Hyvinvointilautakunta
Pöytäkirja 24.10.2023/Pykälä 82

Hyvinvointilautakunta 24.10.2023 § 82  

235/02.02.00/2023  

Hyvinvointijohtaja:  Kaupunginhallitus on hyväksynyt 18.09.2023 § 211 talousjohtajan valmisteleman vuotta 2024 koskevan talousarvion laadintaohjeen. Alkuperäisen tuottavuusohjelman 2020-2025 vaatimus (150 000 € vuodessa / toimiala) ei enää riitä, vaan vuoden 2024 talousarvion laadinnassa tuottavuusvaade kasvaa huomattavasti. Toimialojen on esitettävä talousarviossa keinot, joilla tuottavuusohjelmaa toteutetaan.

Vuoden 2024 tuottavuusohjelman sopeuttamistarve hyvinvointipalveluissa on yhteensä 600 000 euroa. Esitetyt toimet ovat yhteensä 725 285 euroa. Tuottavuusohjelma on tämän pykälän oheismateriaalina.

Toimialojen talousarvio-, taloussuunnitelma- sekä investointiohjelmaesitykset, jotka sisältävät suunnitelman tuottavuutta kasvattavista toimista tulee olla syötettynä Targetoriin ja Raindanceen 27.10.2023 mennessä.

Nurmeksen kaupungin taloudellinen asema heikkenee huomattavasti tulevina vuosina. Talousarviota laaditaan vuodelle 2024 haastavassa taloustilanteessa.

Nurmeksen valtuusto hyväksyi uuden kuntastrategian, Askeleen edellä, kokouksessaan 28.3.2022. Uuden strategian toiminnallisten tavoitteiden ryhmittelyssä käytetään ns. strategiasektoreita, jotka ovat elinvoima, hyvinvointi, sijainti, imago ja konserni. Strategisesti merkittävän toiminnan tulee kohdentua yhteen tai useampaan mainituista sektoreista. Tätä strategiatermistöä käytetään myös vuoden 2024 toiminnallisten tavoitteiden ryhmittelyssä.

On huomattava, että varhaiskasvatuspalveluiden sekä opetus- ja koulutuspalveluiden tavoitteita ja toimintaa ohjaa velvoittavasti valtakunnallisista suunnitelmista johdetut paikalliset varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat ja niihin kirjatut tavoitteet.

Kaupunginhallitus on 17.8.2020 §139 ja 7.9.2020 §156 ja kaupunginvaltuusto 2.9.2020 §56 käsitellyt ja päättänyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksesta. Ohjeistuksessa todetaan mm. seuraavaa: Hyvinvointilautakunnan ja kaupunkirakennelautakunnan sekä konsernin tytäryhtiöiden tulee talousarvion laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi.

Tavoitteita uhkaavia riskejä on jäljempänä arvioitu yleisellä tasolla. Tulosalueille kohdistuvia riskejä on kuvattu Targetor - ohjelmassa.

1. Rakennuksiin ja kiinteistöön kohdistuvat uhkat, jotka saattavat johtaa rakennusten tai sen osien sulkemiseen mm. tulipalon, vesivahingon tai ilkivallan seurauksena.

-          ei kovin todennäköinen, mutta vaikutukset olisivat merkittävät

2. Ulkopuolinen uhka henkilön tai lähistöllä tapahtuneen suuronnettomuuden johdosta.

-          ulkopuoliseen uhkaan on varauduttava päivittäin

-          uhka ei ole kovin todennäköinen, mutta vaikutukset olisivat merkittävät

3. Tietojärjestelmissä olevaa salassa pidettävää tietoa vuotaa ulkopuolisille

-          ei julkisen /salassa pidettävien tietojen tietojärjestelmien hakkerointi

4. Syntyvyyden alenemisen vaikutus palvelutuotantoon

-          palvelutarpeen väheneminen huomioitava toiminnan suunnittelussa

5. Epidemian tai pandemian uusi aalto ja laajeneminen paikallisella tasolla ja sen kautta muodostuva henkinen kuormittavuus sekä mahdolliset tilojen sulkemiset, henkilökunnan sairauspoissaolot ja sijaistarpeen huomattava kasvu.

-          riski on pienentynyt merkittävästi vuosiin 2020-2023 verrattuna

6. Henkilöstöpula (kelpoisuuden puuttuminen) erityisesti varhaiskasvatus- ja opetus- ja koulutuspalveluissa

-          on todennäköinen

7. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja kunnallisen opetushenkilöstön työehtosopimuskauden 2022-2025 vaikutus henkilöstökustannuksiin

-          talouteen vaikuttava riski, uuden sopimuskauden 2022-2025 palkkataso on jo noussut merkittävästi

8. Yleinen kustannustason nousu sekä kunnan talouden merkittävä heikentyminen sekä valtionosuuksien lasku

-          on jo toteutunut ja vaikuttaa suoraan mm. tavaroiden ja palveluiden hankintaan ja ostohintoihin sekä kunnan kokonaistalouteen.

  Hyvinvointipalvelut

Hyvinvointipalvelujen talouden tuottavuusohjelma on 725 285 euroa vuodelle 2024. Tuottavuusohjelman osalta on huomioitava, että muut harkinnanvaraiset palvelut kuin kuntalaisuintien tukeminen jatkuu edelleen vuonna 2024. Tuottavuusohjelmasta huolimatta niin sisäiset kuin ulkoisetkin kustannukset kasvavat merkittävästi vuoteen 2023 verrattuna mm. vuokrien, pääomavuokrien sekä palkkakustannusten osalta.

Hyvinvointipalvelut yhteensä:

Henkilöstökulut ovat talousarvioesityksessä 13 688 586 € (11 943 977 € v.2023).  Palkkoihin on tehty KVTES ja OVTES sopimusten mukaiset vuoteen 2024 kohdistuvat korotukset. Kustannusvaikutus on vuodelle 2024 3 % eli sama kuin vuodelle 2023. Sopimusten mukaisilla korotuksilla on merkittävä vaikutus kustannuksiin. Lisäksi merkittävä muutos on, että Kevan eläkemenoperusteisen maksun poistuttua jo vuonna 2023 on tilalle tullut vastaavaksi maksuksi ns. tasausmaksu.

Tasausmaksu kirjataan Nurmeksen kaupungissa henkilöstömenojen suhteessa. Tasausmaksu on vuonna 2024 498 574 € (413 141 € v.2023). Laskennan pohjana on elokuun palkat. Tasausmaksu nostaa hyvinvointipalvelujen henkilösivukuluja vuoteen 2023 verrattuna 85 433 €.

Henkilöstökulut sisältävät kaikki toistaiseksi voimassa olevien virka- tai työsuhteissa olevien sekä määräaikaisten palkat. Lisäksi opetus - ja koulutuspalveluissa sekä varhaiskasvatuspalveluissa on varauduttava sijaisten palkkoihin. Sijaisiin varattavaa määrärahaa on pienennetty vuoteen 2023 verrattuna 66 000 euroa. Oman toimen ohella ja oman toimen ulkopuolella tehtäviä sijaisuuksia tulee lisätä opetustoimessa, jotta kustannuksia saataisiin pienennettyä.

Tilapäistä henkilöstöä on erityisesti varhaiskasvatuksessa, koska asetuksen mukaista kelpoisuuden omaavaa henkilöstöä ei ole saatu palkattua. Varhaiskasvatuksen osalta henkilöstömitoituksesta ei voi poiketa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti edes tilapäisesti.

Sisäiset kustannukset muodostuvat rakennusten kunnossa- ja ylläpidosta, puhtaanapidosta, ateriapalveluista sekä pääomavuokrista. Sisäisten kustannusten riskinä on yleinen hintatason nousu sekä energiakustannusten hinnanvaihtelu.

Ulkoisten vuokrien nousu johtuu lukion maksamista pääomavuokrista sekä varsinaisista vuokrista peruskorjattujen opetustilojen osalta sekä puhtaanapidosta. Kuukausivuokra on 7 660,80 € (alv 0 %) ja pääomavuokra 19 338,47 € (alv 0 %) kuukaudessa. Puhtaanapitopalvelut on 34 100 € vuodessa (alv 0 %).

Ulkoiset toimintakulut kasvavat vuoteen 2023 verrattuna 8 % (palkat, rakennusten ja huoneistojen vuokrat sekä pääomavuokrat).

Varhaiskasvatuksen osalta strategiaan merkittyä Metsäpäiväkodin perustamista ei esitetä toteutettavaksi vuonna 2024 taloustilanteen heikkenemisen johdosta. Suunnittelu viedään kuitenkin loppuun.

Lisäksi varhaiskasvatuksen osalta avoimen päiväkodin siirtyessä  Kauppalan taloon kustannukset (sisäinen vuokra ja pääomavuokra) kasvavat merkittävästi vuoteen 2023 verrattuna. Vuosivuokra on 10 220 € ja pääomavuokra 17 720 €.

Iltapäivätoiminnan kustannukset Kauppalantalon osalta ovat vastaavat eli vuosivuokra on 10 220 € ja pääomavuokra 17 720 €. Vuoteen 2023 verrattuna kustannukset kasvavat toiminnan osalta merkittävästi.

Nurmeksen jäähallin osalta sisäiset vuokrat jaetaan vuodelle 2024 varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja liikuntapalvelujen osalta seuraavasti:

Liikuntapalvelut 80 %, perusopetus 8 %, varhaiskasvatus 10 % ja lukiokoulutus 2 %. Jäähallin käytöstä aiheutuvat sisäiset kustannukset ovat 263 370 €. Kustannukset nousevat vuoteen 2023 verrattuna 70 001 € (36 %), koska indeksitarkistusta ei ole tehty vuosien 2020-2023 aikana.

Valtimotalon osalta sisäiset kustannukset jakaantuu seuraavasti: perusopetus 62 % ja liikuntapalvelut 38 %. Valtimotalon sisäiset kustannukset ovat 91 650 €.

Ateriapalveluiden kustannukset ovat 1 092 476 € (1 018 983 €).

Sisäiset vuokrat ja pääomavuokrat ovat 3 642 900 € (3 276 669 €). Puhtaanapitopalvelujen kustannus 723 605 € (710 405 €).

Sisäiset kustannukset ovat täten yhteensä 5 458 981 € (5 006 056 €). Sisäiset toimintakulut kasvavat 9,1 %.

Koska kysymys on sisäisistä kustannuksista näkyvät vastaavat tulot kaupunkirakennepalveluiden tuloina.

Opetus - ja koulutuspalvelut sisältävät yhteisopettajuuksia, joten niiden %- palkkaosuudet on kirjattu kustannusten aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sekä lukion että perusopetuksen kustannuksiksi.

Toimialan yhteenveto ja tulosaluekohtaiset tuloslaskelmat talousarvioon sisältyvistä tuloista ja menoista vuoden 2024 osalta on oheismateriaalina hyvinvointipalvelujen talousarvioesityksessä.

Tuottavuusohjelman toimenpiteet on esitetty tämän pykälän oheismateriaalina.

Hyvinvointipalvelujen talousarvioesitys tulosalueittain sisältää seuraavia asioita:

Hyvinvointipalvelujen hallinto:

Hallinnon menot sisältävät hyvinvointipalvelujen hallinnon kustannukset (hyvinvointijohtaja, hallintosihteeri, henkilöstö- ja taloussihteeri, hyvinvointikoordinaattori) palkkakustannukset sekä toiminnasta aiheutuvat muut kustannukset. Nämä kustannukset on kokonaisuudessaan kirjattu vuodelle 2024 hallinnon menoiksi, eikä niitä ole vielä budjettia laadittaessa jaettu eri kustannuspaikoille. Kansalaisopiston, varhaiskasvatuksen sekä perus- ja lukio - opetuksen koulusihteerien palkkakustannukset kirjataan kokonaisuudessaan kyseisten yksiköiden menokohdille. Kokouspalkkioihin on varattu vuodelle 2024 hyvinvointilautakunnan kokouspalkkiot ja muut lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Kulttuuripalvelut:

Kulttuuripalveluiden tulosalue sisältää kirjasto-, kulttuuri- ja museopalvelut sekä yhteisökoordinaattorin tehtävän.

Tulosalueella toteutetaan tuottavuusohjelman mukaisina toimenpiteinä seuraavat menojen leikkaukset:

Kirjastopalvelut

Esitys sisältää kirjastotoimen hoitamisesta aiheutuvat kustannukset, joista suurin menoerä on henkilöpalkat.

Kirjaston henkilökuntaan kuuluvat kirjastotoimenjohtaja, kaksi kirjastonhoitajaa, neljä kirjastovirkailijaa, joista yksi on Valtimon lähikirjastossa, ja yksi kirjastonvirkailija-autonkuljettaja.

Kirjallisuuden (kirjojen, lehtien, cd- ja dvd -levyjen, karttojen jne.) hankintamääräraha lasketaan talouden sopeuttamistoimenpiteenä 70 000 (94 000) euroon. Kirjastoaineiston määrärahaa esitetään nostettavaksi 10 000 euroon. Tähän sisältyvät Vaarakirjastojen yhteiset e-aineistot ja kuntien yhteisen e-kirjaston asukaslukuun perustuvat kulut, joihin ei voi paikallisesti vaikuttaa. 

Kulttuurityö

Vakinaisen henkilöstön palkkoihin sisältyvät tulosaluepäällikön, kahden esitysteknikon ja yhteisökoordinaattorin palkat. Lisäksi vuodeksi 2024 esitetään Nurmeksen kaupungin juhlavuoden vuoksi määräaikaisen tapahtumakoordinaattorin palkkaamista, mikäli tähän saadaan rahoitus.

Asiakaspalvelujen ostot muilta kunnilta 79 000 euroa on korvaus Pielisen Karjalan musiikkiopistolle / Lieksan kaupungille taiteen perusopetuksen mukaisen musiikinopetuksen järjestämisestä. Kulttuuriesitysten ostoon varataan 53 000 euroa. Summa sisältää myös maakunnallisen lastenkulttuuriverkoston omavastuuosuuden.

Avustuksiin varataan yhteensä 54 000 euroa. Tästä varataan 4 000 euroa ennalta ehkäisevää työtä tekevien yhdistysten toiminta- ja kohdeavustuksiin, 40 000 euroa kulttuuritoiminnan toiminta- ja kohdeavustuksiin sekä 5 000 euron erityisavustukset Nurmeksen Kesämusiikille ja Vanhan Kauppalan avoimet -tapahtumalle.

Yhteisökoordinaattori kehittää ja koordinoi perhekeskustoimintaa sekä kohtaamispaikkaa käyttäjien ja yhteistyötahojen kanssa. Yhteisökoordinaattori tukee Nurmeksen yhdistystoimintaa, järjestökuntayhteistyötä ja yhdistysten yhteistyöryhmän toimintaa. Lisäksi yhteisökoordinaattori tarjoaa kuntalaisille digipalvelujen käytönohjausta ajanvarauksella. Yhteistyökoordinaattorin toiminnan kulut, kuten luennoitsijoiden palkkiot ja matkakustannukset, viestintä- ja markkinointikulut sekä tarjoilut, tarvikkeet ja materiaalit sisältyvät kulttuurityön talousarvioon.

Museopalvelut

Museon henkilökuntaan kuuluvat museonjohtaja, museoamanuenssi, museoassistentti ja museomestari.

Menokohtaan 4581 Kalusto ei luetteloitava varataan 3 000 euroa kokoelmaesineiden säilytyslaatikoihin ja muihin säilytykseen liittyviin erikoistarvikkeisiin, kuten hapottomaan silkkipaperiin. Nämä ovat välttämättömiä hankintoja kokoelmien säilyvyyden kannalta.

Menokohtaan 4010 asiantuntijapalkkiot varataan 5 000 euroa ja menokohtaan 4340 asiantuntijapalvelut 3 000 euroa. Summat sisältävät Kötsin museon näyttelyiden suunnittelu- ja käännöspalkkiot sekä tapahtumien esiintymispalkkiot, kuten kaupungin 50-vuotisjuhlaluentopalkkiot ja romanikulttuuritapahtuman luento- ja asiantuntijakorvaukset. Näyttelytekstien ja suurkuvavedosten valmistukseen esitetään varattavaksi 7 000 euroa menokohtaan 4350 painatukset ja ilmoitukset. Tämä sisältää myös kaupungin 50-vuotisjuhlanäyttelyn tekstit ja vedokset.

Vapaa-aikapalvelut:

Liikuntapalvelut

Seniori ePassissa varaudutaan 700 (750) henkilön vuotuiseen käyttäjämäärään. Seniori ePassin saa 65-vuotta täyttänyt nurmeslainen. ePassin arvo on 100 € (175 € ) ja omavastuuta ei peritä. Määrärahavaraus on 70 000 € (131 250 € ). ePassi -järjestelmän vuotuiset ylläpitokustannukset ovat 3 500 € (7 500 € ).

SpaBomban kylpylän kuntalaiskäyttöön tukemiseen tarkoitettu kuntalaiskortti lopetetaan kokonaan, säästö 18 000 €. Uimakoulujen järjestämiseen SpaBomban kylpylässä on varattu 6 000 € ja uimaopettajien (2 kpl) palkkaukseen 7 500 €.

Soveltavan liikunnan ostopalveluihin on varattu 12 500 € (21 200 €). Tuntimäärä ja viikkojen määrä vähenee vuodesta 2023, (13 tuntia/vko/32 vko) 8 t/vko/31 vko. Ikäihmisten ennaltaehkäisevään päiväkuntoutukseen on varattu 7 000 € (13 000 €), jonka toteuttaa Nurmeskotiyhdistys ry. Mahdollistaa 2 kuntouttavaa ryhmää, joissa 10 kokoontumiskertaa.

Juniorikortteihin on varattu 23 000 € (34 950 €). Juniorikortti jaetaan kaikille peruskoulun oppilaille vuoden 2024 alussa koulujen kautta. Juniorikortin arvo on 100 € (150 €) ja vuonna 2024 se jaetaan kahtena 50 (75) €:n arvoisena korttina.

Vuonna 2021 hankittuun InfoGis-kartta- ja paikkatietopalveluohjelman vuosikustannuksiin on varattu 1 700 €. Järjestelmä on jo käytössä ja liittyy Nurmeksen reitistöjen perusparannushankkeeseen. Ohjelma mahdollistaa reittien tunnistuksen ja pituuden näytön, laajan reitteihin ja kohteisiin liittyvän lisäinformaation esityksen sekä monipuoliset aineistojen ylläpitotoiminnot.

Liikuntaseurojen toiminta- ja kohdeavustuksiin on varattu 42 000 € (48 000 €). Menestyneiden urheilijoiden palkitsemiseen 2 000 €.

Nuorisotyö

Nuorten työllistymistä edistäviin kesätyöseteleihin 15-20 -vuotiaille on varattu 23 500 € (47 000 €), josta 13-28 -vuotiaiden nuorten yritysseteleihin 3 500 € jolla perustetaan 7 kesäyritystä (7 000 €/15 kpl). 4H-yhdistys perehdyttää ja kouluttaa nuoret yritystoiminnan perustamiseen liittyvissä asioissa.

Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus Oy:lle on varattu määrärahat kaupungin ja yhtiön välisen sopimuksen mukaisesti nuorisopalvelujen järjestämisestä seuraavasti:

-          nuorisotyön korvausta 84 596 € (82 132 €).

-          nuorten paja Apajan sopimuksen mukainen kuntakorvaus 126 252 € (123 157 €), joka sisältää 20 000 € etsivään nuorisotyöhön

Nuorisotoiminnan ja kylien toiminta- ja kohdeavustuksiin on varattu 19 000 € (22 000 €).

Varhaiskasvatuspalvelut:

Lasten kotihoidon tuen menoiksi vuodelle 2024 on arvioitu 300 000 € (265 000 €). Kotihoidon kuntalisän menoiksi on arvioitu 36 900 € (56 000 €).

Hallinnossa työskentelee tulosaluepäällikkö, aluejohtaja, varhaiskasvatusyksikön johtaja osa-aikaisesti, perhepäivähoidonohjaaja, toimistosihteeri ja kaksi varhaiskasvatuksen vastaavaa opettajaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä on ollut nousussa, tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa työskentelee 105 henkilöä.

Päivähoidon maksutuotoiksi vuodelle 2024 on arvioitu 100 000 € (158 100 €). Maksutuotot on laskettu tämän vuoden elokuun loppuun saatujen tuottojen perusteella 58 % pienemmäksi. Tähän on syynä 1.3.2023 alkaen voimaan tulleet tulorajamuutokset, jotka nostivat tulorajoja ja vähentävät merkittävästi hoitopäivien maksutuottoja. Keskimäärin kymmenestä lapsesta kolme maksaa päivähoitomaksua tulorajamuutoksesta johtuen.

Talousarvioon on varattu rahaa perhekeskustoiminnalle. Perhekeskus on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta tarjoava monialainen palveluverkosto, johon kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen oppilaitokset, nuorisotyö, seurakunnat, Siun soten sosiaali- ja terveyspalvelut, yhdistykset sekä muut perheitä tukevat tahot. Työtä tehdään yli hallintorajojen ja toimintaa koordinoi yhteisökoordinaattori. Toimintaa ohjaa hyvinvointisuunnitelman tavoitteet.

Varhaiskasvatuksen tilapäisten työntekijöiden palkkoihin on varattu 576 953 €. Määräraha on laskettu olemassa olevien tilapäisten henkilöiden palkoista. Tilapäisten työntekijöiden lisääntyminen johtuu päiväkoteihin sijoittuvista uusista lapsiryhmistä, Nurmesjärven päiväkodista sekä perhepäivähoidon vahvistamisesta, mikä liittyy varhaiskasvatusstrategian linjaukseen. Tilapäisissä työsuhteissa työskentelevät myös henkilöt, jos haettuun virkaan / työsuhteeseen ei ole saatu koulutuksen omaavaa henkilöä. Perhepäivähoidossa on kolme avointa vakanssia, joilla varaudutaan palvelutarpeen kasvuun.

Lyhytaikaisten sijaisten palkkoihin on varattu 193 372 €, jolla varmistetaan henkilökunnan ja lasten suhdeluku lain tarkoittamalla tasolla lapsiryhmissä. Sijaisten tarve suurenee, kun henkilöstö ikääntyy, työrajoitteita syntyy ja poissaolot lisääntyvät. Sijaisten tarpeeseen vaikuttaa vuorohoitoryhmissä lisääntynyt viikonloppuhoidon tarve ja lisääntynyt yötyö. Pidempiaikaisiin tällä hetkellä tiedossa oleviin sijaisuuksiin on varattu rahaa 292 517 €.

Suurimmat kustannusten nousut johtuvat liinavaatetoimittajan muutoksesta, entinen lopetti toiminnan. Kokonaiskustannukset palvelulle 44 490 €. Nurmesjärven päiväkodin toimintakulut 505 540 € ja helmikuussa toiminnan aloittanut Pirpanoiden ryhmä 128 583 €. Lakisääteiset palvelut on tarjottava ja tarpeen lisääntymiseen on reagoitava.

Kalustemäärärahoista on varattu 300 € Rekulan päiväkodin Pillipiipareiden sähköpöytään. Pirpanoiden pöytäkalusteisiin 1 100 €. Porokylän päiväkodille lasten töiden kuivaustelineeseen 500 €. Hannilan kalusteisiin (tussitaulu ja laatikosto) 900 €. Hannilan keittiöön (lämpökaappi ja lautaset) on varattu 1 400 €. Pikku-Kaarlen päiväkodin lasten vaatteiden pesukoneeseen sekä kirjahyllyyn 2 000 €. Kaarlen keittiöön lämpökaappi 1 000 €. Niksulan päiväkodin keittiölle on varattu lämpölevyyn rahaa 300 €. Nurmesjärven päiväkodille 2 pöytää ja tuoleihin 1 160 €. Perhepäivähoitoon uusia rattaita ja matkasänkyjä vanhojen ja rikkoutuneiden tilalle 1 500 €. Lämpölevyt sekä lämpökaappien hankinnat johtuvat ateriapalveluiden uudesta palvelujärjestelmästä, jossa ateriat toimitetaan kohteisiin kylminä. Yhteensä 10 160 €.

Ateriahinnat päiväkodeissa:

-          aamupala 1,70 € (1,70 €)

-          lounas 4,20 € (4,20 €)

-          erityisruokavalio 6,15 € (6,15 €)

-          välipala 1,40 € (1,40 €)

-          päivällinen 4,20 € (4,20 €)

-          iltapala 1,40 € (1,40 €)

Päivähoidon alue 1

Päivähoidon alue 1 muodos­tuu varhaiskasvatuksen tulosaluehallin­nosta ja lasten kotihoi­don tuesta, Reku­lan päiväkodista, Niksulan päiväkodista ja Porokylän päiväkodista.

Alueella 1 on henkilöstönä tulosaluepäällikkö, varhaiskasvatuksen vastaava opettaja, Rekulan päiväkodissa varhaiskasvatuksen erityisopettaja, 2 varhaiskasvatuksen opettajaa ja 3 varhaiskasvatuksen lastenhoita­jaa, 2 varhaiskasvatuksen avustajaa ja 2 päiväkotiapulaista. Porokylän päiväkodissa työskentelee 2 varhaiskasvatuksen opettajaa, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja päiväkotiapulainen. Alueella 1 työskentelee yksi varahenkilö. Henkilöstöä alueella on 19. Henkilöstön lukumäärään sisältyy perhepäivähoidon ohjaaja ja varhaiskasvatuksen toimistosihteeri.

Niksulan päiväkodissa työskentelee varhaiskasvatusyksikön johtaja (työhön sisältyy varhaiskasvatuksen opettajan työt), vastaava varhaiskasvatuksen opettaja, 2 varhaiskasvatuksen opettajaa, 5 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa, ja 3 päiväkotiapulaista. Henkilöstö on yhteensä 12.

Yhteensä alueella työskentelee 31 henkilöä.

Päivähoidon alue 2

Päivähoidon alue 2 muodos­tuu alueen 2 hallinnosta, Hanni­lan päiväkodista ja Pikku-Kaarlen päiväkodista.

Henkilöstönä on Hannilan päiväkodissa varhaiskasvatuksen erityisopettaja, 5 varhaiskasvatuksen opettajaa, 5 varhaiskasvatuksen lastenhoita­jaa, 2 varhaiskasvatuksen avustajaa, joista toinen on määräaikainen ja 3 päivä­kotiapulaista. Pikku-Kaarlessa työskentelee 5 varhaiskasvatuksen opettajaa, 12 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa,2 varhaiskasvatuksen avustajaa ja 3 päiväkotiapulaista. Alueen 2 varahenkilö työskentelee viikonlopputyön ja muiden vapaiden tuuraajana. Pikku-Kaarlen satelliittiryhmä Naperoissa työskentelee 2 lastenhoitajaa, määräaikainen varhaiskasvatuksen avustaja ja varhaiskasvatuksen opettaja. Avoimessa päiväkodissa työskentelee varhaiskasvatuksen opettaja ja lastenhoitaja. Aluejohtaja ja varhaiskasvatuksen vastaava opettaja työskentelee molemmilla päiväkodeilla.

Henkilöstöä alueella on 47.

Perhepäivähoito

Perhepäivähoidon henkilöstöön kuuluu 10 vakinaisessa työsuhteessa olevaa perhepäivähoitajaa ja 2 määräaikaista työntekijää. Lisäksi henkilöstöön kuuluu yksi perhepäivähoidon varahenkilönä työskentelevä varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Perhepäivähoitajien lomien, työajantasaus- ja muiden vapaiden aikana lasten varahoito hoidetaan Raketti -päiväkotiryhmässä Hannilassa. Nurmesjärven päiväkodissa työskentelee 3 opettajaa, 6 lastenhoitajaa ja päiväkotiapulainen. Rekulan satelliittiryhmässä Pirpanoissa työskentelee 1 opettaja, 2 lastenhoitajaa ja päiväkotiapulainen. Pirpanoiden käyttötalousrahat on varattu Rekulan päiväkodin kohteeseen. Henkilöstöä on yhteensä 27.

Esiopetus

Esiopetusta annetaan Hannilan, Porokylän, Rekulan, Pikku-Kaarlen ja Niksulan päiväkodeissa. Hannilassa opetus tapahtuu 5-6 vuotiaiden ryhmässä ja pienryhmässä sekä Pikku-Kaarlessa 3-6 vuotiaiden vuorohoitoryhmässä. Porokylän ja Niksulan päiväkodeissa toimivat esiopetusryhmät. Rekulassa opetus tapahtuu pienryhmässä. Keväällä 2024 on esioppilaita 63 ja syksyn arvoitu määrä on 71.

Perusopetuksen oppilaskohtaiset määrärahat:

Perusopetusta järjestetään Kirkkokadun ja Valtimon yhtenäiskouluissa, sekä Porokylän koulussa. Perusopetuksen oppilasmäärä on budjettia laadittaessa 719 (746). Oppilasmäärän nettovähennys on perusopetuksessa 27 oppilasta. Alakouluissa opiskelee yhteensä 463 (499) oppilasta ja yläkouluissa 256 (247) oppilasta. Kirkkokadun koulu yht. 319 (342), Valtimon koulu yht. 160 (163), Porokylän koulu yht. 240 (241).

Perusopetuksen irtaimen omaisuuden hankintoihin on varattu 27 500 €, joka on jaettu kouluille oppilasmäärien suhteessa.

Oppilaskohtaisten oppimateriaalimäärärahojen taso pidetään vuoden 2023 määrärahatasolla. Koulujen oppilaskuntatoimintaan on varattu yhteensä 2 700 € koulujen oppilasmäärien suhteessa.

Koulutarvikemääräraha on:

alakouluissa 37 € / oppilas

yläkoulussa 42 € / oppilas

iltapäivätoiminnassa 37 € / oppilas. 

Oppikirjoihin varattava määräraha on:

alakoulussa 152 € / oppilas

yläkoulussa 168 € / oppilas

Työaineiden materiaaliraha on alakoulussa 34 € / oppilas, yläkoulussa 86 € / oppilas, iltapäivätoiminnassa 22 € / oppilas. Muuhun kirjallisuuteen ei ole määrärahavarausta (-10 785 €). Muun kirjallisuuden käytössä on järkevää hyödyntää kaupungin kirjaston aineistoa.

Koulujen digitaalisen oppimateriaalin hankkimiseen on varattu

30 € / oppilas (22 380 €).

Perusopetuksen ateriakustannukset ovat yhteensä 674 216 € (666 327 €). Kokonaishinta sisältää kerhojen välipalan.

Ateriahinnat koulussa:

-          lounas 4,20 € (4,20 €)

-          lounas, erityisruokavalio 6,15 € (6,15 €)

-          välipala, iltapäiväkerho 1,40 € (1,40 €)

Koulukuljetusten nykyiset sopimukset ovat voimassa lukuvuoden 2023-2024 loppuun saakka. Koulukuljetuksiin (sisältää kaikki kuljetukset koulun ulkopuolisiin opetuskohteisiin) on varattu yhteensä 1 218 300 € (1 268 300 €). Määrärahaa on leikattu 50 000 euroa. Leikkaus perustuu tammikuu - syyskuu 2023 toteumaan ja arvioon loppuvuoden toteumasta. Koulukuljetusten sopimusten mukaiset indeksitarkistukset on tehty keväällä 2023.

Perusopetuksen ict-palveluihin on varattu määrärahat vanhentuneiden ja rikkoutuneiden tietoteknisten laitteiden uusimisiin leasing-sopimuksella Meita Oy:ltä sekä mm. Visma-lisenssit oppilasmäärään mukaan sekä puhelin- ja tietoliikennekustannukset. Lisälaitehankintoihin ei ole varattu määrärahaa.

Lukiokoulutus:

Lukio-opiskelijoiden määrä on hieman pienentynyt edellisen lukuvuoden tasosta ollen 108 päivälukion opiskelijaa. Nyt koko lukio opiskelee samalla opetussuunnitelmalla ja kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittavat oppikirjat on pääosin hankittu. Tulevaisuudessa tarvitsee hankkia paperikirjojen täydennyksiä sekä digitaalisia materiaaleja.

Talousarvioon tarvittava varaus opiskelumateriaaleihin on täten kuluvaa vuotta 2023 pienempi. Päivälukion ryhmissä ovat mukana Riverian Nurmeksen yksikön kahdentutkinnon opiskelijat. Heitä on yhteensä 12 opiskelijaa. Lukio laskuttaa ammattiopistoa opiskelijoiden suorittamista opintojaksoista sekä lukion hankkimista oppikirjoista sekä muista materiaaleista.

Aikuisopiskelijoissa on yksi tutkintotavoitteellinen opiskelija, lisäksi muutamat ovat lukiossa aineopiskelijoina suorittaen yksittäisiä opintojaksoja.

Lukion tilojen remontti valmistui aikataulussa ja vuodelle 2024 on varauduttu hankkimaan vain pieniä kalustotäydennyksiä 2 500 eurolla. Lukion käytössä oleva tila on yhteensä 1368 neliömetriä. Myös varastotilaa entiseen verrattuna on nyt riittävästi.

Luokkatiloissa olevat opettajien opetusvälineet on uusittu remontin yhteydessä. Opiskelijoiden käytössä olevia kannettavia tietokoneita uusitaan sitä mukaa, kun entisten laitteiden leasingaika päättyy.

Tilojen remontti näkyy kohonneina vuokramenoina sekä pääoma-vuokrana että tavallisena tilavuokrana: ylläpitovuokra 7 660,80 € / kk, pääomavuokra 19 338,47 € / kk ja tilojen siivous 34 000 € / vuosi (alv 0 %).

Opiskelijamäärissä sekä tuntikehyksessä ei vuonna 2024 tapahdu talousarvioon vaikuttavia suuria muutoksia. Virassa olevan henkilöstön lisäksi on yksi sivutoiminen tuntiopettaja (erityisopetus). Kaikissa viroissa on kelpoiset opettajat.

Opetusryhmien keskimääräinen opiskelijamäärä 14,3 (16,2 opiskelijaa/opintojakso) on jonkin verran pienempi kuin edellisenä lukuvuonna. Lyhyiden kielten opetuksessa hyödynnetään yhteistyöoppilaitoksia. Osa lyhyen kielten kursseista hankitaan Sanoma Pro:n tytäryhtiöltä Tutorhouselta, tällaisia opintojaksoja ovat mm. italia, japani ja saksa.

Talousarviossa vuodelle 2024 on varauduttu opetuspalvelujen ostoon ulkopuolisilta. Summa sisältää lähinnä lyhyiden kielten opintojaksojen hankkimisen lisäksi myös yliopistossa ja ammatti-korkeakoulussa suoritettavat kurssit. Muiden ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavien aineiden syventävät opintojaksot voidaan järjestää koulun omin voimin.

Nurmeksen lukion Erasmus-hankkeet suuntautuvat Italiaan ja Ranskaan. Tarkoituksena on tehdä myös muutama pidempi vaihto sekä ottaa vastaan pitkäkestoisia vaihto-opiskelijoita.

Kansalaisopisto:

Kansalaisopisto on oppilaitos, jonka päätehtävänä on tarjota vapaan sivistystyön keinoin paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Kansalaisopiston suunniteltu kokonaistuntimäärä lukuvuodelle 2023-2024 on 5063 (5152 lv. 2022-2023) tuntia, josta syyslukukaudelle kohdistuu yhteensä 2428 tuntia ja kevätlukukaudelle 2635 tuntia. Tuntien painopiste on edellisten vuosien tapaan taito - ja taideaineissa 3261 tuntia, vieraissa kielissä 498 tuntia sekä tanssi ja liikunta 1114 tuntia. Muiden kuin edellä mainittujen kurssien osuus on yhteensä 190 tuntia. Lukuvuodelle 2023-2024 tarkoitettu opetusministeriöltä haettu ja myöntämä opintoseteliavustus on 4 350 €. Opiskelijakohtaisen opintosetelin arvo on 10 €. Käytännössä jos kurssimaksujen hinta ylittää 10 €, opiskelija maksaa ko. hintaerotuksen itse. Tukea myönnetään eläkeläisille, senioreille ja työttömille. Ylä-Karjalan kansalaisopiston ulkoiset maksutuotot muodostuvat kurssimaksuista, joiden arvioitu kertymä lukuvuodelle 2023-2024 on 55 000 € (47 000 €).

Ylä-Karjalan kansalaisopiston opetustoiminta siirrettiin jo lukuvuoden 2021-2022 alusta alkaen kaupungin tekemän linjauksen mukaisesti pois Keskustan koululta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymältä vuokrattuihin tiloihin. Tilojen kokonaiskustannukset ovat 31 660 € vuodessa, josta varsinainen vuokra 28 200 € ja investointikorvaus 3 450 €.

Vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat hallitusohjelman mukaiset leikkaukset (14 %) tarkoittavat lukuvuoden 2024-2025 alusta alkaen tuntimäärän leikkauksia opetustarjonnassa sekä henkilöstökuluissa.

Hyvinvointipalvelujen talousarvioesitys vuodelle 2024 on kokonaisuudessaan tämän pykälän oheismateriaalina.

Hyvinvointijohtaja: Hyvinvointilautakunta päättää

1. hyväksyä hyvinvointipalvelujen talouden

  tuottavuusohjelman vuodelle 2024

2. hyväksyä hyvinvointipalvelujen talousarvioesityksen vuodelle 2024

3. esittää talouden tuottavuusohjelman ja talousarvion edelleen kaupunginhallituksen ja - valtuuston hyväksyttäväksi.               

Hyvinvointilautakunta: Merkitään pöytäkirjaan, että hyvinvointipalvelujen tuottavuusohjelmaan esitetyt toimenpiteet käsitellään kohta kohdalta.

Kulttuuripalvelut:

Keskustelun aikana Veijo Karppinen teki muutosesityksen, että:

- kulttuuripalvelujen avustusmäärärahasta ei vähennetä, jää käytettäväksi 82 000 euroa

- kulttuuripalvelujen tapahtumamäärärahasta ei vähennetä, jää käytettäväksi 80 500 euroa

- kirjastoaineiston (kirjallisuus) määrärahan vähennys olisi 24 000 euroa, jää käytettäväksi 70 000 euroa.

Matti Alatalo kannatti Veijo Karppisen muutosesitystä.

Keskustelun aikana Liina Säppi teki muutosesityksen, että:

- kulttuuripalvelujen avustusmäärärahasta vähennettäisi 8 000 euroa, jää käytettäväksi 74 000 euroa

- kulttuuripalvelujen tapahtumamäärärahasta vähennettäisi 7 500 euroa, jää käytettäväksi 73 000 euroa

- kirjastoaineiston (kirjallisuus) määrärahan vähennys olisi 24 000 euroa, jää käytettäväksi 70 000 euroa.

Liina Säpin muutosesitys ei saanut kannatusta.

Puheenjohtaja totesi, että pohjaesityksestä on tehty muutosesitys, jota on kannatettu ja asiasta suoritetaan äänestys.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat  pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Veijo Karppisen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin nolla (0) JAA-ääntä ja yhdeksän (9) EI-ääntä.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 1/§ 82.

Puheenjohtaja totesi Veijo Karppisen muutosesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

Vapaa-aikapalvelut:

Keskustelun aikana Liina Säppi teki muutosesityksen, että:

- vapaa-aikapalvelujen avustusmäärärahasta ei vähennetä, jää käytettäväksi 70 000 euroa
- vapaa-aikapalvelujen seniori ePassin määräraha vähennys olisi 61 250 euroa, jää käytettäväksi 70 000 euroa ( à 100 € )

- vapaa-aikapalveluiden juniorikortti määrärahasta ei vähennetä, jää käytettäväksi 34 950 euroa ( 2 x 75 € )

- vapaa-aikapalveluiden nuorten kesätyö- ja yrityssetelit määräraha vähennys olisi 23 500 euroa, jää käytettäväksi 23 500 euroa ( á 200 € / 100 kpl, 500 € / 7 kpl )

- vapaa-aikapalveluiden kuntalaisuintien tukeminen loppuu 18 000 euroa ( ns. kuntalaiskortilla á 3 euroa ), jää käytettäväksi 0 euroa

- vapaa-aikapalveluiden erityisliikuntaryhmien määrärahasta ei vähennetä, jää käytettäväksi 21 200 euroa

- vapaa-aikapalveluiden kuntouttavan päivätoiminnan määrärahasta ei vähennetä, jää käytettäväksi 13 000 euroa

- Epassi- järjestelmän käyttökustannusten vähennys 4 000 €, järjestelmän käyttökustannukset pienenee, koska volyymi pienenee

Matti Alatalo ja Veijo Karppinen kannattivat muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että pohjaesityksestä on tehty muutosesitys, jota on kannatettu ja asiasta suoritetaan äänestys.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Liina Säpin tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin nolla (0) JAA-ääntä ja kahdeksan (8) EI-ääntä.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 2/§ 82.

Puheenjohtaja totesi Liina Säpin muutosesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

Merkitään pöytäkirjaan, että Elina Oinonen poistui kokouksesta 17.54-18.18 väliseksi ajaksi.

Merkitään pöytäkirjaan, että kokous keskeytettiin 18.11-18.25 väliseksi ajaksi.

Opetus- ja koulutuspalvelut:

Keskustelun aikana Veijo Karppinen teki muutosesityksen, ettei sijaismäärärahoja vähennetä.

Muutosesitys ei saanut kannatusta.

Opetus- ja koulutuspalvelujen osalta tuottavuusohjelma hyväksyttiin pohjaesityksen mukaan.

Merkitään pöytäkirjaan, että Veijo Karppinen jätti eriävän mielipiteen asiasta.

Varhaiskasvatuspalvelut:

Keskustelun aikana Veijo Karppinen teki muutosesityksen, että kodinhoidontuen
kuntalisän määrärahaa ei vähennetä, jää käytettäväksi 56 000 euroa.

Elina Oinonen ja Päivi Härkin kannattivat muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että pohjaesityksestä on tehty muutosesitys, jota on kannatettu ja asiasta suoritetaan äänestys.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat  pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Veijo Karppisen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin nolla (0) JAA-ääntä ja yhdeksän (9) EI-ääntä.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 3/§ 82.

Puheenjohtaja totesi Veijo Karppisen muutosesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

Henkilöstö:

Keskustelun aikana Veijo Karppinen teki muutosesityksen, että 7 koulunkäynninohjaajan määräaikaista tehtävää jatkettaisiin.

Elina Oinonen, Antti Smura ja Matti Alatalo kannatti Veijo Karppisen muutosesitystä.

Keskustelun aikana Liina Säppi teki muutosesityksen, että 3 koulunkäynninohjaajan määräaikaista tehtävää jatkettaisiin.

Paula Timonen ja Päivi Härkin kannatti Liina Säpin muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelussa on tehty kaksi muutosesitystä, joita on kannatettu ja asiasta suoritetaan äänestys.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat Veijo Karppisen tekemää muutosesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Liina Säpin tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin neljä (4) JAA-ääntä ja viisi (5) EI-ääntä.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 4/§ 82.

Puheenjohtaja totesi Liina Säpin muutosesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

Koska JAA-äänet voittivat, puheenjohtaja totesi, että koska on esitetty pohjaesityksestä eroava muutosesitys, on suoritettava äänestys.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Liina Säpin tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin nolla (0) JAA-ääntä, kahdeksan (8) EI-ääntä ja yksi (1) TYHJÄ-ääni.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 5/§ 82.

Puheenjohtaja totesi Liina Säpin muutosesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

Oheismateriaaleihin lisätään hyvinvointilautakunnan päättämä hyvinvointipalvelujen talouden tuottavuusohjelma vuodelle 2024.

Hyvinvointilautakunta päättää

1. hyväksyä äänestysten mukaisesti talouden tuottavuusohjelman vuodelle 2024

2. päättää hyväksyä hyvinvointipalvelujen talousarvio esityksen päätetyn tuottavuusohjelman mukaisesti

3. esittää talouden tuottavuusohjelman ja talousarvion edelleen kaupunginhallituksen ja - valtuuston hyväksyttäväksi.