Lupajaosto
Pöytäkirja 26.03.2025/Pykälä 7

Lupajaosto 26.03.2025 § 7  

64/10.03.00.02/2025  

Rakennustarkastaja:  Kiinteistön 541-411-117-8 omistajat hakevan luvan rakentaa sisääntuloliittymän viereen talousrakennuksen. Alueella on voimassa oleva Läntisen kaupunginosan asemakaava, 5.8.1981, AO: Erillispientalojen korttelialue. Asemakaavassa talousrakennuksen sijainti on merkitty ohjeellisena (katkoviivalla), joka tarkoittaa, että talousrakennuksen sijainti voi olla muualla kuin asemakaavan merkityllä alueella. Talousrakennusta ei kuitenkaan saa rakentaa asemakaavaan merkitylle istutettavalle alueen osalle.

Rakennettava talousrakennus ei tarvitse rakentamislain 42 §:n mukaista rakentamislupaa, kun rakennettava talousrakennus on alle 30 k-m2 tai alle 120 m3. Talousrakennuksen kerrosala on 28 k-m2.

Vaikka rakentamislain 42 §:n 1 momentin mukaan rakennuskohteelle ei tarvita rakentamislupaa, ei se tarkoita muusta sääntelystä luopumista. Riippumatta siitä, edellyttääkö rakentaminen lupaa, kaikkia rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä on tarpeen noudattaa.

Alueen ensimmäinen asemakaava on tullut voimaan vuonna 1982. Kaava on päivätty vuodelle 1981. Kaavassa ei ole osoitettu sitovaa tonttijakoa vaan "ohjeelliset tontin rajat". Kaavassa ei ole määräystä sitovan tonttijaon laatimiseksi.

Kiinteistö 541-411-117-8 ei ole asemakaavan mukainen, koska siihen sisältyy sekä korttelialuetta että katualuetta. Kiinteistö on muodostettu vuonna 1961.

 Sovellettava säännös:

 Alueidenkäyttölaki 81 §. Tonttijaon oikeusvaikutukset.

 Rakennusta ei saa rakentaa vastoin sitovaa tonttijakoa.

 Rakentamislupaa ei saa myöntää:

1. rakennuskorttelin tai sen osaan, johon asemakaavassa on edellytetty laadittavaksi sitova tonttijako, ennen tonttijaon hyväksymistä;
2. sitovan tonttijaon mukaiselle tontille ennen sen merkitsemistä kiinteistörekisteriin;

      eikä

3. kortteliin, jolla erillisen tonttijaoen laatiminen tai muuttaminen on tarpeen.

Luvanvaraisuuden rajaus on lain kokonaisuuden kannalta olennainen kysymys ja keskeinen keino, jolla vaikutetaan koko rakennetun ympäristön muotoutumiseen ja rakentumiseen. Lupajärjestelmä kytkeytyy kiinteästi alueidenkäytön ohjausjärjestelmään. Kaavoilla määritellään ne reunaehdot, joiden pohjalta rakentaminen voi tapahtua.

Rakennustarkastaja:  Kiinteistö 541-411-117-8 ei ole asemakaavan mukainen. Kortteliin on tarve laatia erillinen tonttijako ja lohkoa kiinteistö tontiksi kaavaa vastaavaksi. Esitän, että poikkeamisluvanhakijalle myönnetään poikkeamislupa talousrakennuksen rakentamiselle seuraavilla menettelytavoilla 1-2 ja ehdolla 3:

1.
Pienen rakentamishankkeen vuoksi ei ole järkevää käynnistää erillistä tonttijakoa. Toimenpide voidaan tehdä esim. kadun peruskorjauksen yhteydessä tai kun kiinteistöllä on merkittävä rakentamis- tai korjaushanke, joka edellyttää rakentamislain 42 §:n mukaista rakentamislupaa.

2.
Vähäisemmän rakentamisen yhteydessä voidaan käyttää poikkeamismenettelyä (RakL 57 §).
Poikkeaminen myönnettäisiin Alueidenkäyttölain (AKL 81 § 2 momentin 3 kohdan mukaisesta esteestä rakentamisluvan myöntämiselle.

3.
Poikkeamislupa on hyödynnettävä RakL 187 § mukaisesti, tai muutoin poikkeamislupa raukeaa.

Esitän:
1. Erillistä tonttijakoa ei tässä vaiheessa käynnistetä.
Toimenpide tehdään esim. kadun peruskorjauksen yhteydessä tai kun kiinteistöllä 541-411-117-8 on merkittävä rakentamis- tai korjaushanke, joka edellyttää rakentamislain 42 §:n mukaista rakentamislupaa.

2. Käytetään poikkeamismenettelyä (RakL 57 §) ja poikkeaminen myönnetään talousrakennuksen rakentamiselle Alueidenkäyttölain (AKL 81 § 2 momentin 3 kohdan mukaisesti.

3. Poikkeamislupa on hyödynnettävä RakL 187 § mukaisesti kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaisuuden tulosta.

Lupajaosto: Esitys hyväksyttiin.