KAKOLK 21.06.2022 § 58  

3800/02.05.01.01.02/2022  

Varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset hyväksyttiin ja vahvistettiin joulukuussa 2021. Lakiin lisättiin luku 3 a eli Oikeus varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen. Lapselle annettava tuki määräytyy lapsen tuen tarpeen mukaan eli lapsi voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Lain mukaan varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä tukea osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa viivytyksettä tuen tarpeen ilmettyä (15 a §). Jos lapselle annettu yleinen tuki ei ole riittävää tai lapsi tarvitsee vahvempaa tukea, on lapselle annettava tehostettua tukea lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Jos lapselle annettu tehostettu tuki ei ole riittävää tai lapsi tarvitsee tukea vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymästä tai muusta, merkittävästi hänen toimintakykyään alentavasta oppimisen tai kehityksen tuen tarpeesta johtuen, on lapselle annettava erityistä tukea yksilöllisesti suunniteltuna. Tuen antaminen aloitetaan aina heti lapsen tuen tarpeen ilmettyä. Uudistettua varhaiskasvatuslakia sovelletaan kaikkiin varhaiskasvatuslain alaisiin toimijoihin sekä julkisiin että yksityisiin ja se tulee voimaan 1.8.2022 alkaen.

Lapselle annettavista tukipalveluista ja tehostetusta sekä erityisestä tuesta on tehtävä hallinnollinen päätös viipymättä (15 e §). Varhaiskasvatuslain mukaan yksityisen palveluntuottajan tuottaman varhaiskasvatuksen kohdalla päätöksen tekee palveluntuottajan esityksestä varhaiskasvatuksen toimipaikan sijaintikunta. Päätös tehdään tuen tarpeen arvioinnin perusteella (15 d §) ja se on pantava täytäntöön heti. Varhaiskasvatuslaissa ei säädetä siitä, kuka kunnan viranomainen tai viranhaltija vastaa hallintopäätöksen tekemisestä, vaan se on kunnan itse päätettävä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksessa yksityisissä päiväkodeissa oleville lapsille annettavista tukipalveluista (15 c §) tai tehostettuun tai erityiseen tukeen liittyvät päätökset tekisi varhaiskasvatuksen palvelualueen johtaja kaupungin kiertävän varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja palveluntuottajan tekemän yhteisen arvion pohjalta.

Uudistettu varhaiskasvatuslaki koskee siis samalla tavalla yksityisiä palveluntuottajia kuten kuntia. Yksityisillä palveluntuottajilla on siten velvollisuus järjestää lapsen tarvitsema tuki kuten julkisella puolella (lähipalveluperiaate, tuki toteutetaan siellä, missä lapsi olisi muutenkin). Käytännössä tuen järjestäminen tarkoittaa useissa tapauksissa varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaa konsultaatiota ja opetusta (jos lapsen tuen tarve edellyttää, hänellä on oikeus saada varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaa konsultaatiota ja opetusta sekä varhaiskasvatukseen osallistumisen edellyttämiä tulkitsemis- ja avustamispalveluja ja apuvälineitä, tukipalvelut 15 c §), henkilöstön lukumäärän lisäämistä (jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva lapsi, on tämä otettava huomioon henkilöstön lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa, 35 §) tai lapsiryhmien kokojen pienentämistä (rakenteellinen tuen muoto, 15 b §). Lapsen tuen toteutus voi aiheuttaa yksityisille palveluntuottajille lisää taloudellisia kustannuksia, jonka vuoksi Joensuun kaupungin varhaiskasvatus esittää kertoimia liittyen yksityisessä varhaiskasvatuksessa lapselle annettavaan tehostettuun ja erityiseen tukeen. Nykyinen, eikä myöskään uudistettu varhaiskasvatuslaki, kuitenkaan määrää mitään velvoitetta yksityisten palveluntuottajien tukemiseen tuen järjestämisessä.

Joensuun kaupungin varhaiskasvatus esittää, että yksityisten palveluntuottajien palveluseteleihin otetaan käyttöön kertoimet 1.8.2022 alkaen siten, että tehostettua tukea tarvitsevan lapsen ja monikielisen lapsen, jonka suomen kielen oppimisessa on paljon haasteita, kerroin olisi 1,5 ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen kerroin olisi 2,0. Esityksen kyseisistä kertoimista eli tehostettuun, kielelliseen tai erityiseen tukeen liittyen tekisi Joensuun kaupungin kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja hallintopäätökseen liittyvän arvioinnin yhteydessä. Hallintopäätöslomakkeessa yksityinen palveluntuottaja kertoisi myös sen, kuinka lapselle annettava tuki toteutetaan eli tuen muodot (pedagogiset ja rakenteelliset tuen muodot sekä hoidolliset tukitoimet, 15 b §). Päätöksen kertoimista määräajaksi tekisi varhaiskasvatuksen palvelualueen johtaja. Korotettu palveluseteli tulisi voimaan sen kuukauden alusta, jolloin hallintopäätös on tehty ja olisi voimassa enimmillään kuluvan toimintavuoden loppuun. Lapsille, joille annetaan tehostettua tai erityistä tukea ja jotka jatkavat yksityisessä varhaiskasvatuksessa seuraavan toimintavuoden, määriteltäisiin korotettu palveluseteli seuraavalle toimintavuodelle edellisen kevään aikana. Edellytyksenä kertoimin korotetun palvelusetelin myöntämiselle olisi, että yksityinen palveluntuottaja sitoutuu toteuttamaan annetulla hallintopäätöslomakkeella kerrotut sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan / esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjatut tuen toimenpiteet ja toteutuksen. Kertoimien 1,5 ja 2,0 vuosikustannus on noin 200 000 euroa (39 lasta saisi tehostettua tukea ja 11 lasta erityistä tukea).

Valmistelija: palvelujohtaja

Hyvinvointijohtajan päätösehdotus:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että

1. Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksessa yksityisissä päiväkodeissa oleville lapsille annettavista tukipalveluista tai tehostettuun tai erityiseen tukeen liittyvät päätökset tekee varhaiskasvatuksen palvelualueen johtaja kaupungin kiertävän varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja palveluntuottajan tekemän yhteisen arvion pohjalta,

2. yksityisten palveluntuottajien palveluseteleihin otetaan käyttöön kertoimet 1.8.2022 alkaen siten, että tehostettua tukea tarvitsevan lapsen ja monikielisen lapsen, jonka suomen kielen oppimisessa on paljon haasteita, kerroin on 1,5 ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen kerroin on 2,0,

3. esityksen kertoimista eli tehostettuun, kielelliseen tai erityiseen tukeen liittyen tekee Joensuun kaupungin kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja hallintopäätökseen liittyvän arvioinnin yhteydessä,

4. hallintopäätöslomakkeessa yksityinen palveluntuottaja kertoo myös sen, kuinka lapselle annettava tuki toteutetaan eli tuen muodot (pedagogiset ja rakenteelliset tuen muodot sekä hoidolliset tukitoimet, 15 b §),

5. päätöksen kertoimista määräajaksi tekee varhaiskasvatuksen palvelualueen johtaja,

6. korotettu palveluseteli tulee voimaan sen kuukauden alusta, jolloin hallintopäätös on tehty ja on voimassa enimmillään kuluvan toimintavuoden loppuun,

7. lapsille, joille annetaan tehostettua tai erityistä tukea ja jotka jatkavat yksityisessä varhaiskasvatuksessa seuraavan toimintavuoden, määritellään korotettu palveluseteli seuraavalle toimintavuodelle edellisen kevään aikana ja

8. edellytyksenä kertoimin korotetun palvelusetelin myöntämiselle on, että yksityinen palveluntuottaja sitoutuu toteuttamaan annetulla hallintopäätöslomakkeella esille tuodut sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan / esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjatut tuen toimenpiteet ja toteutuksen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan tekemät tähän pykälään liittyvät päätökset kirjataan myös Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen sääntökirjaan (muutokset ja tarkemmat ohjeistukset).

Päätös:

Keskustelun aikana Jenni Laasonen ehdotti hyvinvointijohtajan pohjaehdotuksesta poiketen, että yksityisten palveluntuottajien palveluseteleissä tehostettua tukea tarvitsevan lapsen kerroin on 2 ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen kerroin 3.

Kai Koponen ja Jari Korhonen kannattivat Jenni Laasosen tekemää ehdotusta.

Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa asiassa nimenhuutoäänestys siten, että ne jotka kannattavat hyvinvointijohtajan pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Jenni Laasosen tekemää kannatettua päätösehdotusta äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA-ääntä (Immonen, Kaita, Puustinen, Silvennoinen, Timonen, Torni ja Väänänen) ja 4 EI-ääntä (Koponen, Korhonen, Kupiainen ja Laasonen). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tulokseksi tulleen 7-4.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti siten hyväksyä pohjaehdotuksen.