Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 30.01.2024/Pykälä 7

Tekninen lautakunta 30.01.2024 § 7  

13/00.01.02.04/2023  

Kulhon Aittolammen ranta-asukkaat ovat tehneet tekniselle lautakunnalle osoitetun aloitteen 19.12.2022 Aittolammen vedenkorkeuden säätöhankkeesta.

Aloitteen tekijät ovat huolestuneita lammen vedenpinnan noususta ja sen aiheuttamista haitoista rantarakenteille. Samoin ollaan huolissaan lammen rehevöitymisestä.

Ympäristöpäälikkö:

Aittolammen vedenpinnan vaihtelut ja Aittolammen rehevöityminen ovat puhuttaneet asukkaita jo ainakin 2000-luvun alusta, jolloin asiasta on teetetty selvityksiä Joensuun Veden Kerolan vedenottamon lupaan liittyen.  Tuolloin havaitun rehevöitymiskehityksen vuoksi, Aittolammen ranta-alueet valikoituivat 2000-luvun alussa pilottikohteeksi, jossa aloitettiin haja-asutus alueiden paineviemäröinti ensimmäisenä valtion tukemana Kontiolahdella. Tuolloin havaittiin Aittolammella mm. sinileväesiintymiä ja viemäröintityöntekijöiden mukaan kiinteistöjen jätevesien päätyminen ennen viemäröintiä lampeen oli enemmän kuin todennäköistä. Vedenlaatuhavainnoissa näkyy 2000-luvun alkuvuosilta selviä kuormitushuippuja.

Tultaessa 2020-luvulle Aittolammen vedenpinnan noususta tehtiin kuntaan ja ELY-keskukseen haittailmoituksia, joissa epäiltiin Joensuun Veden Aittopurossa olevan mittapadon aiheuttavan vedenpinnan nousua Aittolammessa. Joensuun Veden on Kerolan vedenottamon tarkkailumääräysten perusteella seurattava Aittolammen pintaa ja Aittopuron virtaamaa, jotta voidaan seurata, mitä pohjaveden ottaminen vaikuttaa Aittolampeen purkautuvaan pohjaveden määrään ja miten se näkyy vedenpinnan korkeusvaihteluina ja Aittopuron virtaamassa. Joensuun Vesi teetti vuonna 2020 konsulttiselvityksen Aittolammen pinnankorkeudesta ja Aittopuron virtaamasta. Selvityksen mukaan havaittu Aittolammen pinnankorkeuden muutos ei johdu Joensuun Veden vedenotosta tai Aittopurossa olevista mittapadoista.

Vuonna 2021 kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskus vesilain valvontaviranomaisina tekivät Aittolammelle sekä Aittopuroon ja sen luusuaan maastokäynnin. Maastokäynnin ja käytössä olevien tietojen perusteella ei ole havaittu yhtä selittävää tekijää vedenkorkeuden nousulle. Maastokäynnistä tehdyssä muistiossa otettiin kantaa myös Aittopuron ruoppausasiaan, jota oli esitetty ratkaisuksi asiaan. Haitankärsijöiden, ei siis kunnan ja vesilain valvontaviranomaisen, on mahdollisuus hakea Itä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa ruoppaukselle, jolla lammenpintaa lasketaan. Lupahakemus edellyttää laajoja selvityksiä, hyvää suunnittelua ja asiantuntevuutta, koska hankkeella olisi vaikutuksia lukuisien kiinteistöjen etuihin ja oikeuksiin.  Muistion mukaan tuolloin ei Aittopurossa havaittu sellaista tekoa tai rakennetta, mikä voisi selittää vedennousun. Trendimäinen vedenpinnan nousu vuodesta 2017 vuoteen 2022 oli noin 20 cm.

Vuonna 2022 saapuneen aloitteen takia Kontiolahden kunta teki Aittolammelle maastokäynnin kesäkuussa 2023 ja  aloitettiin Aittolammen pinnan korkeuden tihennetty seuranta. Veden pinta laski kesällä 2023 noin 20 cm, lähelle Aittolammen aiempaa tasoa, mutta erittäin sateisen syksyn jälkeen pinta nousi 10 cm korkeammalle joulukuussa 2023. Aittopuron luusuan vieressä havaittiin kesäkuun 2023 maastokäynnillä rantakiinteistönomistajan aiemmin toteuttamasta uimarannan korjauksesta peräisin olevaa suodatinkangasta.  Maastokäynnin aikana veden pinta oli lähellä Aittolammen aiempaa normaalitasoa.  Käynnillä havaittiin merkkejä rehevöitymisestä.

Kontiolahden kunta teetti syksyllä 2023 Aittolammesta Karelia-ammattikorkeakoululla vedenlaatuselvityksen, jossa havaittiin selvästi rehevöitymiskehitys ja syvänteiden happikato.  Aittolammen rehevöitymisen selittäväksi tekijäksi arvoitiin tiheä ranta-asutus eri vaikutuksineen, mm. nurmikoiden ravinteikkaat hulevedet tai mahdolliset viemärivuodot.  Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät kunnan toimeksiannosta Rekilammen ja Aittolammen ranta-asukkaille suunnatun vesiensuojeluohjeen, jossa kerrotaan vesistöjen tilasta ja annetaan vinkkejä kuormituksen vähentämiseen. Aittolammen tutkimustuloksia ja laadittua vesiensuojeluohjetta esiteltiin yhteisessä tilaisuudessa Rekilammen ja Aittolammen ranta-asukkaille 12. joulukuuta 2023 pidetyssä tiedotustilaisuudessa yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa.  Tiedotustilaisuudessa oli noin 60 osallistujaa.

On mahdollista, että Kerolankankaalla 2010-luvun jälkeen lisääntynyt maa-ainesten otto on lisännyt pohjaveden muodostumista Aittolampea ympäröivillä harjualueilla. Kasvittomilla maa-ainesten ottoalueilla sadannasta muodostuu enemmän pohjavettä kuin metsäisillä alueilla, joissa kasvillisuus haihduttaa ja käyttää osan sadannasta elintoimintoihinsa. Lisääntynyt pohjaveden purkautuminen Aittolampeen vähentää rehevöitymien vaikutuksia, mutta nostaa lammen vedenpintaa. Rehevöitymisen aiheuttaman kasvillisuuden voimistuminen Aittopuron luusuassa on vähentänyt Aittopuron välityskykyä. Edellä mainitut tekijät selittävät ainakin osittain havaittua vedenkorkeuden nousua. 

Vastauksena aloitteessa esitettyyn Aittolammen vedenpinnan säätöhankkeeseen esitän seuraavaa:

Kunnalla ei ole intressiä vesilain valvontaviranomaisena tai uimarannan ylläpitäjänä lähteä hakemaan vesilain mukaista lupaa Aittolammen pinnan säätelemiksesi. Aittolammen pinta on luontaisesti palautunut lähelle normaalia tasoaan. Vedenkorkeuden tehostettua seurantaa jatketaan ja Aittolammen luusuan kasvillisuutta ja pohjan rakenteita tutkitaan vielä uudestaan kesän 2024 aikana. Haitankärsijöillä tai vesialueen omistajalla on mahdollisuus hakea vesilain mukaista lupaa Itä-Suomen aluehallintovirastolta vedenpinnan säätelyyn. Lupahakemus selvityksineen on vaativa ja asiantuntemusta edellyttävä, koska asia on moniulotteinen ja se koskee useita rantakiinteistöjen omistajia, joilla on erityyppisiä näkemyksiä sopivasta vedenkorkeudesta. 

Kunnalla on käynnissä Rekilammella valtion tukema vesiensuojeluhanke, jota laajennetaan koskemaan myös Aittolammen tilan perusteellisempaa selvitystä vuoden 2024 aikana.  Aittolammen vedenlaatua, pohjasedimenttiä ja kalastoa tullaan selvittämään yhdessä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa.  Kulhon vesiosuuskunnan kanssa aloitetaan keskustelu viemäriverkon pumppaamoiden ja verkoston kunnon tarkastamiseksi, jotta voidaan poissulkea viemärivuodot rehevöitymisen aiheuttajana. Valuma-alueen kaikkia kuormituslähteitä tarkastellaan koko lammen valuma-alueella.

Selvityksistä saatujen tulosten perusteella harkitaan valtion vesiensuojeluavustuksen hakemista syksyn 2024 avustushaussa Aittolammen tilan kohentamiseksi ja kuormituksen vähentämiseksi.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Antti Suontama, p. 050 428 5123

Teknisen johtajan ehdotus:  

 Päätös: