Aluevaltuusto
Pöytäkirja 09.10.2024/Pykälä 59

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategia

Tulevaisuuslautakunta 26.06.2024 § 76

Lisätiedot Strategiajohtaja Ilkka Pirskanen

 p. 013 330 4500

Päätösehdotus Strategiajohtaja Pirskanen Ilkka:

 Tulevaisuuslautakunta päättää käynnistää liitteenä olevasta palvelustrategialuonnoksesta ja siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta lausuntokierroksen, joka kestää 23.8.2024 saakka. Lausuntokierros on kaikille avoin ja lausuntopyyntö julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla ja julkisissa tiedotusvälineissä.

Päätös Hyväksyttiin.

Selostus Itä-Suomen hallinto-oikeus on 3.5.2024 tekemällään päätöksellä kumonnut aluevaltuuston 22.6.2023 § 44 tekemän päätöksen palvelustrategiasta ja siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta. Tästä syystä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategia on valmisteltu uudelleen. Valmistelussa on käytetty osin apuna aikaisemmassa valmistelussa tuotettua aineistoa kuitenkin siten, että se ei ole ohjannut eikä sitonut uutta valmistelua.

 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 11 § edellyttää hyvinvointialueen laativan taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian osana hyvinvointialuestrategiaa. Palvelustrategiassa hyvinvointialueen tulee päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi hyvinvointialue asettaa palvelustrategiassa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus.

 Palvelustrategia on muutosohjelma hyvinvointialuestrategian tavoitteiden toteuttamiseksi resurssit (henkilöstö ja talous) huomioiden.

 Palvelustrategialuonnos

 Esityslistan liitteenä on palvelustrategian luonnos, jota esitetään lähetettäväksi lausuntokierrokselle.

 Palvelustrategiaan sisältyvä palveluverkkosuunnitelma koskee sote-keskuksia, sote-asemia ja sote-palvelupisteitä. Muiden palvelujen järjestämiseen tällä palveluverkkosuunnitelmalla ei oteta kantaa.

 Uudistumisen keskeisenä poikkileikkaavana teemana on perustason palvelujen turvaaminen ja vahvistaminen. Palvelustrategialuonnoksen mukaisesti palvelutuotantoa uudistamalla pyrimme turvaamaan perustason palvelujen saatavuuden, toimivat hoitoketjut ja tasapainoisen palvelutuotannon koko hyvinvointialueella, mikä on edellytys myös laajan päivystyksen keskussairaalan toiminnalle.

 Palvelustrategialuonnoksen yksi keskeinen asia on toimiva ja monikanavainen asiakasohjaus. Asiakas voi ottaa yhteyttä hänelle sopivimmalla tavalla, asiakkaan tarpeet selvitetään heti ja varmistetaan, että asiakas saa tarpeensa mukaista apua ja palvelua. Lisäksi huomioidaan pitkäaikaisasiakkaat ja varmistetaan hoidon jatkuvuus.

 Toinen keskeinen ajatus on se, että sama palvelu voi olla tarjolla toisaalla sosiaali- ja terveysasemalla, toisaalla kotiin vietävänä palveluna, toisaalla sähköisenä palveluna, väestön palvelutarpeen mukaisesti.

 Palveluja tuotetaan eri tavoin siten, että otetaan huomioon asiakkaan tarve ja kyky käyttää erilaisia palvelumuotoja. Palveluverkko on monikanavainen, yhdenvertainen ja dynaaminen. Alueen palvelut muuttuvat, kun väestön palvelutarve muuttuu.

 Kriittinen menestystekijämme on henkilöstön riittävyys. Sitä tuetaan mm. merkittävillä panostuksilla sähköisiin palveluihin, panostamalla sotekeskuksiin ja soteasemiin sekä muilla tuottavuuden lisääntymiseen tähtäävillä toimilla sekä keventämällä palvelurakennetta. Nämä keinot hillitsevät myös kustannusten kasvua, mikä yhdessä maltillisten kiinteistöinvestointitarpeiden kanssa auttaa tasapainoisen talouden saavuttamisessa. Palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja oikea-aikaisuutta pyritään luonnoksessa parantamaan monin eri keinoin, mm. vahvat sotekeskukset, kaikissa kunnissa sijaitsevat soteasemat, palveluja täydentävät sotepisteet, digisotekeskus, omatoimiset sähköiset palvelut, hyvä asiakasohjaus sekä hoidon ja palvelun jatkuvuuden malli.

 Uudella palvelustrategialla tavoitellaan 13,5 milj.€ kumulatiivisia säästöjä vuosina 2025–2027. Vuoden 2029 loppuun kumulatiivisen säästöpotentiaalin arvioidaan olevan n. 29,4 milj.€.

 Lausuntokierroksen jälkeen palautteista tehdään yhteenvedot ja niiden perusteella tehdään tarvittavat muutokset palvelustrategia-asiakirjaan. Lisäksi tarkennetaan vaikutusten arviointia ja taloudellisia laskelmia sekä rakennetaan tarkemmat mittarit toiminnan seuraamista varten.

 Varsinainen esitys palvelustrategiasta julkaistaan tulevaisuuslautakunnan esityslistalla 12.9.2024. Tulevaisuuslautakunta käsittelee sitä 17.9.2024.

Tulevaisuuslautakunta 17.09.2024 § 93

Lisätiedot Strategiajohtaja Ilkka Pirskanen

 p. 013 330 4500

Päätösehdotus Strategiajohtaja Pirskanen Ilkka:

 Tulevaisuuslautakunta hyväksyy liitteenä olevan palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman sekä esittää niitä aluehallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.

Päätös Esittelijä muutti kokouksessa päätösehdotustaan liitteiden osalta seuraavasti:

Muutokset palvelustrategiaan:

Sivu 3. Johdanto, kolmannen kappaleen loppuun lisätään lause:
”Mikäli hyvinvointialueen taloudelliset ja henkilövoimavarat mahdollistavat, palveluja voidaan tarjota tässä palvelustrategiassa esitettyä laajemmin.”

Sivu 18. Luvun ”Palvelujen tuotantotavat ja palveluverkko” ensimmäinen kappale muutetaan muotoon:
”Lähtökohtanamme on, että sosiaali- ja terveyspalvelut on suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön ja parhaaseen mahdolliseen asiantuntijatietoon perustuvien periaatteiden mukaisesti ja että ne vastaavat pohjoiskarjalaisen väestön muuttuvia palvelutarpeita.”

Sivu 20, kolmas kohta muutetaan muotoon:
”Palveluverkkosuunnitelmassa määrittelemme periaatteet, joiden perusteella kunkin alueen palvelut määräytyvät.”

Sivu 20, taulukko, Kotiin vietävät palvelut, viimeinen kohta muutetaan muotoon:
”Palvelut silloin, jos se on alueen palveluverkkosuunnitelman periaatteet huomioiden kustannusvaikuttavaa toimintaa tietyn fyysisen toimipaikan sijaan”

Sivu 24, ensimmäinen lause muutetaan muotoon:
”Lisäksi tavoitteenamme on tarjota nykyistä joustavammin uusia palveluja kotiin myös silloin, kun se on palveluverkkosuunnitelman periaatteet huomioiden kustannusvaikuttavaa toimintaa fyysisen toimipaikan sijaan.”

Sivu 27, luvun ”Riittävän lähellä, yhdenvertaisesti ja palvelutarpeeseen perustuen” toinen kappale muutetaan muotoon:
”Sote-keskusten ja sote-asemien sijoittuminen ja alueellinen palveluvalikoima määräytyvät asukkaiden palvelutarpeeseen pohjautuvien, lakisääteisten ja parhaaseen mahdolliseen asiantuntijatietoon pohjautuvien kriteerien perusteella. Kriteereihin perustuva palveluverkko muuttuu asukkaiden palvelutarpeen muuttuessa. Pidämme tärkeänä, että palvelutarpeeltaan samanlaisilla alueilla on tarjolla yhdenvertaiset palvelut yhteneväisellä konseptilla.”

Sivu 40, luvun ”Hyvinvointialueen tasapainoisen talouden kokonaisuus” toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään lause:
”Palvelurakenteen muuttuessa varmistamme jatkuvalla seurannalla ja mittareilla sen, ettei perusterveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin kohdistu heikennyksiä, jotka lisäävät hoidon tarvetta hoitoketjun muissa portaissa, erityisesti erikoistason palveluissa.”

Muutokset palveluverkkoliitteeseen:

Sivu 3. Sote-asema, toisen kohdan alle lisäys:
”Tavoitteena vähintään yksi lääkärivastaanottopäivä/viikko/1500 asukasta”

Sivu 3. Sote-palvelupiste, ensimmäinen kohta muutetaan muotoon:
”Alueilla, joilla on pitkät välimatkat, sote-palvelupiste täydentää palveluita tarkoituksenmukaisessa sijainnissa ja kiinteistössä.”

Keskustelun aikana Pekka Puustinen esitti, että palvelustrategiaan tehdään seuraava muutos:

Sivu 20, taulukon kohtaan Muut palvelupisteet lisätään:
”Palvelupisteillä hoitaja- ja lääkäripalveluiden tavoitemitoitus on yksi (1) läsnäolopäivä tuhattaviittäsataa (1500) asukasta kohti viikossa.”

Auvo Gustafsson kannatti Puustisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että palvelustrategiaan on tehty kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että strategiajohtajan päätösehdotuksen kannalla olevat äänestävät ”JAA” ja Pekka Puustisen esityksen kannalla olevat äänestävät ”EI”. Äänestystapa hyväksyttiin.

Seuranneessa äänestyksessä JAA-ääniä annettiin 4 kappaletta (Rissanen, Räty, Kuivalainen ja Nuutinen) ja EI-ääniä annettiin 3 kappaletta (Gustafsson, Ollilainen ja Puustinen). Tyhjää äänesti 1 (Miettinen).

 Pekka Puustinen esitti, että palveluverkkoliitteeseen tehdään seuraava muutos:

 Sivu 3, Sote-palvelupiste kohdasta poistetaan toinen määrite ja korvataan määritteellä:

 ”Hoitaja- ja lääkäripalveluiden tavoitemitoitus on yksi (1) läsnäolopäivä tuhattaviittäsataa (1500) asukasta kohti viikossa”.

 Esitys raukesi kannattamattomana

 Puheenjohtaja totesi tulevaisuuslautakunnan hyväksyneen näin strategiajohtajan muutetun päätösehdotuksen.

Selostus Lausuntoajan puitteissa palvelustrategiasta saatiin 66 lausuntoa. Lausunnoista 12 tuli kaupungeilta ja kunnilta, 30 järjestöiltä ja hyvinvointialueen sekä kuntien ja kaupunkien vaikuttamistoimielimiltä ja 24 yksityishenkilöiltä ja hyvinvointialueen työntekijöiltä. Kuntien ja kaupunkien lausunnot ovat ristiriitaisia. Osa pitää palvelustrategiaa hyvänä, toiset esittävät merkittäviäkin muutoksia strategiaan. Muutosta vaativien kuntien ja kaupunkien lausunnoissa on sama yhteinen piirre, kuin järjestöjen ja yksityishenkilöidenkin lausunnoissa, joissa toivotaan laajempia ja saavutettavampia palveluja mitä palvelustrategiassa ja siihen sisältyvässä palveluverkkosuunnitelmassa on suunniteltu. Tämä toive on ymmärrettävä ja kannatettavakin, mutta valitettavasti olemassa olevien tosiasioiden vallitessa mahdoton toteuttaa. Käytössä olevat henkilöstö- ja talousresurssit eivät mahdollista esitettyä laajempien ja paremmin saavutettavien palvelujen järjestämistä. Kansalaisille ei pidä antaa palvelulupausta, jota hyvinvointialue ei kykene realistisesti lunastamaan.

 Suuressa joukossa lausuntoja toivottiin perustellusti Kontiolahdelle sote-keskusta suunnitelmassa olleen sote-aseman sijaan. Lausuntojen perusteella palvelustrategiaa ja siihen sisältyvää palveluverkkosuunnitelmaa muutettiin siten, että Kontiolahdelle tulee sote-keskus, jossa kuitenkin Joensuun läheisyyden perusteella, on hieman suppeammat palvelut kuin muissa sote-keskuksissa (ei mm. kuvantamista).

 Lainsäädäntö määrää hyvinvointialueet kattamaan taseessa olevat alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen talousennusteen perusteella oletetaan katettavaa alijäämää olevan yli 50 milj.€ vuoden 2024 lopussa. Uudella palvelustrategialla ja palveluverkolla on erittäin suuri merkitys alijäämän kattamisessa.

 Esityslistan liitteinä olevissa palvelustrategia- ja palveluverkkoluonnosasiakirjoissa ovat lausuntokierrokselle lähteneisiin luonnoksiin tehdyt muutokset korostettu punaisella. Liitteinä ovat myös kaikki asiasta annetut lausunnot.

Aluehallitus 25.09.2024 § 198

Lisätiedot Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen

 kirsi.leivonen@siunsote.fi

 Puh. 013 330 8590

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Leivonen Kirsi:

 Aluehallitus toteaa kantanaan aluevaltuustolle 11.9.2024 jätettyyn kansalaisadressiin liittyen, että tulevaisuuslautakunnan esityksen palvelustrategiaksi voidaan katsoa täyttävän Suomessa voimassa olevan lainsäädännön ja hallitusohjelman tavoitteiden mukaisen sote-palvelujen  järjestämisen Pohjois-Karjalassa, eikä adressi anna aihetta muuttaa lautakunnan valmistelemaa palvelustrategiaesitystä.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategian hyväksymistä tulevaisuuslautakunnan § 93/17.9.2024 esityksen mukaisesti.

Päätös Tauon jälkeen suoritettiin nimenhuuto. Paikalla 10/11 hallituksen jäsentä.

Asian käsittelyn alussa Eeva-Liisa Auvinen, Eila Heinonen, Osmo Pirhonen ja Anna Puruskainen-Saarelainen ilmoittivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi) tässä asiassa. Esteellisyydet hyväksyttiin. Esteelliset poistuivat kokoustilasta.

Asian käsittelyyn osallistuivat varahenkilöinä Paula Puhakka (Eeva-Liisa Auvisen varajäsen), Veli-Matti Hurskainen (Eila Heinosen varajäsen), Eero Kärkkäinen (Anna Puruskainen-Saarelaisen varajäsen) ja Outi Mara (Osmo Pirhosen varajäsen). Paikalla olevien jäsenten ja varajäsenten määrä näin 10/11.


Keskustelun kuluessa esittelijä muutti ehdotustaan palvelustrategiaa koskien seuraavasti:

Strategia-asiakirja s. 32 YHTEISTYÖ JA… 1. kappale, viimeinen lause: Yhteistyössä painottuu ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.


Siun sote Palveluverkko -liite:

Periaatteet-sivun ensimmäisen kohdan toiseksi alakohdaksi seuraava lause:
Sote-keskusten tehtävänä on järjestää väestön palvelutarvetta vastaavat lähipalvelut alueensa sote-asemalle ja sote-palvelupisteisiin käytettävissä olevilla voimavaroilla.

Kohtaan Sote-asema 7. alaviivan kohdalta poistetaan sanat "lasten ja nuorten", eli jäisi "Osalla sote-asemia järjestetään resurssien puitteissa
• suun terveydenhuollon palveluita, erityisesti lapsille ja nuorille
• lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluita
• toimintakykyä tukevia palveluita"

Kohtaan Sote-palvelupiste 3. alakohdaksi:
Sote-palvelupisteiden ollessa tarpeenmukaisesti auki siellä tarjotaan kiireetöntä hoitajavastaanottoa ja muita lähipalveluja resurssien puitteissa, tarvittaessa etäkonsultaatioiden tuella. (kolme tarkentavaa alakohtaa jäävät pois)

Viimeinen alaviivateksti "Sote-palvelupisteen työntekijällä on laajat etäkonsultaation tekemisen mahdollisuudet" poistetaan.

Todettiin, että kansalaisadressin allekirjoittajien määrä on täydentynyt luovutuksen jälkeen yli 11.500 henkilöön.

Aluehallitus hyväksyi kansalaisadressin käsittelyä koskevan esityksen aluevaltuustolle alkuperäisen esityksen mukaisesti ja palvelustrategiaa koskevan esityksen esittelijän muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.

Merkittiin pöytäkirjaan, että

* kokouksessa pidettiin tauko klo 13.09 – 13.24
* varahenkilöt poistuivat kokouksesta klo 13.28, ja varsinaiset jäsenet palasivat.

Selostus Aluehallitukselle saatetaan tiedoksi 11.9.2024 jätetty kansalaisadressi ’Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tulee noudattaa lakia’, jonka on allekirjoittanut lähes 11.500 henkilöä. Kansalaisadressi on asian liitteenä.

 Kansalaisadressissa vaaditaan koko hyvinvointialueellemme toimivaa perusterveydenhuoltoa lähipalveluina. Ihmisten tulee saada vähintään lääkäri-, hammaslääkäri-, sairaanhoitaja- ja laboratoriopalvelut läheltä. Vaatimusta perustellaan perustellaan perustuslain 9 §:llä sekä maan hallituksen hallitusohjelman tavoitteilla.

 Kansalaisadressi on jätetty tulevaisuuslautakunnan määrittämän lausuntojen antamisen takarajan jälkeen, eikä sitä ole sisällytetty tulevaisuuslautakunnan esitykseen palvelustrategiasta. Adressi huomioidaan aluehallituksen valmistelussa palvelustrategiaan kytkeytyvänä hyvinvointialuealoitteena, joka tulee tässä tapauksessa käsitellä aluevaltuustossa, jonka toimivaltaan se laajuudeltaan kuuluu.

 Tulevaisuuslautakunnan valmistelema palvelustrategiaesitys perustuu todennettuihin väestö- ja sairastavuustietoihin, joista tarveperusteisesti on johdettu hyvinvointialueen laajuinen palveluverkkosuunnitelma tietyillä saatavuus ja saavutettavuus kriteereillä. Palvelustrategiaesityksessä huomioidaan myös niin fyysisten kuin taloudellisten resurssien rajallisuus palvelujen järjestämiseksi, joita myös lainsäädännöllä ohjataan.

 Palvelustrategiaesityksen voidaan katsoa täyttävän Suomessa voimassa olevan lainsäädännön ja hallitusohjelman tavoitteiden mukaisen sote-palvelujen järjestämisen Pohjois-Karjalassa vallitsevassa tilanteessa.

Aluevaltuusto 09.10.2024 § 59

Päätösehdotus Aluehallitus:

 Aluehallitus toteaa kantanaan aluevaltuustolle 11.9.2024 jätettyyn kansalaisadressiin liittyen, että tulevaisuuslautakunnan esityksen palvelustrategiaksi voidaan katsoa täyttävän Suomessa voimassa olevan lainsäädännön ja hallitusohjelman tavoitteiden mukaisen sote-palvelujen  järjestämisen Pohjois-Karjalassa, eikä adressi anna aihetta muuttaa lautakunnan valmistelemaa palvelustrategiaesitystä.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategian hyväksymistä hyvinvointialuejohtajan tekemän muutetun päätösehdotuksen mukaisesti. Asian liitteinä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategia 2024 – 2038 (liite 5) ja Siunsote palveluverkko vuoteen 2038 (liite 6).

Päätös Asian käsittelyn aluksi puheenjohtaja esitti, että palvelustrategian liitteeseen ”Siunsote palveluverkko vuoteen 2038 (liite 6)” tehdään kolme korjausta, jotka ovat luonteeltaan teknisiä korjauksia. Nämä ovat:

* Sivu 3 sotepalvelupiste: Viimeinen alaviivateksti "Sote-palvelupisteen työntekijällä on laajat etäkonsultaation tekemisen mahdollisuudet" poistetaan hallituksen päätöksen mukaisesti (jäänyt virheellisesti liitteeseen).
* Sivu 4 karttakuvassa ylin tekstiosio (sote-keskus) puhutaan edelleen Kontiolahden sote-asemasta: ”Joensuussa vuodeosastot pysyvät Siilaisen sairaalassa (* kuvassa), poikkeavasti myös Kontiolahden sote-asemalla.”
Jälkimmäinen lause poistetaan, koska Kontiolahdelle esitetään sote-keskusta, jossa on vuodeosasto.
* Sivu 4 karttakuva, Kontiolahden sotekeskuksen ympärille lisätään vaikutusaluetta kuvaava kehä.

Valtuusto hyväksyi edellä mainitut korjaukset yksimielisesti.

 Puheenjohtaja antoi ryhmäpuheenvuorot, joita käytettiin seuraavasti:

 * Keskustan valtuustoryhmä, Eero Reijonen

 * SDP:n valtuustoryhmä, Matti Taponen

 * Kokoomuksen valtuustoryhmä, Aulikki Sihvonen

 * Perussuomalaisten valtuustoryhmä, Henry Määttä

 * Vasemmistoliiton valtuustoryhmä, Anni Järvinen

 * Vihreiden valtuustoryhmä, Ninni Saarinen

 * Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä, Maija Silvennoinen

 * Liike nyt -valtuustoryhmä, Sari Huovinen

 Vihreiden valtuustoryhmän puheenvuorossa Ninni Saarinen teki ryhmäesityksen (59.10):

 Palvelustrategia s. 20 Taulukko: Muut palvelupisteet -sarakkeen ensimmäiseen kohtaan lisätään loppuun SEKÄ KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA, jolloin kohta kuuluu kokonaisuudessaan "Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palvelupisteitä taajamissa ja asuinalueilla sekä kouluissa ja oppilaitoksissa."

 * Karita Kaita, Heikki Ahtola, Osmo Pirhonen ja Outi Mara kannattivat esitystä.

 Seuraavaksi käytettiin yksilöpuheenvuorot.

 * Aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen

 * Alia Dannenberg esitti palvelustrategiaan s. 7, toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisättäväksi seuraavan tekstin (59.15):

 "Hyvinvointialue panostaa työhyvinvointiin ja lisää oman henkilökunnan rekrytointia kaikin keinoin. Tavoitteena on laskea ostopalveluiden määrä korkeintaan 50 %:iin vuoden 2024 tasosta, mikä lisää omaan henkilöstöön käytettäviä resursseja."

 ** Ari Tielinen kannatti Dannenbergin esitystä.

 * Anna Karjula esitti palvelustrategiaan s. 33 otsikon ”Palveluiden yhteensovittaminen eli integraatio” alle kolmanneksi kappaleeksi lisäyksen (59.9):

 "Tunnistamme erityisen tarpeen kehittää ikääntyneiden palveluiden yhteensovittamista. Tämän taustalla on tieto ikääntyneiden merkittävästi kasvavasta palvelutarpeesta ja samanaikaisesti vähenevästä henkilöstömäärästä. Palvelujen yhteensovittamisessa onnistuminen on välttämätöntä, kun tavoitteena on asumispalveluiden keventäminen. Tunnistamme riskin palvelujen odotusaikojen pidentymiselle ja kustannusten lisääntymiseen muilla toimialueilla, jos ikääntyneiden palveluintegraatiossa ei onnistuta."

 ** Anna-Helena Kosela, Jertta Harinen ja Iita Kaarto kannattivat Karjulan esitystä.

 * Petteri Tahvanainen esitti palvelustrategiaan s. 63 seuraavat neljä (4) muutosta:

 ** (Tahvanainen 1) (59.11): Sote-keskus: poistetaan sanat "mahdollisuuksien mukaan"

 *** Tapio Hämäläinen, Päivi Armila ja Osmo Pirhonen kannattivat esitystä.

 ** (Tahvanainen 2) (59.12): Sote-asema: Poistetaan sanat ”1-5 päivänä viikossa” ja lisätään tilalle ”viitenä päivänä viikossa”

 *** Tapio Hämäläinen, Päivi Armila ja Henry Määttä kannattivat esitystä.

 ** (Tahvanainen 3) (59.13): Sote-palvelupiste: Lisätään palveluvalikoimaan näytteenotto sekä kiireetön ja kiirevastaanotto

 *** Tapio Hämäläinen ja Päivi Armila kannattivat esitystä.

 ** (Tahvanainen 4) (59.14): Sote-palvelupiste: Lisätään lause "Palveluja on tarjolla viitenä päivänä viikossa."

 *** Tapio Hämäläinen ja Päivi Armila kannattivat esitystä.

 * Tarja Hyykky esitti ”Sosiaali- ja terveyskeskusten, -asemien ja palvelupisteiden palveluverkko vuoteen 2038 -liitteeseen” seuraavat neljä (4) muutosta:

 ** (Hyykky 1) (59.2): Sivulle 3 Sote-asemien vähimmäispalvelut kohtaan muutos: "Lääkäri- ja hoitajavastaanotot arkisin virka-aikaan, tarpeen mukaan 1-5 päivänä viikossa *tavoitteena vähintään yksi lääkärivastaanottopäivä/viikko/1500 asukasta" poistetaan ja korvataan tekstillä: "Lääkäri- ja hoitajavastaanotot arkisin virka-aikaan siten, että asemalla toimii vähintään yksi lääkäri alkavaa 1500 asukasta kohden viikossa: esim. asukasluvun ollessa 3800, soteasemalla tulee olla lääkäripäiviä pyöristetysti kolme viikossa. Palvelutuotantosuunnitelmassa tulee arvioida vuosittain väestömäärän vaikutus sekä väestön sairastavuus".

 *** Matti Kuittinen ja Osmo Pirhonen kannattivat esitystä.

 ** (Hyykky 2) (59.3): Sivulle 3 Sote-asemien vähimmäispalvelut kohtaan muutos: Näytteenottopalvelut ja vierianalytiikkakohdasta suppeasti lauseesta sana suppeasti poistetaan ja teksti on muutoksen jälkeen muodossa: Näytteenottopalvelut ja vierianalytiikka.

 *** Matti Kuittinen ja Osmo Pirhonen kannattivat esitystä.

 ** (Hyykky 3) (59.4): Sivulle 3 Sote-asemien vähimmäispalvelut kohtaan muutos: ”Osalla sote-asemia järjestetään resurssien puitteissa *suun terveydenhuollon palveluita, erityisesti lapsille ja nuorille *lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluja, *toimintakykyä tukevia palveluja” poistetaan ja tilalle: ”Väestön määrän ja palvelutarpeen suhteessa * Suunterveydenhuollon palvelut * Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluja * Toimintakykyä tukevia palveluja”

 *** Matti Kuittinen ja Osmo Pirhonen kannattivat esitystä.

 ** (Hyykky 4) (59.5): Sivulle 3 sote-palvelupisteiden vähimmäispalvelut kohtaan muutos: Sote-palvelupisteiden ollessa tarpeenmukaisesti auki siellä tarjotaan kiireetöntä hoitajavastaanottoa ja muita lähipalveluita resurssien puitteissa, tarvittaessa etäkonsultaatioiden tuella poistetaan ja sen tilalle lause: Lääkäri- ja hoitajavastaanotot sekä näytteenottopalvelut arkisin virka-aikaan väestön määrän ja palvelutarpeen suhteessa.

 *** Sari Huovinen, Osmo Pirhonen ja Matti Kuittinen kannattivat esitystä.

 * Jertta Harinen esitti Palveluverkko vuoteen 2038 -liitteeseen sivulle 3 kohtaan Sote-palvelupiste lisäyksen (59.17):

 Lääkärin palvelut säilytetään pitäjissä.

 ** Petteri Tahvanainen, Sari Huovinen, Iita Kaarto, Jussi Wihonen, Osmo Pirhonen, Pekka Puustinen ja Eila Heinonen kannattivat Harisen esitystä.

 * Jertta Harinen teki ponsiesityksen (59.16):

 Rantakylä, Utra, Mutala, Lehmo-alueen asukkaiden palvelutarve kartoitetaan uudelleen toiminnan lakatessa Rantakylän ja Lehmon terveysasemalla. Perustelut: Suunnitelman mukaan Joensuun seudun sotepalvelut on tarkoitus tarjota jatkossa Sortavalankadulle rakennettavalta yhdeltä sote-keskukselta. - suuri väestökeskittymä, heterogeeninen väestö, ellei palveluita ole, riskinä on sairastavuuden lisääntyminen - lapsiperheiden määrä alueella on suuri - jos palvelut keskitetään yhdelle asemalle, on riskinä, että tämä heikentää koko maakunnan asukkaiden palveluita erikoissaairaanhoidon ja yhteispäivystyksen kasvavan palvelutarpeen kautta.

 ** Iita Kaarto, Anna-Helena Kosela, Jussi Wihonen ja Matti Mäntynen kannattivat ponsiesitystä.

 * Pekka Puustinen teki ponsiesityksen (59.17):

 Hyväksyessään palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman aluevaltuusto edellyttää, että myös pitäjien palvelutarpeen arviointi perustuu paikalliseen sairastavuusindeksillä muunnettuun asukaslukuun.

 ** Sari Huovinen, Petteri Tahvanainen, Jussi Wihonen ja Matti Mäntynen kannattivat ponsiesitystä.

 Henry Määttä poistui kokouksesta klo 14.52, perussuomalaisten varajäsen Eero Bogdanoff saapui paikalle.

 Kokouksessa pidettiin päivällistauko klo 15.35 – 16.18. Tauon jälkeen suoritetun sähköisen ilmoittautumisen mukaan paikalla oli 59 valtuutettua. Keskustelu palvelustrategiasta ja -verkosta jatkui.

 Jertta Harinen poistui kokouksesta klo 16.48. Paikalla tässä vaiheessa 58 valtuutettua. Keskustan varajäsen Tuula Parikka saapui kokoukseen klo 16.51, jonka jälkeen paikalla 59 valtuutettua.

 Puheenvuorojen jälkeen kokouksessa pidettiin neuvottelutauko klo 17.00 – 17.14. Neuvottelutauon jälkeen sähköisen ilmoittautumisen mukaan paikalla oli 59 valtuutettua.

 Puheenjohtaja veti päättyneen keskustelun yhteen, ja totesi sen aikana tulleen 12 kannatettua muutosesitystä ja kaksi ponsiesitystä. Muutosesitysten käsittely aloitettiin.

 Puheenjohtaja esitti, että ensin äänestetään Palvelustrategia-asiakirjaan tehdyistä lisäyksistä, jotka eivät ole ristiriidassa aluehallituksen pohjaesitykseen nähden. Näitä ovat Anna Karjulan, Vihreiden valtuustoryhmän ja Alia Dannenbergin esitykset, jotka on yksilöity edellä. Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti äänestettäväksi Palvelustrategiaan sisällöllisesti vaikuttavista muutosesityksistä, joita ovat Petteri Tahvanaisen tekemät neljä muutosesitystä. Edelleen puheenjohtaja esitti, että seuraavaksi äänestetään Palveluverkko vuoteen 2038 -liitteeseen liittyvistä Tarja Hyykyn neljästä esityksestä ja Jertta Harisen esityksestä. Hyykyn neljäs esitys (Hyykky 4) ja Harisen esitys koskevat samaa asiaa, ja nämä puheenjohtaja esitti laitettavaksi ensin vastakkain ennen äänestystä aluehallituksen pohjaesitykseen nähden.

 Aluevaltuusto hyväksyi puheenjohtajan edellä tekemän äänestysjärjestyksen.

 Ensimmäiseksi äänestettiin (Äänestys 1) Anna Karjulan esityksestä aluehallituksen pohjaesitystä vastaan. Puheenjohtaja esitti, että hallituksen pohjaesityksen kannalla olevat äänestävät JAA ja Karjulan esityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

 Seuranneessa äänestyksessä annettiin 21 JAA ääntä ja 38 EI ääntä. Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen Anna Karjulan tekemän lisäyksen Palvelustrategiaan.

 Vihreiden ryhmäesityksen osalta puheenjohtaja kysyi valtuustolta, voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Aluevaltuusto hyväksyi Vihreiden valtuustoryhmän esityksen yksimielisesti.

 Seuraavaksi puheenjohtaja esitti äänestettäväksi Petteri Tahvanaisen tekemistä neljästä muutosesityksestä, jotka yksilöity edellä (Tahvanainen 1 – 4). Puheenjohtaja esitti kunkin Tahvanaisen muutosesityksen asetettavaksi aluehallituksen pohjaesitystä vastaan niin, että hallituksen esityksen kannalla olevat äänestävät JAA ja Tahvanaisen esityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin kaikkien neljän kohdan osalta.

 Seuranneissa äänestyksissä annettiin ääniä seuraavasti:

 (Äänestys 2) Aluehallitus vastaan Tahvanainen 1: 46 JAA ääntä, 13 EI ääntä

 (Äänestys 3) Aluehallitus vastaan Tahvanainen 2: 51 JAA ääntä, 8 EI ääntä

 (Äänestys 4) Aluehallitus vastaan Tahvanainen 3: 49 JAA ääntä, 9 EI ääntä, 1 tyhjä

 (Äänestys 5) Aluehallitus vastaan Tahvanainen 4: 51 JAA ääntä, 7 EI ääntä, 1 tyhjä

 Puheenjohtaja totesi em. äänestysten osalta aluehallituksen pohjaesityksen voittaneen kaikissa neljässä Petteri Tahvanaisen muutosesityksiä koskevissa äänestyksissä.

 Seuraavaksi äänestettiin Alia Dannenbergin esityksestä aluehallituksen pohjaesitystä vastaan. Puheenjohtaja esitti, että aluehallituksen pohjaesityksen kannalla olevat äänestävät JAA, ja Dannenbergin lisäysesityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

 Seuranneessa äänestyksessä (Äänestys 6) annettiin 40 JAA ääntä, 18 EI ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen pohjaesityksen voittaneen, ja Dannenbergin tekemää lisäystä ei näin hyväksytty palvelustrategiaan.

 Timo Elo poistui kokouksesta klo 17.41 ennen seuraavaa äänestystä. Paikalla 58 valtuutettua.

 Seuraavaksi äänestettiin Tarja Hyykyn Palveluverkko vuoteen 2038 -liitteeseen tekemistä muutosesityksistä 1 – 3 (Hyykky 1 – 3 edellä). Puheenjohtaja esitti kunkin Hyykyn muutosesityksen asetettavaksi aluehallituksen pohjaesitystä vastaan niin, että hallituksen esityksen kannalla olevat äänestävät JAA, ja Hyykyn esitysten kannalla olevat äänestävät EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin kaikkien kolmen kohdan osalta.

 Seuranneissa äänestyksissä annettiin ääniä seuraavasti:

 (Äänestys 7) Aluehallitus vastaan Hyykky 1: 43 JAA ääntä, 15 EI ääntä

 (Äänestys 8) Aluehallitus vastaan Hyykky 2: 39 JAA ääntä, 19 EI ääntä

 (Äänestys 9) Aluehallitus vastaan Hyykky 3: 42 JAA ääntä, 16 EI ääntä.

 Puheenjohtaja totesi em. äänestysten osalta aluehallituksen pohjaesityksen voittaneen kaikissa kolmessa Tarja Hyykyn muutosesityksiä koskevissa äänestyksissä.

 Seuraavaksi äänestettiin Tarja Hyykyn neljännen esityksen (Hyykky 4) ja Jertta Harisen tekemän esityksen kesken. Puheenjohtaja esitti että, Harisen esityksen kannalla olevat äänestävät JAA, ja Hyykyn esityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

 Seuranneessa äänestyksessä (Äänestys 10) annettiin 32 JAA ääntä, 18 EI ääntä ja 8 tyhjää. Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen Jertta Harisen esityksen, joka seuraavaksi asetetaan aluehallituksen pohjaesitystä vastaan.

 Puheenjohtaja esitti, että aluehallituksen pohjaesityksen kannalla olevat äänestävät JAA, ja Jertta Harisen esityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

 Seuranneessa äänestyksessä (Äänestys 11) annettiin 34 JAA ääntä ja 24 EI ääntä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen pohjaesityksen voittaneen ja näin jääneen voimaan.

 Äänestysten päätyttyä puheenjohtaja totesi aluevaltuuston

 1) hyväksyneen aluehallituksen kannanoton 11.9.2024 jätettyyn kansalaisadressiin liittyen

 2) hyväksyneen aluehallituksen esityksen Palvelustrategiasta täydennettynä Anna Karjulan ja Vihreiden aluevaltuustoryhmän tekemillä lisäyksillä, sekä Siunsote palveluverkko vuoteen 2038 -liitteen hallituksen esityksen mukaisena.

 Seuraavaksi käsiteltiin kokouksessa jätetyt kaksi pontta (toimenpidealoite).

 Jertta Harisen tekemän ponsiehdotusta koskevan keskustelun tuloksena puheenjohtaja totesi sen olevan ristiriidassa edellä hyväksytyn aluevaltuuston päätöksen kanssa, ja sitä ei näin ollen voida liittää päätökseen.

 Pekka Puustisen tekemän ponsiehdotusta koskevan keskustelun tuloksena puheenjohtaja totesi, että pontta ei yksimielisesti voida hyväksyä, ja sen liittämisestä päätökseen tulee äänestää.

 Puheenjohtaja esitti, että ponsiehdotuksen hyväksymisen kannalla olevat äänestävät EI ja sen hylkäämisen kannalla olevat äänestävät JAA. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

 Seuranneessa äänestyksessä (Äänestys 12) annettiin 32 EI ääntä, 24 JAA ääntä ja kaksi tyhjää. Puheenjohtaja totesi aluevaltuuston hyväksyneen Pekka Puustisen tekemän ponsiehdotuksen liitettäväksi päätökseen.

 Merkittiin pöytäkirjaan, että seuraavat valtuutetut jättivät päätökseen eriävän mielipiteen: Matti Kuittinen, Tarja Hyykky (kirjallinen), Sari Huovinen, Petteri Tahvanainen, Pekka Puustinen, Tapio Hämäläinen (kirjallinen), Anni Järvinen, Päivi Armila ja Alia Dannenberg.

 Asiassa käytettiin yhteensä noin 50 puheenvuoroa.