

Kaupungin strategiassa on asetettu tavoitteeksi toteuttaa hankinnat laadukkaasti, tehokkaasti, kestävästi ja innovatiivisesti sekä vahvistaa hankinnoilla paikallista aluetaloutta. Strategian avainmittarina seurataan alueellisten hankintojen osuutta kaupungin kokonaishankinnoista. Valtuustoaloitteessa esitetty tavoite sisältyy siten jo kaupungin voimassa olevaan strategiaan. Keskeistä on varmistaa, että strateginen tavoite näkyy riittävän konkreettisesti hankintojen valmistelussa, käytännön toimintatavoissa, vuosittaisessa tavoitteenasettelussa ja tavoitteiden toteutumisen seurannassa.

Hankintalainsäädäntö edellyttää tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua eikä mahdollista tarjoajan kotipaikkaan tai alueelliseen sijaintiin perustuvien soveltuvuusvaatimusten tai tarjousten vertailuperusteiden käyttämistä. Hankintalainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin useita keinoja, joilla voidaan vahvistaa paikallisten ja alueellisten yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin ja menestyä niissä tasapuolisen kilpailun perusteella. Myös valtuustoaloitteessa on nostettu esille tällaisia hankintalainsäädännön sallimia keinoja.

Keskeisiä toimenpiteitä ovat markkinavuoropuhelun systemaattinen hyödyntäminen ennen hankintojen käynnistämistä, hankintojen ennakoiva viestintä, hankintakokonaisuuksien tarkoituksenmukainen osittaminen, yritysten osallistumista tarpeettomasti rajoittavien vaatimusten välttäminen sekä yhteistyö yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja elinkeinotoimijoiden kanssa. Kaupungin johtoryhmä linjasi vuoden 2025 lopulla, että kaikissa kaupungin omissa, Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta toteutettavissa hankinnoissa käytetään markkinakartoitusta. Tavoitteena on, että markkinoiden rakenne, alueen yritysten toimintaedellytykset ja hankinnan tavoitteet voidaan ottaa huomioon jo hankinnan suunnitteluvaiheessa. Markkinavuoropuhelu antaa myös paikallisille ja alueellisille yrityksille mahdollisuuden tuoda esille hankinnan toteutukseen, vaatimuksiin ja hankintakokonaisuuden laajuuteen liittyviä näkökulmia ennen tarjouspyynnön julkaisemista.

Kaupunginhallitus katsoo, että valtuustoaloitteessa esitetty tavoite on tarkoituksenmukaista toteuttaa kytkemällä toimenpiteet kaupungin strategiaan, hankintaohjeisiin, talousarvion vuosittaiseen tavoitteenasetteluun sekä toiminnan ja talouden seurantaan. Näin tavoitteet muodostavat osan kaupungin normaalia strategista ohjausta, koskevat hankintoja tekeviä kaupungin toimielimiä ja yksiköitä sekä tulevat säännöllisesti valtuuston arvioitaviksi.

Tavoitteiden ja toimenpiteiden tarkentamista voidaan tehdä jo vuoden 2027 talousarvion valmistelussa. Valmistelussa arvioidaan erityisesti tavoitteita ja mittareita, jotka koskevat esimerkiksi markkinavuoropuhelun toteuttamista merkittävissä hankinnoissa, hankintojen osittamisen arviointia, ennakoivan hankintaviestinnän kehittämistä, yritysyhteistyön vahvistamista sekä alueellisten hankintojen osuuden ja muiden elinvoimavaikutuksia kuvaavien mittareiden seurantaa.

Toiminnalliset tavoitteet tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäviksi osana talousarviota. Niiden toteutumisesta raportoidaan osana kaupungin toiminnan ja talouden säännöllistä seurantaa. Tällä tavoin kaupungin strateginen tavoite paikallisen aluetalouden vahvistamisesta hankintojen avulla muuttuu nykyistä konkreettisemmiksi toimenpiteiksi, mittareiksi ja seurannaksi. Samalla kaupunginvaltuusto saa säännöllisesti tietoa tavoitteiden toteutumisesta.

Kaupunki jatkaa yhteistyötä alueen yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja elinkeinotoimijoiden kanssa yritysten hankintaosaamisen ja hankintoihin osallistumisen edellytysten vahvistamiseksi. Tavoitteena on, että yritykset saavat riittävän ajoissa tietoa tulevista hankinnoista, osallistuvat aktiivisesti markkinavuoropuheluihin ja voivat valmistautua tarjouskilpailuihin. Kaupunki kehittää yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa myös tapoja tunnistaa yritysten osallistumista vaikeuttavia käytännön esteitä ja hyödyntää saatua tietoa tulevien hankintojen valmistelussa.

Vuonna 2027 toteutettavan kaupunkistrategian väliarvioinnin yhteydessä arvioidaan hankintoja koskevien strategisten tavoitteiden, mittareiden ja seurannan kehittämistarpeet. Samalla arvioidaan, onko hankintojen elinvoima- ja yritysvaikutuksia tarkoituksenmukaista painottaa nykyistä vahvemmin kaupungin strategisessa ohjauksessa sekä miten valtuustoaloitteessa esitettyjen tavoitteiden toteutumista voidaan edelleen vahvistaa osana strategian toimeenpanoa.

Yhteenvetona kaupunginhallitus toteaa, että valtuustoaloitteessa esitetty tavoite paikallisen elinvoiman ja yritysten toimintaedellytysten vahvistamisesta hankintojen avulla on kaupungin strategian mukainen. Kaupunki ei voi suosia tarjoajia niiden kotipaikan tai alueellisen sijainnin perusteella, mutta se voi tilaajana ja hankintojen tarpeenmäärittäjänä vahvistaa paikallisten ja alueellisten yritysten tosiasiallisia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Aloitteen tavoitteet kytketään entistä tiiviimmin osaksi kaupungin strategiaan, hankintaohjeisiin, talousarvion vuosittaiseen tavoitteenasetteluun sekä toiminnan ja talouden seurantaan. Toimeenpanossa painotetaan markkinavuoropuhelua, hankintojen osittamisen arviointia, ennakoivaa viestintää, yritysyhteistyötä sekä hankintojen elinvoima- ja yritysvaikutusten seurantaa. Näin aloitteen tavoitteet kytketään kaupungin normaaliin strategiseen ohjaukseen ja niiden toteutuminen tuodaan säännöllisesti kaupunginvaltuuston arvioitavaksi.

Valmistelija: konsernipalvelut

Kaupunginjohtajan päätösehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

antaa edellä kirjoitetun vastauksen valtuustoaloitteeseen lähihankintalinjauksen  muodostamisesta hankintatoimen tueksi ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös:

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.