KULILK 21.10.2026    

39/02.02.02.01/2026  

Talouden ja toiminnan tilasta sekä talousennusteesta raportoidaan talousarvion 2026 täytäntöönpano-ohjeiden ja talouspalvelujen antamien tarkempien ohjeiden mukaan lauta- ja johtokunnille kuukausittain. Osavuosikatsauksia seuraavien kuukausien (huhti-, elo- ja lokakuun) tilanteesta ei laadita kirjallista raporttia, ellei talousarvio uhkaa ylittyä tai toteumaennuste ole muuttunut olennaisesti. Ensimmäinen raportti lautakunnalle laaditaan helmikuun lopun tilanteesta.

Osavuosikatsaukset laaditaan maalis-, heinä- ja syyskuun tilanteista, joissa raportoidaan talouden, toiminnan ja tulosennusteen lisäksi toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi raportoidaan talouden sopeutustoimien toteutumisesta sekä kirjataan toimialoittain riskienhallinnasta lyhyesti toteutuneen toiminnan ja talouden ajankohtaiset riskit sekä muut havainnot riskeihin liittyen.

Mikäli talouden sopeutustoimenpiteet eivät joltain osin toteudu tai talousarvio uhkaa ylittyä muuten, tulee käynnistää muita toimenpiteitä, joiden toteuttamisella varmistetaan talousarviossa pysyminen. Nettomenoja lisääviä talousarviomuutoksia voidaan tehdä vain erityisen perustelluista syistä.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan talouden toteuma tammi-syyskuussa 2026 palvelualueittain:                                                                     

   2026 2025

Kulttuuripalvelut                      71,8 % 71,7 %

Liikuntapalvelut                       75,6 % 74,3 %

Yhteensä                                73,5 % 72,8 %

Yhteenveto:

Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden talouden odotetaan toteutuvan talousarvion mukaisena.

Palvelualueiden alkuvuoden keskeisin toiminta:

Kulttuuripalvelut

Kulttuuripalveluiden tuloksellinen toiminta on monipuolista ihmisten hyvinvointia edistävää ja harrastuksia mahdollistavaa kokonaisvaltaista kulttuuritoimintaa. Yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja elämiseen liittyvää elämysvoimaa tuetaan kulttuurilla vahvasti.

Tendenssi kulttuurilla on edelleen nousujohteista. Kulttuuripalvelut reagoivat kulttuurin tarpeisiin toimintojaan kehittäen sekä havainnoiden yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa.

Yleinen kulttuuritoiminta:

Kulttuuriavustukset valmisteltiin helmikuussa hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan päätettäväksi. Erityisesti monivuotiset kumppanuussopimukset olivat keskiössä ja kumppaneita on nyt avustuksen piirissä 20. 

Kulttuuritupsahdusten ja kaupunginosakonserttien haussa valittiin 9 sisältöä kulttuuritupsahduksiin ja kaupunginosakonsertteihin 3 sisältöä. Niitä toteutettiin erityisesti Gymanestrada-tapahtuman yhteydessä.

Gymnaestradaan tuotettiin kulttuuritupsahdusten ja kaupunginosakonserttien lisäksi Lasten Puuhapuisto Ystävyyden puistoon, Kurkistus kulttuuriin-työpajat Muikku-saliin sekä muotinäytös yhdessä Riverian kanssa Mehtimäen Guru-lavalle.

Yleinen kulttuuritoiminta vastaa Joensuun kaupunkikeskustassa toteutettavien kansalaisjuhlien koordinoinnista. Sotien 1939–1945 Joensuun perinnetoimikunnan kanssa on sovittu työnjako juhlien järjestämisestä ja juhlien talous kulkee yleisen kulttuuritoiminnan budjetin kautta. 

Tänä vuonna Sotien 1939–1945 Joensuun perinnetoimikunta on järjestänyt kansallisen veteraanipäivän ja kaatuneitten muistopäivän juhlallisuudet Joensuun kaupunkikeskustassa. Lisäksi järjestettiin kansallisen veteraanipäivän juhla Rantakylän normaalikoulun oppilaille. Kaatuneitten muistopäivänä tehtiin yhteistyötä Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n kanssa ja päiväjuhlassa juhlistettiin yhdistyksen 25-vuotisjuhlaa. Sotien 1939–1945 Joensuun perinnetoimikunnan lipunnaulaustilaisuus järjestettiin syyskuussa.

Elokuussa järjestettiin yhdessä Museo Elielin kanssa Elielin Elojuhlat, jotka toivat uudenlaisen sisältökokonaisuuden Joensuun loppukesään. Kaksipäiväisessä tapahtumassa oli useita esiintyjiä ja työpajoja.

Pitäjissä Soi-kiertue on kiertänyt kaikki Joensuun pitäjät ja kulttuuritupsahdukset ovat täydentäneet tarjontaa.

Järjestettyjä tapahtumia ja työpajoja ollut 53 ja niissä oli 16 367 kävijää.

                     Yleinen kulttuuritoiminta on mukana monialaisissa verkostoissa.

• Moderoi Kulttuuripankkia Pohjois-Karjalan laajuisesti yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa.
• Järjestämässä 21.5.2026 Pohjois-Karjalan ensimmäistä kulttuurifoorumia yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Sillanrakentajat-hankkeen (KUVI) kanssa.

Kesäkuussa julkaistiin kaksi omaehtoiseen kulttuuritoimintaan liittyvää palvelua. Kulttuurireitit tuotettiin yhteistyössä Joensuun museoiden kanssa. Kahden eri teemaisen reitin avulla kaupunkia voi kokea joko historian tai julkisen taiteen näkökulmasta. Kuusi kirjanvaihtolaatikkoa on asennettu eri puolille Joensuun keskustaa. Kirjanvaihtolaatikot edistävät lukutaitoa ja erityisesti lukuintoa.  Kirjanvaihtolaatikoiden visuaalisuus toteutettiin yhteistyössä Joensuun Taiteilijaseuran kanssa ja säänkestävien laatikoiden ulkoasusta vastaavat joensuulaiset taitelijat. Kaupunginvaltuutettu Maija Kuivalainen (vas.) teki valtuustoaloitteen kirjanvaihtolaatikoiden käyttöönotosta lukuinnon lisäämiseksi.

Lastenkulttuuri:

Koululaisten kulttuuripolku on käynnistynyt syyskaudella Ekojen kirjastovierailujen sekä Kakkosten taiteilijatapaamisten eli muusikkovierailujen osalta. Muiden ikäryhmien ohjelmat käynnistyvät myöhemmin syyskaudella.

Varhaiskasvatuksen kanssa toteutettiin elokuussa jo toinen koulutusilta perhepäivähoitajille ja koulutukset päiväkodeissa ovat myös käynnistyneet. Musiikkia päivään koulutus rohkaisee henkilökuntaa musiikin käyttöön ja perhepäivähoitajien lisäksi mukana on kahdeksan päiväkodin henkilöstö lukuvuonna 26–27.  Elo-syyskuussa järjestettiin Kirjakurkkaustyöpajoja seitsemällä päiväkodilla.

Yhteistyötä Siun soten kanssa on jatkettu maksuttomien kulttuurimaistiaisten markkinoinnissa ja taidehetkiä lapsiperheille on järjestetty keskustassa kansalaisopiston tiloissa. Taide kutsuu -hankkeelle rekrytoitiin elokuun alusta hankekoordinaattori ja taidekasvattaja. Yhteistyö sekä erityisluokkien että valimistavan opetuksen luokkien kanssa on käynnistynyt hyvin.

Lastenkulttuurin on toteuttanut syyskuun loppuun mennessä 191 tapahtumaa ja asiakaskontakteja verkkosisältö mukaan lukien 7658.

Kaupunginorkesteri:

Kaupunginorkesterin alkuvuosi sujui monipuolisten konserttien sekä työssä kehittymisen merkeissä. Kevään konserttiohjelmisto tarjosi monipuolista sisältöä: sinfoniaa, viihdettä, lastenkonsertteja, Kirkkokonsertti, kamarikonsertti sekä avoimia kenraaliharjoituksia.

Toteutimme maksuttomia kulttuurihyvinvointipalveluja kaupunkilaisillemme niin kouluilla kuin palvelutaloillakin. 

Kesän tilauskonsertit Ilosaarirockissa ja Lieksan vaskiviikoilla onnistuivat erinomaisesti. Ilosaarirockissa orkesteri esiintyi Arppan kanssa luoden yhdessä upean konserttikokonaisuuden artistin kappaleista. Lieksan vaskiviikoilla orkesterimme säesti viidettä kansainvälistä pasuunakilpailua ja soitimme Kilpailusäestyksen lisäksi Musorgskyn Näyttelykuvia. Orkesteri sai erittäin hyvää palautetta               molemmista festivaaliesiintymisestään.

Syyskausi käynnistyi Joen yön ilmaiskonsertilla, joka  toteutettiin yhdessä Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kanssa. Sali oli perinteiseen tapaan täynnä yleisöä. Otatimme uusia valokuvia orkesteristamme ja päivitimme toimintasuunnitelmaa kaupungin strategian pohjalta. Uutena avauksena muusikoille meillä on improvisaatioon perustuva konsertti, joka oli niin muusikoiden kuin yleisönkin mielestä rohkea ja mielenkiintoinen. Syyskauden tähän astiseen ohjelmistoon on kuulunut niin sinfoniaa, viihdettä kuin kamarimusiikkiakin. Toteutimme Tanssiteatteri Minimin kanssa yhdessä Stravinskin Sotilaan tarinan, jossa tanssimassa oli Minimistä Virva Torkko. Kertojana toimi näyttelijä Aku Sipola.

                    Museot:

Museoiden vuotta ovat leimanneet Museo Elielin toimintojen vakiinnuttaminen, taidemuseon näyttelyjen suunnittelu ja kokoelmakeskuksen järjestelyjen jatkuminen. Taidemuseon peruskorjauksen valmistuminen on viivästynyt.

Museo Elielissä ja Joensuun bunkkerimuseossa on syyskuun loppuun mennessä vieraillut yhteensä 18 705 asiakasta, joista koululaisia 2874. Museoissa on järjestetty 39 tapahtumaa, joihin on osallistunut 1852 asiakasta.

Museoiden kokoelmakeskuksessa on jatkettu museo-objektien hyllysijaintien merkitsemistä kokoelmanhallintajärjestelmiin, esineiden hyllyttämistä ja järjestämistä hyllyihin sekä kuntoarvioiden kirjaamista kokoelmanhallintajärjestelmiin. Museo vastaanotti elokuussa sanomalehti Karjalaisen ja Karjalan Heilin mittavan kuvalahjoituksen. Museon asiakkaille on digitoitu reilut 1400 valokuvaa ja museon omaan toimintaan 110 kuvaa. Pohjois-Karjalan museolle lahjoitettiin 10 esinettä, joista merkittävin lahjoitus on Joensuun ensimmäisen evankelisluterilaisen kirkon alttaritaulu. Taidemuseo sai kuuden teoksen lahjoituksen syyskuussa, joista yksi oli Olavi Martikaisen ja viisi Alice Kairan teosta. 

Alueellisen vastuumuseon kulttuuriympäristötehtävät ovat edenneet suunnitellusti. Syyskuun loppuun mennessä on annettu noin 325 lausuntoa, joista valtaosa liittyi arkeologiseen kulttuuriperintöön. Sidosryhmäyhteistyötä on tehty aktiivisesti muun muassa maakuntakaavan ohjausryhmässä, maisemahankkeissa, luonnon monimuotoisuutta käsittelevissä työryhmissä sekä Pohjois-Karjalan Rakennusperinneyhdistys Räppänän toiminnassa.

Rakennetun kulttuuriympäristön osalta museon korjausrakentamisen asiantuntija osallistui elokuussa Oulussa järjestettyyn Korjaajan polku -tapahtumaan. ENA-avustuksia haettiin maakunnassa 11 kohteelle, joista seitsemälle myönnettiin avustus. Museoviraston ja Elinvoimakeskuksen avustusten kautta Pohjois-Karjalaan kohdistui yhteensä noin 100 000 euroa rakennusperinnön hoitoon. Uusi avustushaku käynnistyy lokakuussa.

Arkeologian vastuualueella toimintaa ovat painottaneet tutkimus-, inventointi- ja yleisötyö. Museon arkeologi ja Brahea – hankkeen arkeologi esittelivät elokuussa Lieksan rautakautisia löytöjä sekä Brahean kaupungin tutkimuksia. Löytöpaikkojen tarkastuksia on jatkettu, ja tähän mennessä kertynyt aineisto on osoittautunut merkittäväksi. Syyskuussa toteutettiin Brahea-hankkeen maastotyöt, joiden tuloksista tiedotetaan myöhemmin. Lisäksi museon arkeologi osallistui Möhkössä järjestettyyn EU-PoTaRCh-hankkeen kansainväliseen koulutustapahtumaan sekä esitteli alueellisen vastuumuseon toimintaa ja teollisuusarkeologisia kohteita yleisötilaisuuksissa.

Huhtikuussa museo kävi Museoviraston kanssa neuvottelut alueellisen vastuumuseotoiminnan toteutumisesta kaudella 2023–2026 sekä tulevan kauden 2027–2030 suunnittelusta.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön (KKES) rahoittaman Lieksan Brahean kaupungin paikan arkeologinen tarkkuusinventointi suoritettiin syyskuussa. Huhtikuussa alkoi MuseoNEXT- hanke, jossa etsitään Joensuun museoiden yleisötyölle uusia konkreettisia muotoja kohdata nuoret ja nuoret aikuiset.

Seutukirjasto:

Kirjastoissa on ollut vuoden aikana vilkasta. Lainoja ja käyntejä on enemmän kuin vuosi sitten tähän aikaan ja tapahtumien ja käyttäjäkoulutusten järjestämisessä ollaan hyvällä tasolla. Lasten ja nuorten aineiston lainaaminen on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan ja se muodostaakin käytännössä kaiken kasvun lainaamisessa.

Investointeja on ollut paljon. Pääkirjaston palautusautomaatti, Hammaslahden kalustuksen viimeistely ja Viinijärven kirjaston kalustaminen ovat toteutuneet. Viinijärven kirjasto avautuikin elokuussa uusissa tiloissa. Uuden kirjastoauton hankinta on hyvässä vaiheessa: alusta on valmis ja koria ollaan rakentamassa. Kuvitus autoon on jo selvillä ja nimikin saadaan valittua asiakkaiden runsaiden ehdotusten joukosta ennen kuin auto aivan loppuvuonna valmistuu. Outokummun kirjaston hyllyjen uusiminen tapahtuu vuoden lopulla ja kirjasto on tällöin jonkin aikaa kiinni.

Pääkirjaston tulevaa peruskorjausta silmällä pitäen on syksyn aikana aloitettu asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen. Osallistaminen tapahtuu hankerahoituksella ja sen avulla on tarkoitus luoda tilavisio pääkirjaston tulevaisuudesta. Tilavisio toimii tarveselvityksen kanssa pohjana, kun remontin hankesuunnitelmaa aletaan tehdä.

Vaara-kirjastojen kimppa rakentaa tällä hetkellä toimintasuunnitelmaa vuosille 2027–29. Nykyinen toimintasuunnitelma on päättymässä vuoden loppuun ja uutta tehdään silmällä pitäen seuraavien vuosien yhteisiä kehittämisen tarpeita.

Kirjastot tulevat olemaan kiinni 30.10., jolloin alueellisen kehittämistehtävän puitteissa järjestetään perinteinen henkilöstön koulutuspäivä.

Konservatorio:

Konservatoriolla kevätlukukausi oli konserttien ja tapahtumien osalta aktiivista aikaa. Tammi-helmikuussa toteutettiin kaksi vuosittain järjestettävää tapahtumaa. Harmonikan monet kasvot- tapahtumassa konservatorion harmonikkaoppilaat pääsivät esiintymään harmonikkataiteilija Mika Tarkkosen yhtyeen solisteina harmonikkatansseissa yhdessä konservatorion pop-jazz- linjan laulajien kanssa. Tapahtuman toinen konsertti oli Joensuun puhallinorkesterin ja harmonikansoittajien yhteiskonsertti.

Helmikuun alussa järjestettiin maakunnallinen jousisoitintapahtuma Taituri! Tapahtumaan osallistui yli 50 jousisoittajaa, joiden esityksiä olivat arvioimassa viulutaiteilija Terhi Mali ja sellotaiteilija Heikki Takkula.

Joensuun kaupungin kulttuuripalvelujen järjestämällä Kulttuurikimara- festivaalilla konservatorio toteutti edellä mainittujen harmonikkatanssien lisäksi kaksi konserttia. Rytmiklubilla konservatorion Konserttisalissa oli esiintymässä neljä eri tyylistä yhtyettä. Kaupunginorkesterin kanssa yhteistyössä toteutetussa Planeetat- konsertissa olivat mukana konservatorion sinfoniaorkesteri, Luminanssi-kuoro, puhallinorkesteri Kopone ja jousiorkesteri X. Konsertti Carelia-salissa onnistui erinomaisesti ja sali oli loppuunmyyty. Lisäksi ennen konserttia aulassa esiintyivät konservatorion pienempien soittajien jousi- ja puhallinorkesterit. Yhteensä esiintyjiä konservatoriolta oli lähes 200.

Planeetat- konsertin lisäksi myös muu yhteistyö Joensuun kaupunginorkesterin kanssa on ollut aktiivista. Orkesteriakatemia on vakiintunut säännölliseksi osaksi toimintaa ja Pikku preludi- konserteissa konservatorion oppilaat ja opiskelijat ovat esiintyneet Carelia-salin aulassa ennen kaupunginorkesterin konsertteja. 

Avoimien ovien päivänä maaliskuun lopussa konservatoriolla vieraili lähes 1000 vierasta kuuntelemassa konsertteja, tutustumassa soittimiin ja konservatoriossa opiskeluun.

Huhtikuun tapahtumista voidaan nostaa esiin monia taiteenalojen yhdistänyt Eläinten karnevaalit – konsertti, jossa konservatorion sinfoniaorkesterin ja pianosolistien lisäksi produktiossa oli mukana kansalaisopiston kuvataide- ja teatterioppilaita sekä ryhmä balettikoulu- Relevén oppilaita. 

Kaiken kaikkiaan kevätlukukauden aikana konservatorio järjesti 99 konserttia ja tapahtumaa, joissa yleisöä oli yhteensä 8 850.

Kevätlukukauden aikana kansainvälisyystoiminta Erasmus hankkeen kautta on ollut aktiivista. Konservatorion opettajia ja opiskelijoita on ollut vaihtojaksoilla Madridissa ja Ciudad Realissa Espanjassa sekä Varsovassa Puolassa.

Ammatillisesta koulutuksesta valmistujaisjuhlassa todistuksen sai 25 opiskelijaa. Musiikkiopistosta perusopintojen todistuksen sai 21 oppilasta ja syventävien opintojen todistuksen 3 oppilasta.

Ammatillisen koulutuksen hakijamäärä oli 45, joista pääsykokeiden perusteella hyväksyttiin 25 hakijaa. Musiikkiopistoon hakijoita oli 188, joista valintakokeiden perusteella hyväksyttiin oppilaiksi 98 hakijaa. Viimeisen viiden vuoden hakijamäärän keskiarvo on ollut noin 130, joten tilanne hakijamäärän osalta on erittäin hyvä. 

Syyslukukausi 2026 on käynnistynyt suunnitellusti. Opiskelija-/oppilasmäärät ammatillisessa koulutuksessa ja musiikkiopistossa ovat hyvällä tasolla. Musiikkileikkikoulussa oppilasmäärä on laskenut 20 oppilaalla.

Elokuussa järjestetystä ammatillisen koulutuksen lisähausta valittiin seitsemän uutta opiskelijaa.

Syyskuussa konservatoriolla on järjestetty seuraavat mestarikurssivierailut: oopperalaulaja Kristjan Moisnik, sellotaiteilija Tuomas Lehto sekä viulutaiteilijat Tero Latvala ja Tami Pohjola.

Lukuvuoden aikana konservatoriolla on tulossa suuri määrä konsertteja ja muita tapahtumia, joita on suunniteltu tiiviisti alkusyksyn aikana.

Kansalaisopisto:

Joensuun seudun kansalaisopiston lukuvuosi on lähtenyt käyntiin hiukan alavireisemmin kuin edellisenä lukuvuonna vastaavan ajankohtaan. Ilmoittautumisia elo- syyskuun aikana tuli yhteensä 14 406, joka on 398 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoilta kuuluneiden viestien perusteella kurssien korkeaksi koetut hinnat ovat suurin syy vähentyneeseen opiskelijamäärään. Hintojen vaikutus näkyy erityisesti vähävaraisimpien kuntalaisten keskuudessa. Joensuun seudun kansalaisopiston hintataso on verraten korkea suhteessa muiden kansalaisopistojen hintatasoon. Kurssitulojen osuus menoista viime vuoden osalta oli 37,4 %, kun se Suomen kaikkien kansalaisopistojen osalta on 19–23 %. Lain vapaasta sivistystyöstä 24 § mukaan opiskelijoilta voidaan periä kohtuullisia maksuja.

Kansalaisopisto on alkuvuoden aikana järjestänyt itse tai ollut mukana järjestämässä yhteensä 28:aa erilaista tapahtumaa. Ohjelmassa on ollut näyttelyitä eri taiteenaloilta sekä teatteri-, sirkus- ja musiikkiesityksiä. Liikunnan ja tanssin ainealueella on ollut mahdollista käydä kokeilemassa eri liikuntamahdollisuuksia. Yhteensä tapahtumiin osallistui n. 4 200 kävijää.

Kansalaisopiston markkinointi suuntautuu edelleen entistä enemmän monikanavaiseen sähköiseen markkinointiin. Printtimarkkinoinnin ja erityisesti jakelun haasteista johtuen printtimainontaa on kevennetty. Printtimainonta keskittyy kurssien ilmoittautumisaikojen yhteyteen, jotta mahdollisimman moni voisi tutustua lähialueensa kurssitarjontaan ja muistaisi ilmoittautua haluamilleen kursseille. Monikanavaisella sähköisellä markkinoinnilla pyritään nykyisten opiskelijoiden lisäksi tavoittamaan uusia osallistujaryhmiä.

Kansalaisopiston sopimuskuntien on tehtävä seuraavan kolmivuotiskauden (2028–2030) tuntitilaukset kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Liikuntapalvelut

Hallinto:

Liikkuva Joensuu -verkoston toimintaa on jatkettu ja kehitetty, syyskuussa pidettiin historian toinen verkoston keskeisille toimijoille tarkoitettu henkilöstöpäivä. Liikkuva Joensuu -verkoston toiminta-ajatusta on esitelty myös muille kuntatoimijoille mm. Porin kunnan edustajille pidetyssä työpajassa. Liikkuva Joensuu -verkosto sekä Joensuun liikkumis- ja urheiluolosuhteiden kehittämissuunnitelma oli esillä myös mm. Kaupunginpuutarhurien Seura ry:n kesäluentopäivillä Joensuussa.

Olosuhdeasiantuntijan johdolla on jatkettu uimarantojen olosuhteiden ja turvallisuuden tarkastelua. Tarkastelun tulosten pohjalta laaditaan toimenpidesuunnitelma siten, että olosuhteet vastaisivat tiukentuneen kulutuspalvelulain kriteereitä.

Uuden uimahallin suunnittelu on edennyt aikataulussa, ja liikuntapalvelujen henkilöstö on osallistunut suunnitteluun.

Sport & Health IQ Mehtimäki -hankkeessa keskityttiin alkusyksyn aikana viestinnän kehittämiseen, verkostoyhteistyön vahvistamiseen sekä yhteisen TKI-toimintamallin valmisteluun.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen:

Syyskuun alussa käynnistyivät avoimet kuntosaliopastukset keskusta-alueella ja pitäjissä. Pitäjissä järjestettiin opastusten yhteydessä myös kuntosalitunnisteiden myyntiä. Opastuksiin osallistui yhteensä 57 henkilöä.

Keskusta-alueella käynnistyi uusi liikuntaneuvontaryhmä. Ryhmä toteutetaan yhdessä Joensuun seudun kansalaisopiston kanssa ja ryhmään osallistuu 19 asiakasta. Syyskuussa käynnistyi myös yhteistyössä ikäneuvolan kanssa toteutettava FINGER-elintaparyhmä.

Syyskuussa käynnistyi uusia matalan kynnyksen vertaisohjattuja kuntosaliryhmiä Joensuu Areenan ja Koivupihan kuntosaleilla.

Valtti-ohjelma käynnistyi Kick Off -tilaisuudella 2.9. Ohjelmaan osallistuu yhteensä 12 lasta ja nuorta.

Liikuntapalvelut olivat mukana Parafest- ja Liikkeelle-tapahtumissa. Lisäksi Kerhotalo Ruplalla järjestettiin yhteistyössä eri järjestöjen kanssa Voimaa Vanhuuteen -hyvinvointitapahtuma, joka tavoitti 80 ikäihmistä. Liikkumaan Joensuussa -luento järjestettiin Pohjois-Karjalan Luustoyhdistyksen jäsentapahtumassa 30.9. Tilaisuuteen osallistui 15 henkilöä.

Uuden lukuvuoden myötä aloitettiin pilotoimaan koulujen liikuntapäivien järjestämistä yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Syyskuun aikana liikuntapäiviä järjestettiin viidellä koululla, ja toimintaan osallistui yhteensä seitsemän koulua. Liikuntapäivien aikana liikutettiin noin 1 080 lasta.

Liikuntapäivien toteuttamiseen osallistui kuusi eri urheiluseuraa, jotka ohjasivat koululaisille erilaisia liikuntatuokioita. Päivien aikana oppilaat pääsivät kokeilemaan monipuolisesti eri liikuntalajeja sekä tutustumaan paikallisten urheiluseurojen toimintaan innostavassa ja kannustavassa ympäristössä.

Liikuntapäivien tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikunnan iloa, tarjota onnistumisen kokemuksia sekä kannustaa oppilaita löytämään itselleen mielekkäitä ja sopivia tapoja liikkua. Toiminnalla pyritään myös vahvistamaan koulujen ja paikallisten urheiluseurojen välistä yhteistyötä sekä madaltamaan kynnystä osallistua seuratoimintaan.

Sisä- ja ulkoliikunta sekä Joensuu Areena:

Sisäliikuntapaikkojen talvikauden vakiovuorot käynnistyivät elokuun puolessa välissä koulujen lukuvuoden alkamisen myötä. Urheilutalon mittava kesähuolto saatiin valmiiksi juuri ennen vuorojen käynnistymistä. Huollossa uusittiin ilmastointia, automatiikkaa ja sähköistystä sekä liikuntasalin parkettilattia hiottiin ja lakattiin.

Alkusyksyn aikana uimahallien käyttö piristyi hieman edellisestä vuodesta. Elo-syyskuun aikana uimahallikäyntejä kertyi yhteensä 39 622. Tämä on noin 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaava kasvu koski myös uimahallien seniorikorttikäyntejä. Samalla aikajaksolla vammaiskorttikäyntejä oli 2 812, mikä on noin 19 % edellisvuotta enemmän.

Maksuttomia uimahallien käyntikertoja (urheiluakatemian, liikuntaneuvontakortin, K789-kortin ja lukiolaisille tarkoitetun Lutu-kortin käyttäjät) oli elo–syyskuussa yhteensä 1 308, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2025. Lutu-korttietuus otettiin käyttöön vuoden 2026 alussa.

Alkusyksystä uimahalleihin lisähulinaa on tuonut myös "Helppo uida - uimataito kuuluu kaikille" – hanke, jossa pilotoidaan uudenlaista koululaisten uinninopetuksen järjestämisen mallia. Hankkeen tavoitteena on parantaa perusopetusikäisten lasten uimataitoa sekä yhdenmukaistaa uimaopetuksen toimintatapoja Joensuun kaupungin peruskouluissa.

Mehtimäen alueella alkusyksy on vilkasta aikaa, kun kesälajien kilpailukausi on edelleen käynnissä, ja samalla liikuntapaikkojen talvivuorot käynnistyvät. Pesäpallokauden päätyttyä jääkiekon ja koripallon sarjat pyörähtivät käyntiin, ja jalkapallon osalta pelataan vielä lokakuu.

Joensuu Areenan tapahtumakausikin lähti käyntiin syyskuun puolivälissä Gurujen kaksipäiväisellä 20-vuotisjuhlakonsertilla. Järjestelyt sujuivat hyvin, mutta tapahtuman yleisömäärä jäi erittäin vähäiseksi. Joensuu Areenassa on jatkettu myös kokoushuoneiden, työpisteiden ja valmennuskeskuksen asiakasohjautuvuuden kehittämistyötä.

Ulkoliikuntapaikoilla alkusyksy sisältää mm. reittien ja kuntoratojen niittoa ja raivausta. Liikuntapaikkarakentamisen puolella työn alla ovat keskusta-alueella olleet mm. Lykynlammen kuntoradan valaistusremontti, Niinivaaran urheilukentän pengerkatsomo sekä pesäpallon oheistilat sekä Mehtimäen kaukaloiden pohjien kunnostus. Pitäjissä Paimenpojan polulle on laadittu uusi opastussuunnitelma ja Vekaruksella otettiin käyttöön uusi sauna.

Urheiluakatemia:

Yläkoululaisille urheilijoille tarkoitettu Joensuun Urheiluakatemian urheilun harjoitusaukko käynnistyi syyskuussa. Mukana on yhteensä 150 nuorta urheilijaa. Toiminnassa mukana ovat kaikki keskusta-alueen yläkoulut.

Alkusyksyn aikana on tehty Karelia AMK:n Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu -statukseen liittyviä valmisteluja. Auditointi on marraskuussa 2026.

Vuoden 2026 aikana urheiluakatemian urheilijat ovat saavuttaneet yhteensä 144 SM-mitalia ja neljä arvokisamitalia.

Valmistelija: talouspäällikkö, taloussuunnittelija

Sivistys- ja hyvinvointijohtajan päätösehdotus:

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää

merkitä lautakunnan osavuuosikatsauksen tiedokseen ajalta 1.1. – 30.9.2026

Päätös: