Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 19.08.2026/Pykälä 16

Ympäristölautakunta 19.08.2026 § 16  

254/10.03.00.15/2026  

Naapurit jättivät 3.7.2026 oikaisuvaatimuksen koskien rakentamislupapäätöstä 2026-53. Rakentamislupa koskee 32 neliöisen kylmän talousrakennuksen rakentamista maisemallisesti arvokkaalle alueelle kiinteistöllä 276-409-3-40. Kysymyksessä on rakentamaton alue 13,76 ha kokoisella kiinteistöllä, joka koostuu kolmesta palstasta. Palsta, johon päätös kohdistuu, on kooltaan yli 9 hehtaaria, sillä on ennestään yksi loma-asunnon rakennuspaikka ja se sijaitsee suunnittelutarvealueella.

Kaavallinen tilanne

Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2024, jossa rakennuspaikka sijoittuu valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle (ma/mv). Sen mukaisesti alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä.

Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa rakennuspaikka sijoittuu kylämäisen asutuksen vyöhykkeelle (atv). Merkinnän mukaan uudet rakennukset on suositeltavaa sijoittaa olemassa olevaa rakennetta täydentäen siten, että ympäröivä rakennuskanta, kyläkuva ja yhteydet oleviin palveluihin otetaan huomioon. Rakennuspaikka sijoittuu myös maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (map) ja maisemallisesti arvokkaalle alueelle (ma). Map -merkinnän mukaan alueen arvot perustuvat viljeltyyn peltomaisemaan ja niillä oleviin tilakeskuksiin. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden säilyminen avoimina ja/tai viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Ma -merkinnällä on osoitettu maisema-aluetyöryhmän mietinnöissä valtakunnallisesti arvokkaiksi osoitettuja maisema-alueita. Yleiskaavassa rakennuspaikan viereen on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti.

Kontiolahden kunnan strategisessa yleiskaavassa 2040 alue on määritelty täydentyväksi kyläalueeksi (Selkie). Kaavamääräyksen mukaan kyläalueita täydennetään maltillisesti vaalien valtakunnallisesti arvokasta maisemaa sekä rakennettua kulttuuriympäristöä ja rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan palvelurakenteeseen. Kaavaselostuksen mukaan alueella uuden rakentamisen tulee sijoittua peltoalueiden ulkopuolelle kuitenkin olemassa olevan asutuksen tuntumaan kylärakennetta tiivistäen. Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen rakennuspaikan alueella.

Alueella ei ole voimassa suoraan rakentamisluvan perusteena käytettävää yleiskaavaa tai asemakaavaa. Kontiolahden kunnan kaavoituskatsauksen 2025–2026 mukaisesti alueelle ei ole vireillä osayleiskaavan tai asemakaavan laatimista eikä alueella ole alueidenkäyttölain 38 § tai 53 §:n mukaista rakennuskieltoa.

Rakennusjärjestys

Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 22.4.2025 hyväksymä rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleis- tai asemakaavassa ole toisin määrätty. Rakennuspaikka sijaitsee rakennusjärjestyksessä määritellyllä suunnittelutarvealueella.

Rakennusjärjestyksen mukaisesti rakennuksen tulee sijoitukseltaan, kooltaan, ulkoverhoukseltaan ja väreiltään sekä muulta ulkoasultaan soveltua noudatettuun rakennustapaan, olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäröivään maisemaan sekä kylä- ja taajamakuvaan sopusuhtaisena kokonaisuutena. Maisemallisesti merkittävällä peltoalueella rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Soveltuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävillä ja arvokkailla rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-alueilla.

Rakentaminen tulee suunnitella siten, että kunnan osa-alueiden arvokkaat ominaispiirteet tulevat säilymään. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei rakennustyyliltään, materiaaliltaan ja väritykseltään sopimattomalla rakentamisella turmella alueelle tyypillisiä ominaispiirteitä. Olennaisesti kulttuuriympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee suunnitella ajantasaisten selvitysten pohjalta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoittumiseen ympäristöön, maisemaan ja alueen rakennuskantaan niin, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät.

Maisemallisesti arvokkailla peltoalueilla rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 1,0 ha.

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (VAMA)

Hakemus kohdistuu valtioneuvoston päätöksen 18.11.2021 mukaiselle valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (VAMA 2021). Kohteen sisältyminen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen korostaa tarvetta sovittaa rakentaminen ympäristöönsä.

Lainsäädäntö

Hankkeeseen sovelletaan 1.1.2025 voimaan tullutta rakentamislakia.

Kooltaan vähintään 30 neliömetriä oleva rakennus edellyttää rakentamislupaa. Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa myös, jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta mm. alueiden käyttöön, maisemaan tai kulttuuriperintöön. (RakL 42 §). Rakentamislupa koostuu alueidenkäytöllisten edellytysten (sijoittamisen edellytykset) tarkastelusta ja olennaisten teknisten vaatimusten (toteuttamisen edellytykset) tarkastelusta. (RakL 43 §) Rakentamislaki ei tunne suunnittelutarveratkaisua.

Rakentamislain 45 §:n mukaisesti sijoittamisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että

• rakennuspaikka on kooltaan vähintään 1 000 neliömetriä;

• rakennuspaikalla ei ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa;

• rakennukset voidaan sijoittaa vähintään neljän metrin etäisyydelle kiinteistön rajasta ottaen lisäksi huomioon liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 44 §:ssä tarkoitettu suoja-alue ja 45 §:ssä

tarkoitettu näkemäalue, ratalain 37 §:ssä tarkoitettu suoja-alue ja 38 §:ssä tarkoitettu näkemäalue sekä tarve ilmailulain (864/2014) 158 §:ssä tarkoitetulle lentoesteluvalle;

• rakennuskohde soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden, korkeatasoisen arkkitehtuurin tai sopusuhtaisuuden vaatimukset;

• rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;

• vedensaanti, jätevedet ja hulevedet voidaan hoitaa aiheuttamatta haittaa ympäristölle;

• teiden, vedensaannin tai viemäröinnin järjestäminen ei aiheuta kunnalle tai valtiolle erityisiä kustannuksia;

• rakentaminen ei aiheuta haittaa naapureille eikä vaikeuta naapurikiinteistöjen rakentamista;

• rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista;

• rakentaminen ei aiheuta haittaa maakuntakaavassa, yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä annettujen määräysten toteuttamiselle.

Lisäksi sijoittamisen edellytyksenä alueidenkäyttölain 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella (RakL 46 §) on, että rakentaminen

• ei olennaisesti vaikeuta kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista;

• ei johda vaikutuksiltaan sellaiseen merkittävään rakentamiseen tai aiheuta sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, jotka edellyttävät asemakaavan laatimista;

• on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palveluiden saavutettavuuden kannalta.

Rakentamisen ohjauksen lähtökohtina ovat mm. rakennuksen soveltuvuus käyttötarkoitukseensa ja rakennettuun ympäristöön, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä kulttuuriarvoja luovat ja säilyttävät ratkaisut. (RakL 5 §)

Kunnan on ilmoitettava rakentamislupahakemuksen vireilletulosta ja kuultava naapureita, jollei ilmoittaminen ja kuuleminen rakentamishankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurien edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. (RakL 63 §) Suunnittelutarvealueella on lisäksi kuultava niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin rakentamishanke voi huomattavasti vaikuttaa. (RakL 64 §)

Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selityksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja asiassa olevista sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. (Hallintomenettelylaki 15 §)

Rakentamislupa

Talousrakennuksen rakentamislupahakemus tuli vireille 30.12.2025.

Rakennusvalvonta kuuli rakennuspaikan rajanaapureita 1 (kiinteistö 276-409-3-7), 2 (kiinteistö 276-409-3-24) ja 3 (kiinteistöt 276-409-3-23 ja 276-409-3-22). Kuuleminen suoritettiin uudelleen ja kuulemisaikaa jatkettiin kuulemiskirjeissä olleen kirjoitusvirheen vuoksi. Naapurit 1-3 jättivät hakemuksesta neljä muistutusta ja hakija yhden vastineen.

Rakennusvalvonta pyysi lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta (ent. ELY-keskus), Pohjois-Karjalan alueelliselta vastuumuseolta sekä Kontiolahden kunnan kaavoitukselta.

Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo totesi lausunnossaan 23.2.2026, että kyseisellä melko pienellä, perinteiseen viljelysmaisemaan soveltuvalla talousrakennuksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen maisema-arvojen säilymiseen. Rakennustyyliin ja materiaaleihin liittyen museo esitti, ettei bitumipaanukatto ole perinteinen eikä arvokkaaseen maisema-alueeseen parhaiten soveltuva katemateriaali.

Lupa- ja valvontavirasto totesi lausunnossaan 24.2.2026, että suunnitellun uudisrakentamisen määrä on vähäistä, mittakaava pienipiirteistä ja suunniteltu kohde sopeutuu julkisivuiltaan ja kattokaltevuuksien osalta alueen perinteiseen rakentamistapaan, eikä uudisrakennus tuota merkittävää vauriota arvokkaaseen maisemaan; Lupa- ja valvontavirasto ei nähnyt estettä rakentamisluvan myöntämiselle. Lausunnossa tuodaan esille, että Selkien kyläalueella rakentamisen ja maankäytön ohjauksen tulisi ensisijaisesti perustua kaavaan, jossa rakentamisen määrä, sijainti ja sopeutuminen maisemaan sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulisivat otetuksi huomioon. Lausunnossa myös muistutetaan, että mikäli haettu rakentamislupa myönnetään, muodostuu kiinteistölle 32 neliöisen talousrakennuksen rakennuspaikka. Lupa- ja valvontavirasto ei nähnyt estettä talousrakennuksen rakentamislupa-asian käsittelemiselle ja ratkaisemiselle kunnassa, vaikka aiempaa päätöstä koskeva valituslupa-asia oli vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Kontiolahden kunnan kaavoitus totesi lausunnossaan 4.3.2026, että haettu talousrakennuksen rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei myöskään olennaisesti vaikeuta kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimistarvetta. Alueelle ei ole tarpeen vielä laatia kyläkaavaa. Alue ei ole taajamaa, eikä siellä ole taajamoitumispainetta. Alueen rakentamista seurataan aktiivisesti, ja mikäli alueella todetaan suurempaa rakentamispainetta, kyläkaavan ja/tai maisemasuunnitelman laatimisen tarvetta tutkitaan uudelleen. Suunnitelmien perusteella talousrakennus sopii maisemaan ja kulttuuriympäristöön, eikä vaikuta maisemaan tai maisema-arvoihin merkittävästi. Yksittäisen talousrakennuksen rakentamista kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti ei voida pitää merkittävänä rakentamisena. Hanke sijoittuu alueelle, jossa on vakituista asumista ja on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen kannalta, sillä alueella kulkee vesijohto ja kiinteistölle on tieyhteys. Mahdolliset jätevedet on hoidettava asianmukaisesti. Hanke täyttää rakentamislain 45–46 §:n mukaiset edellytykset.

Rakentamislupapäätös 2026-15 tehtiin 6.3.2026.

Naapurit tekivät 20.3.2026 päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa vedottiin mm. puutteelliseen naapureiden kuulemiseen. Naapureiden kuuleminen suoritettiin uudelleen kuulemalla tällä kertaa kyseisen palstan kaikki rajanaapurit sekä kaksi naapuria, joilla on rakennuspaikalle näköyhteys (11 kuultua naapuria). Naapurit 1, 2, 3 ja 4 (kiinteistö 276-409-48-1) jättivät tässä vaiheessa yhden muistutuksen. Tiehoitokunta puolsi hanketta ja vastasi, ettei yksityistien varteen ole vireillä kevyenliikenteenväylän rakentamista. Lisäksi Itä-Suomen elinvoimakeskus ilmoitti, ettei heillä ole naapurina huomautettavaa hakemuksesta. Lupa- ja valvontavirasto ilmoitti, ettei heillä ole lisättävää aiemmin jättämäänsä lausuntoon.

Rakentamislupapäätös 2026-53 tehtiin 9.6.2026 ja se korvasi rakentamislupapäätöksen 2026-15 (hallintolain 50 §:n mukainen itseoikaisu). Samalla rakentamisluvasta 2026-15 tehty oikaisuvaatimus raukesi.

Rakentamisluvassa hyväksytty talousrakennus vastaa sijoitukseltaan ja kokoluokaltaan Kontiolahden kunnan teknisen lautakunnan myöntämässä suunnittelutarveratkaisussa 24.9.2024 § 105 hyväksyttyä. Suunnittelutarveratkaisu koski 1,5 kerroksisen asuinrakennuksen sekä kahden talousrakennuksen rakentamista. Naapurit 1-3 valittivat suunnittelutarveratkaisusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen ja pysytti suunnittelutarveratkaisun voimassa päätöksellään 2641/2025, 18.11.2025. Se totesi päätöksessään, että rakentamishanke ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle ja että rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta ja täyttää myös muilta osin maakäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä todetut myönteisen suunnittelutarveratkaisun edellytykset. Korkein hallinto-oikeus ei antanut naapureille asiassa valituslupaa. (1461/2026, 27.5.2026)

Oikaisuvaatimus

Naapurit 1-4 (myöhemmin naapurit) tuovat oikaisuvaatimuksessaan esille rakentamista ja hankkeiden luvitusta sekä viranomaistoimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä sekä kohteessa voimassa olevat kaavat ja rakennusjärjestyksen. Oikaisuvaatimuksessa kuvataan rakennuspaikan ja Selkien vaarakylärakenteen historiaa ja yleispiirteitä sekä kaukonäkymiä. 3.7.2026 jätetyn oikaisuvaatimuksen liitteenä on ote ympäristöministeriön VAMA -inventoinnista  (Pohjois-Karjala Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet VAMA 2021, 89. Heinävaaran ja Selkien kylien vaaramaisemat), naapurin 3 kirjoitus 30.6.2026, naapurin 1 kirjoitus 29.6.2026, naapureiden laatimat havainnekuvat 3-7, karttakuva sekä allekirjoitussivu. Oikaisuvaatimusta on täydennetty 30.7.2026. Täydennyksen liitteenä on naapureiden laatimia havainnekuvia kohteesta. Täydennyksessä naapurit ilmoittavat myös ”uudistavansa kaiken aiemmin vaatimuksissaan rakennustarkastajalle ja ympäristölautakunnalle esittämiinsä”.

Naapurit vaativat oikaisuvaatimuksessaan rakentamislupapäätöksen 2026-53 kumoamista menettelyvirheen ja lainvastaisuuden vuoksi. Oikaisuvaatimuksen mukaan se, ettei rakennusvalvonta antanut naapureille mahdollisuutta vastata hakijan jättämään vastineeseen, on menettelyvirhe. Lisäksi viranomaisten kannanotot (lupa- ja valvontavirasto ja alueellinen vastuumuseo) on tuotu naapureille tiedoksi vain referoiden.

Oikeusperusteet kumoamiseen:

-Hallintomenettelylaki 15 §

-AKL 1 §, 5 § 3,4,5 k, 16 §, 22 §, 28 §, 39 §.

-RakL 4 §, 5 §, 17 §, 42 §, 43 §, 45 §, 46 §, 46a §, 67 §.

-PL 20 §.

-YM:n ps kansallismaisemaksi 18.11.2021, jo aiemmin 1995.

-Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2024.

-Joensuun seudun yleiskaava 2020.

-Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys 2025, kohdat 3.1, 5.1, 5.3, 8.1.

-Kontiolahden kunnan suunnittelutarvealueelle antamat rakentamisohjeet.

Naapurit ovat oikaisuvaatimuksessaan ja sen liitteissä huomauttaneet mm. että

-Rakentamisen salliminen tälle herkälle peltoalueelle on vastoin sääntelyjä ja rakentamismääräyksiä. Rakentaminen rikkoisi arvokkaan, herkän ja avoimen peltoalueen lopullisesti. Voimassa olevat kaavat, rakennusjärjestys ja VAMA-inventointi edellyttävät peltoalueen pysyttämistä avoimena ja kaukomaiseman turvaamista. Kunnan strategisen yleiskaavan mukaisesti uuden rakentamisen tulee sijoittua pelto-alueiden ulkopuolelle.

-Rakentaminen aiheuttaa haittaa naapureille merkittävänä ja pysyvänä näkymähaittana, rajoittaa esteetöntä näkymää ja avaraa maisemaa, peittää tienvarsinäkymät ja heikentää siten alueen asumisviihtyvyyttä sekä elämisen tasoa olennaisesti. Lisäksi rakentaminen merkitsisi yksityisyyden menetystä ja kotirauhan häiriintymistä.

-Yksityistien varteen sijoitettu varastorakennus estää tulevaisuudessa välttämättömän kevyenliikenteen väylän rakentamisen tien viereen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Samoin yleiskaavassa osoitetun ulkoilureitin linjaus vaikeutuu.

-Rakentamislupapäätös on koskenut vain pienen talousrakennuksen rakentamista, vaikka hanke on osa 466 kerrosalan kokonaisuutta, joka olisi poikkeuksellisen massiivinen Selkien ja Lehtoin kansallismaisema-alueelle. Rakentamisen kokonaisvaikutukset olisivat alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvoihin merkittävät.

-Toisen rakennuspaikan perustaminen 1,5 hehtaarin suuruiselle avoimelle peltoalueelle on ongelma, jota rakentamislupapäätöksessä ei ole selvennetty.

-Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo vastustivat alueelle rakentamista suunnittelutarveratkaisuvaiheessa kulttuurisiin ja kansallismaisema-arvoihin perustuen.

-Rakentamisluvitus on aina oikeusharkintaa.

-Pääasian (kulttuurin, ympäristön, suojelun ja maiseman sekä peltojen avoimuuden arvostus) asiaperustelut puuttuvat päätöksestä.

-Yleinen etu on tässä yksityistä etua vahvempi.

-Suunnitelma kunnan toimesta alueen elinvoiman kehittämiseen puuttuu täysin.

-Varastorakennus peittää parhaimpia kaukomaisemanäkymiä, maisema pirstoutuu, näkymälinjat katkeavat ja avoin peltoalue sulkeutuu. Kansallismaisena on pysytettävä kansallismaisemana. Vaara-Karjalan kansallismaisema on yksi Suomen arvokkaimmista kulttuuri- ja luonnonmaisemista.

-Peltoalueiden omistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ei toteudu. Vastaavien pienikokoisten rakennusten rakentaminen peltoalueen korkeimmille kohdille joko rakennusluvalla tai ilmoituksella johtaa kansallismaiseman menettämiseen. On vaarana, että tämän peltoalueen muutkin maanomistajat haluavat myydä tontteja tältä peltoalueelta.

-Kunta hyväksyi kymmenen vuotta sitten valituksesta huolimatta puolen hehtaarin kokoisen rakennuspaikan tälle samalle peltoalueelle.

-Siirrettävä rakennus on Pohjanmaalta, joten se ei edusta Pohjois-Karjalan rakennusperinnettä. Rakennus ja maaston muokkaus eivät sovi avoimella pellolla maisemaan eikä kulttuuriympäristöön.

-Rakennus on siirrettävä vanha riihi, joka on epäselvän valokuvan perusteella tehty pyöröhirrestä. Lupapiirustukset osoittavat ulkoseinien olevan höylä- tai pelkkahirrestä tehtyjä. Varastorakennus on piirustusten mukaan uudisrakennus, kuitenkin on ilmoitettu kysymyksessä olevan siirrettävä vanha riihi. Siirrettävästä rakennuksesta ei ole esitetty valokuvia tai tarkempia piirustuksia naapureiden kuulemista varten. Arvokkaaseen maisemaan kaavaillun rakentamisen tulee olla huolellisesti suunniteltu ja esitetty rakennuslupaa haettaessa.

-Itä-Suomen hallinto-oikeus on 18.11.2025 hylännyt 700 metrin päässä sijaitsevalle avoimelle peltoalueelle osoitetun rakennuslupahakemuksen.

-Päätös sivuuttaa perustuslain 20 §:n velvoitteen, vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Oikaisuvaatimuksen täydennyksessä naapurit toivat lisäksi esille mm. että

-Aiottu pienikin rakennushanke loukkaisi alueen perinteistä asutusrakennetta.

-Rakentamislaissa ja alueidenkäyttölaissa luonnon, ympäristön, kulttuurin ja maiseman suojelu asetettiin korostetusti uutena vaatimuksena. Nojautuminen Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden suunnittelutarvepäätöksiin ei ole enää ajankohtaista, koska tuolloin oli voimassa kaavoitus- ja rakennuslaki, joka ei paljoakaan nojautunut nykyisen RakL:n em. arvoihin.

-Suunnitellun rakennushankkeen soveltuminen paikalliseen ympäristöön nähden olisi massiivisuutensa vuoksi hyvin suuresti poikkeava erityisesti asuinrakennuksen korkeuden ja muun kokonsa vuoksi eikä soveltuisi ympäröivään rakennuskantaan ja hankkeen vaikutuksiin maisema-alueen erityisiin arvoihin nähden. Muutkaan suunnitellut rakennukset eivät vastaisi kaavojen, RakL:n AKL:n ja erityisesti RakJ:n määräyksiä sijoittelun osalta.

-Alue on suunnittelutarvealuetta. Aiemman lainsäädännön nojalla tehty myönteinen suunnittelutarveratkaisu ei vielä itsessään oikeuta rakentamiseen (lupa- ja valvontaviraston kanta).

Oikaisuvaatimuksen täydennyksessä on myös päätöksestä 2026-72 tehtyä oikaisuvaatimusta koskevia asioita, joita ei käsitellä tämän asian yhteydessä.

Naapurit jättivät useita muistutuksia rakentamislupa- ja suunnittelutarveratkaisuvaiheessa. Aiemmin mainitun lisäksi naapurit esittivät rakentamislupavaiheessa mm. seuraavia asioita:

- Hanke liittyy suunnittelutarveratkaisuun (24.9.2024 § 91), josta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hakemuksen käsittely on ennenaikaista. Suunnittelutarveratkaisussa 24.9.2024 on edellytetty rakennusten sijoittumista alueelle tyypillisesti. Kyseisellä eteläisellä Lehtoin peltoalueella rakennukset sijoittuvat metsän suojaan tai metsän reunaan.

-Rakennusluvan myöntäminen heikentää naapurikiinteistöjen asumisviihtyvyyttä ja arvoa.

-Rakennuspaikan peltoalueen erityisten ympäristöarvojen johdosta rakentamisen suunnittelu kyseiselle alueelle aiheuttaa maisema- ja ympäristöhaittoja.
-Rakennushanke ei sopeudu rakennusjärjestyksen mukaisesti sijoitukseltaan ja kooltaan olemassa olevaan rakennuskantaan, ympäröivään maisemaan sekä kyläkuvaan sopusuhtaisena kokonaisuutena.
-Esitetty merkittävä massiivinen rakentaminen aiheuttaa haittaa yleiskaavoitukselle, koska se ei ole sopivaa maisemalliselta kannalta ja vaikeuttaa luonnon- ja kulttuuriympäristön säilymistä. Se estää virkistystarpeiden toteutumista alueella, peittää ja pirstoo näkymän tieltä ainutlaatuiseen kaukomaisemaan sekä turmelee peltoalueen lähimaiseman.
-Rakennuslupaharkinnassa tulee huomioida avoimina olevien tienvarsien tuleva rakentaminen.

Suunnittelutarveratkaisuvaiheessa naapuri 3 toi esille mm.rakentamisen vaikutuksen kiinteistönsä talousveden laatuun sekä oman kiinteistönsä käyttöön ja rakentamiseen tulevaisuudessa. Lisäksi esitettiin rakentamisen ohjaamista kyläkaavan ja maisemasuunnitelman avulla.

Rakentamislupapäätöksestä 2026-15 tekemässään oikaisuvaatimuksessa (rauennut) naapurit toivat esille aiemmin mainitun lisäksi mm. että päätös on kumottava, koska kaikkia rajanaapureita ei ole kuultu.

Ympäristölautakunnan katselmuksessa 4.5.2026 naapuri 1 jätti lausunnon, jonka sisältö vastaa aiemmin mainittuja asioita.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 1846/2026

Naapurit hakivat rakentamisluvan 2026-53 ja sitä koskevan erillisen aloittamisoikeuspäätöksen 2026-72 kumoamista Itä-Suomen hallinto-oikeudelta. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen 1846/2026, 15.7.2026 mukaisesti valitus ja siinä esitetyt vaatimukset on jätetty tutkimatta ja valitus siirretty Kontiolahden kunnalle oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi.

Hakijan vastine

Hakija jätti ympäristölautakunnalle vastineet 1.5.2026 (täydennetty 5.6.2026) ja 2.8.2026. Hän toi esille, että Kontiolahden kunnan viranhaltijat, tekninen lautakunta sekä Itä-Suomen hallinto-oikeus ovat katsoneet aiemmin, että haettuun sijaintiin rakentaminen on mahdollista ja toivoi päätöksenteon johdonmukaisuuteenkin vedoten talousrakennuksen rakentamisen olevan edelleen mahdollista. Hakija tarkensi, että rakennus on suunnitelmien mukaisesti vanhaa pelkkahirttä ja se sijoitetaan käytännössä nykyisen maanpinnan korkeuteen. Ympäristöministeriöstä saadun ohjeistuksen mukaisesti sijoittamisen edellytysten ratkaiseminen rakentamislupamenettelyn yhteydessä ei heikennä mahdollisuutta luvan saantiin, sillä edellytykset eivät tiukennu.

Lakimuutoksella ei ole tarkoitus ainakaan kiristää linjaa. Erinäisillä katselmuksilla ja selvityksillä on osoitettu, että valittu rakennuspaikka on kaukonäkymien säilyttämisen kannalta suotuisa, kun pelto on tien pinnan yläpuolella ja kaukomaisemia ei juuri siltä kohtaa avaudu.

Hakija oli jo aiemmin tarkentanut, että varastorakennuksen katemateriaali on kolmiorimahuopa.

Ympäristölautakunnan katselmus 4.5.2026

Kohteessa pidettiin ympäristölautakunnan toimesta 4.5.2026 katselmus, jossa tutustuttiin haettuun rakennuspaikkaan. Naapurit 1-3 toimittivat katselmusta varten ympäristölautakunnalle lausuntoja, joiden sisältö vastaa pääpiirteissään rakennusvalvontaan aiemmin toimitettuja muistutuksia.

Lausunto

Rakennuspaikan soveltuvuus rakentamiseen

Rakennuspaikka sijaitsee Valtioneuvoston päätöksen 18.11.2021 mukaisella arvokkaalla maisema-alueella (VAMA 2021), jonka koko on 1119 ha. Kyseisellä päätöksellä valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita on nimetty 186 kappaletta. Alueen kaavamerkinnät ja VAMA-inventointi eivät estä rakentamista alueella. Rakentaminen on yhteensovitettava maisema-arvojen ja erityisesti maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden avoimena säilymistä koskevan kaavamääräyksen kanssa. Arvioinnissa on huomioitava alueelle aikaisemmin tapahtunut rakentaminen, alueelle kohdistuva rakentamispaine, suunnitellun rakennuksen sijainti suhteessa peltoalueisiin sekä sen sopeutuminen ympäröivään maisemaan. Rakennushanke ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien, rakentamista ohjaavien kaavojen, rakennusjärjestyksen, rakentamislain tai VAMA-inventoinnin kanssa. Myös suunnittelutarvealuetta koskeva sääntely on huomioitu päätöksenteossa.

Rakennusjärjestyksen mukaisesti maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 1,0 ha. Määräys viittaa kiinteistön kokoon eikä se tarkoita, että koko hehtaari olisi käytettävä rakentamiseen, koko hehtaarin alalle saisi rakentaa tai että koko hehtaarin olisi sijaittava maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella. Hakemus kohdistuu hakijakiinteistön yli 9 hehtaarin suuruiselle palstalle, jossa on riittävästi maa-aluetta sekä olemassa olevalle loma-asunnon että uuden talousrakennuksen rakennuspaikalle.

Rakentamisella ei ole vaikutusta Joensuun seudun yleiskaavan mukaisen ohjeellisen ulkoilureitin käyttöön eikä se estä virkistystarpeiden toteutumista. Kaavan mukaisesti uusien ulkoilureittien linjaus täsmentyy toteutusvaiheessa. Yksityismaalle sijoittuva ulkoilureitti perustuu kunnan ja maanomistajan väliseen sopimukseen, jollaista ei tässä tapauksessa ole tehty.

P-K:n ELY-keskus ja myöhemmin Lupa- ja valvontavirasto suosittivat rakentamisen ohjaamista riittävän yksityiskohtaisella osayleiskaavalla. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole ehdoton velvoite. Kaavoitus totesi, ettei alueeseen kohdistu sellaista rakentamispainetta, joka edellyttäisi asemakaavan laatimista alueelle. Rakennuspaikka ei sijaitse Suomen ympäristökeskuksen määrittelemällä taajama-alueella eikä hanke hankaloita kaavoitusta. Kontiolahden kunnan kaavoituskatsauksen 2025–2026 mukaisesti alueelle ei ole vireillä osayleiskaavan tai asemakaavan laatimista.

Se, että Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi toisen samaan kylään kohdistuneen suunnittelutarveratkaisupäätöksen, ei estä tämän hankkeen käsittelyä. Rakennushankkeita on tarkasteltava tapauskohtaisesti kulloinkin kyseessä olevan rakennuspaikan osalta, mikä on erityisen tärkeää maisemallisesti herkällä alueella. Huomattava on myös, että Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi nyt haettavaan rakennuspaikkaan myönnetystä suunnittelutarveratkaisusta tehdyn valituksen.
 

Kaavoitus totesi suunnittelutarveratkaisuvaiheessa sekä lausunnossaan 4.3.2026, että hakijakiinteistöllä on oikeus toiseen rakennuspaikkaan, joka voi sijaita joko olemassa olevan loma-asunnon vieressä tai hakemuksen mukaisella paikalla Mustavaarantien reunassa.
 

Rakennuspaikka sijoittuu Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukaiselle maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (map). Kyseisellä noin 80 hehtaarin kokoisella alueella on ennestään 22 rakennuspaikkaa. Näistä kaksi on muodostunut Joensuun seudun yleiskaava 2020:n laatimisen jälkeen (vuosina 2011 ja 2014). Olevista rakennuspaikoista noin puolet sijoittuu nauhamaisesti yhdystien tai kyseisen yksityistien varteen peltoalueen reunalle, noin neljännes peltoalueen keskelle ja loput peltoalueen reunalle metsän viereen tai metsän suojaan. Lisäksi hakemuksen mukaisia yksittäisiä talousrakennuksia on viidellä kiinteistöllä; yksi näistä noin 100 metrin päässä nyt haetusta rakennuspaikasta hakemusta vastaavalla tavalla
sijoitettuna. Talousrakennuksen rakennuspaikan muodostamista yksityistien varteen ei voida näin ollen katsoa alueelle epätyypilliseksi.


Rakennuspaikka täyttää rakennusjärjestyksen ehdot. Rakennuspaikka sijaitsee avoimen peltoalueen reunalla, metsäsaarekkeen ja olemassa olevien pihapiirien tuntumassa. Mustavaarantien toisella puolella on puustoa ja rakennuspaikan vieressä on isohko puu. Rakennuspaikka sijoittuu olemassa olevan asutuksen tuntumaan kylärakennetta tiivistäen ja olemassa olevaan palvelurakenteeseen tukeutuen.

Talousrakennuksen etäisyys kiinteistön rajasta on lähimmillään 6 metriä, mikä täyttää rakentamislain mukaisen vähimmäisvaatimuksen (4 m). Etäisyydet naapureiden asuinrakennuksiin ovat noin 90 m (naapuri 1), 42 metriä (naapuri 2; välissä on puustoa ja tie, 133 m (naapuri 3; rakennusten välissä on naapurin talousrakennus) ja 113 m (naapuri 4; välissä naapurin 1 pihapiiri).

Naapurit eivät esittäneet muistutuksissaan perusteluita talousrakennuksen rakentamisen kielteisestä vaikutuksesta kiinteistöjensä asumisviihtyvyyteen, arvoon tai kotirauhaan. Suunnitellulla rakentamisella ei ole vaikutusta naapurikiinteistöjen alueidenkäyttöön eikä sen voida katsoa heikentävän naapurin 3 talousveden laatua. Vähäistä maisemavaikutusta tai rakentamisen aikaista häiriötä ei voida pitää rakentamislain 45 §:n mukaisena haittana naapurille.

Rakennuspaikalla ei ole rasitetta kevyenliikenteenväylän perustamisesta. Tiehoitokunta myös vahvisti, ettei tällaista hanketta ole vireillä. Talousrakennuksen rakentaminen ei kuitenkaan estäisi mahdollisen kevyenliikenteenväylän rakentamista.
 

Rakennuksen soveltuvuus ympäristöön

Ulkomitoiltaan 32 neliöisen, yksikerroksisen riihen siirtämistä ja kunnostamista varastoksi peltoalueen reunalle ei voida pitää massiivisena rakentamisena eikä alueen perinteisestä rakentamisesta poikkeavana eikä sillä voida katsoa olevan suurta ja haitallista maisemallista vaikutusta. Hankkeen vaikutus alueen maisemaan ja kaukonäkymiin on vähäinen. Talousrakennuksen rakentamisesta huolimatta tilan peltoalue jää suurimmalta osalta rakentamiselta vapaaksi ja avoimeksi.

Harmaantunut, huopakattoinen hirsirakennus soveltuu rakennustyyliltään, ulkoasultaan, materiaaliltaan ja väritykseltään alueelle, eikä se muuta olennaisesti kulttuuriympäristöä. Hakijan esittämä kolmiorimahuopa soveltuu perinteisenä katemateriaalina hyvin arvokkaaseen ympäristöön. Rakennus soveltuu alueelle myös käyttötarkoituksensa puolesta. Saman tien varrella, samalla maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella, on useita vastaavanlaisia rakennuksia. Rakennuksen edellinen sijoituspaikka ei ratkaise sen soveltuvuutta uudelle rakennuspaikalle, ainoastaan ulkoasu.

Rakennuksen siirtäminen ja kunnostaminen toteuttavat rakentamislain 5 §:n mukaista kulttuuriperinnön vaalimista ja kiertotaloutta.

Suunnitelmissa ei ole esitetty sellaista maaston muokkausta, joka ei soveltuisi kyseiseen avoimeen peltomaisemaan. Rakentamisluvassa lupaehtona on sijainninmerkintä. Rakennuksen ja samalla sen piha-alueen korkeusasema määritellään kohteessa kunnan mittaryhmän toimesta. Rakennuksen korkeusasemaa määritettäessä huomioidaan soveltuvuus ympäristöön.
 

Lupamenettely ja lupaharkinta
 

Vaikka kysymyksessä on siirrettävä rakennus, kyseiselle kiinteistölle se on uudisrakennus. Tämä käy ilmi sekä lupahakemuksesta että hakemuksen liitteenä olevista pääpiirustuksista. Hakija ilmoitti vastineessaan, että siirrettävä riihi on suunnitelmien mukaisesti pelkkahirttä ja vastaa ulkoasultaan lupapiirustuksia. Hakemus, lupapiirustukset ja lupapäätös eivät ole ristiriidassa keskenään.  Kohteen suunnittelu on ollut huolellista ja suunnittelijalla on hankkeen edellyttämä pätevyys.

Hanke ei poikkea rakentamisen määräyksistä, eikä näin ollen edellytä poikkeamislupaa. Huomattava on, että strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen rakennuspaikan alueella.

Rakentamislain voimaantulon myötä sijoittamisen edellytyksiä ei tarkastella enää suunnittelutarveratkaisussa eikä lainvoimainenkaan suunnittelutarveratkaisu yksinään oikeuta rakentamista. Kohteeseen myönnetty suunnittelutarveratkaisu 24.9.2024 § 91 selvityksineen sekä sen oikeuskäsittely huomioitiin sijoittamisen edellytysten arvioinnissa. Suunnittelutarveratkaisussa todetut sijoittamisen edellytykset ovat edelleen voimassa.

Perustuslaki ei edellytä kyseisen peltoalueen pitämistä rakentamisesta vapaana. Hanke ei vaaranna luontoa eikä sen monimuotoisuutta, ympäristöä tai kulttuuriperintöä. Hankkeella ei myöskään ole vaikutusta ympäristön terveellisyyteen eikä se vaaranna tulevien sukupolvien huomioimista. Rakennuspaikan naapurit ovat voineet vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Näin ollen hanke ei ole ristiriidassa perustuslain 20 §:n kanssa.

Hankkeen lupamenettelyssä käytettiin tavanomaista laajempaa harkintaa ja hankkeessa huomioitiin ajantasaiset selvitykset. Rakennuspaikalla on pidetty kolme katselmuskokousta (Kontiolahden kunnan toimesta suunnittelutarveratkaisuvaiheessa, Itä-Suomen hallintooikeuden toimesta sekä ympäristölautakunnan toimesta). Rakennuspaikan naapurit kuultiin laajasti. Lupa- ja valvontavirastolta, Pohjois-Karjalan alueelliselta vastuumuseolta sekä Kontiolahden kunnan kaavoitukselta pyydettiin hakemukseen lausunnot, kuten rakentamislaki 67 § edellyttää.

Oikaisuvaatimuksen mukaan rakentamisluvasta puuttuu pääasian (kulttuurin, ympäristön, suojelun, maiseman ja peltojen avoimuuden) asiaperustelut. Rakentamislupapäätöksen perusteena on rakentamislakiin kirjatut sijoittamisen edellytykset. Niiden täyttymistä on avattu päätöksessä laajasti. Tulkinta on linjassa saatujen viranomaislausuntojen, Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen (2641/2025, 18.11.2025) sekä kohteessa lupaprosessin eri vaiheissa suoritettujen maastokatselmusten kanssa. Rakentamislupapäätöksen perustelut ovat riittävät.

Naapureiden kuuleminen

Rakennusvalvonta on kuullut naapurit riittävässä laajuudessa (palstan kaikki rajanaapurit sekä ne naapurit, joilla on näköyhteys rakennuspaikalle). Kuulemiseen liitettiin hakemuksen liitteenä olleet arkkitehdin laatimat pääpiirustukset, mikä on riittävä suunnitelmien taso naapureiden ja viranomaisten kuulemiseen. Hakemuksen liitteenä ei ollut valokuvia tai tarkempia erityissuunnitelmia.

Alkuperäinen rakentamislupapäätös 2026-15 ja itseoikaisun myötä tehty korvaava päätös 2026-53 lähetettiin naapureille tiedoksi.

Hakijan vastineet eivät sisältäneet sellaista uutta tietoa, joka olisi muuttanut hakemuksen sisältöä; hakija ainoastaan vastasi naapureiden esittämiin argumentteihin, mikä ei edellytä naapureiden kuulemista uudelleen. Sen sijaan naapureiden muistutuksissa esille tulleet väitteet edellyttivät vastineenjättömahdollisuuden tarjoamista hakijalle hallintomenettelylain 15 §:n mukaisesti.

Rakentamislupapäätöksessä viranomaislausuntojen johtopäätökset on kirjattu tiivistetysti. Naapureita ei tarvitse kuulla viranomaislausuntojen johdosta, eivätkä lausunnot sisältäneet sellaista uutta tietoa, joka olisi tuonut hakemukseen muutosta. Naapureille on toimitettu rakentamislupahakemuksesta kaikki heidän pyytämänsä asiakirjat. Oikaisuvaatimus tulkittiin myös asiakirjapyynnöksi; viranomaislausunnot toimitettiin naapureille 20.7.2026. 

Kuuleminen ja tiedottaminen on tehty rakentamislain ja hallintomenettelylain mukaisesti ja riittävässä laajuudessa eikä asiassa ole tapahtunut menettelyvirhettä.

Lupahakemusta ja lupaprosessia koskemattomat asiat

Naapureiden esille tuomista asioista on käsitelty vain ne, jotka koskevat kyseistä hakemusta ja päätöstä. Haetun hankkeen ja sen lupakäsittelyn ulkopuolelle jäävät

-viittaukset alueidenkäyttölakiin (eivät koske rakentamisluvan käsittelyä)

-viittaukset lupa- ja valvontaviraston tehtäviin (RakL 4 §)

-oikaisuvaatimuksessa ja muistutuksissa mainitut muut rakennukset (hakemus ja lupa koski ainoastaan 32 neliöisen talousrakennuksen rakentamista)

-olemassa olevan loma-asunnon vuokraaminen

-olemassa olevan ajoneuvoliittymän ja kulkuyhteyden siirtäminen

-tapahtumien järjestäminen

-pellon metsittäminen ja pensaiden istutus, joita ei ole esitetty suunnitelmissa

-naapureiden esittämä varastorakennuksen vaihtoehtoinen sijoituspaikka (ei esitetty hakemuksessa)

-poikkeamisen edellytykset (hanke ei edellytä poikkeamislupaa)

-puhtaan siirtymän sijoittamisluvan edellytykset (RakL 46a)

-vuonna 2014 samalle kylälle, eri kiinteistölle hyväksytty rakentamishanke

-Kontiolahden kunnan suunnittelutarvealueelle antamat rakentamisohjeet (kunnan verkkosivulla vuonna 2024 olleet tekstit, sittemmin vanhentuneet ohjeet suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan hakemisesta)

-matkailun edistäminen

Sijoittamisen edellytysten tarkastelu (RakL 45 ja 46 §)

Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys määrittelee rakennuspaikan vähimmäiskooksi maisemallisesti arvokkailla peltoalueilla 10 000 m² (1,0 ha), mikä toteutuu kohteessa. Tämä täyttää myös rakentamislain asettaman vähimmäisvaatimuksen rakennuspaikan koosta (1000 m²).

Rakennus voidaan sijoittaa vähintään neljän metrin etäisyydelle kiinteistön rajasta sekä määräysten mukaiselle etäisyydelle teistä. Rakennuksen vähimmäisetäisyys kiinteistön rajaan on noin 6 m ja yksityistien keskilinjaan 13 metriä (rakennusjärjestyksen vaatimus 12 metriä).

Suunniteltu rakennuskohde soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden, korkeatasoisen arkkitehtuurin ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Rakennuspaikalla ei ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Rakennuspaikalle on olemassa käyttökelpoinen pääsytie. Kohteeseen ei ole suunniteltu vesijohtoa ja viemäriä; hulevedet voidaan hoitaa aiheuttamatta haittaa ympäristölle. Hankkeen kunnallistekniikasta ei aiheudu kunnalle tai valtiolle erityisiä kustannuksia.

Rakentaminen ei aiheuta rakentamislain tarkoittamaa haittaa naapureille eikä sillä ole vaikutusta naapurikiinteistöjen rakentamiseen.

Kohteessa ei ole sellaisia luonnonympäristön arvoja tai suojelukohteita, joihin hanke vaikuttaisi haitallisesti. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Rakentaminen ei aiheuta haittaa maakuntakaavassa, yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä annettujen määräysten toteuttamiselle. Rakentaminen ei vaikeuta kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista.

Rakentaminen ei johda vaikutuksiltaan sellaiseen merkittävään rakentamiseen tai aiheuta sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, jotka edellyttäisivät asemakaavan laatimista. Suunniteltu rakentaminen on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palveluiden saavutettavuuden kannalta.

Hanke täyttää rakentamislaissa asetetut sijoittamisen edellytykset.

Lisätietoja: rakennustarkastaja Irene Pieviläinen p. 0500 612 310

Ympäristöpäällikön ehdotus:

 Päätös: