Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 07.08.2023/Pykälä 253

Kaupunginhallitus 20.03.2023 § 113 

Valmistelija Elinvoimajohtaja vt. maankäyttöpäällikkö

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Lieksan Brahean (1.) ja Kevätniemen (4.) kaupunginosissa, Lieksan rautatieaseman lounaispuolella, rautatiealueen ja Pielisen välissä Rantakylässä.

Suunnittelualueella on voimassa 29.11.1966, 17.12.1973 ja 9.6.1978 hyväksytyt asemakaavat. Näissä kaavoissa kaavamuutosalueella on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T), puistoalue (P), istutettava puistoalue (PI), uimalaitos (Uv) ja katualue (Rantakylänraitti).

Asemakaavan muutos on käynnistynyt kaupungin ja alueella toimivien yritysten sekä Väyläviraston tarpeista päivittää asemakaava vastaamaan nykyistä yritystoiminnan tarpeita sekä turvata teollisuuden ja yritystoimintaan varattavien alueiden riittävyys ja sopivuus sekä parantaa raideliikenteen lastausalueen toimivuutta. Kaavassa huomioidaan myös alueella tapahtuneet maanomistuksen muutokset korttelialueilla. Tarpeettomista viher- ja katualueiden osista luovutaan ja ne osoitetaan tonttimaaksi.

Suunnittelualueella on Nevel Oy:n varalämpövoimalaitos, Anaika Lieksa Timber Ltd Oy:n sahatoimintaa sekä sahatavaran ja raakapuun varastointikenttiä sekä puisto- ja vesialueita. Alueelta on purettu vanhat pientalot varastorakennuksineen ja alue on siistitty viemällä purkujätteet pois.

Rantakylän teollisuusalueen kehittäminen on Lieksan kaupungin strategian mukaista. Lieksan kaupungin tavoitteet tulevat huomioiduksi myös Lieksan keskustaajaman osayleiskaavan kautta.

Nyt laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta tiedotetaan muun muassa lähialueen maanomistajia ja pyydetään keskeisiltä osallisilta lausunnot. Nähtävilläpidon yhteydessä kaikilla osallisilla on mahdollista ilmaista mielipiteensä. Erillistä yleisötilaisuutta ei ole tarpeen järjestää kaavatehtävä ja sen vaikutukset huomioiden.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kaavaselostuksineen on asetettavissa vireilletulokuulutuksen yhteydessä nähtäville. Edellä mainitut asiakirjat ovat liitteenä.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1. että Rantakylän teollisuusalue, asemakaavan muutoksen vireilletulo ja kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen (kaavatyö 943) kuulutetaan vireille,

2. asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen 16.3.2022 päivättyjen asiakirjojen mukaisena nähtäville ja

3.  pyytää tarvittavat lausunnot.

Päätös Kaupunginhallitus päätti

1. että Rantakylän teollisuusalue, asemakaavan muutoksen vireilletulo ja kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen (kaavatyö 943) kuulutetaan vireille,

2. asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen 16.3.2022 päivättyjen asiakirjojen mukaisena nähtäville ja

3.  pyytää tarvittavat lausunnot.

 Merkittiin, että tämän pykälän käsittelyn jälkeen kaupunginhallitus kävi keskustelun ajankohtaisista asioista. Susanna Saastamoinen poistui kokouksesta klo 16.51 ja Hannele Pöykkölä klo 17.31. Kokous päättyi klo 18.01.

Lisätietoja Elinvoimajohtaja vt. maankäyttöpäällikkö Susanna Saastamoinen,

 p. 040 1044 009, sähköposti susanna.saastamoinen(at)lieksa.fi

Kaupunginhallitus 05.06.2023 § 211 

Valmistelija Elinvoimajohtaja, vt. maankäyttöpäällikkö

Rantakylän teollisuusalueen asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos selostuksineen pidettiin nähtävillä 23.3.-21.4.2023. Kaava-asiakirjat laadittiin Lieksan kaupungin toimesta.

Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta viranomaistahoilta, yrityksiltä ja yhdistyksiltä: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo, Väylävirasto, Lieksan kaupungin kuntatekniikkaliikelaitos, Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos, Lieksan kaupungin ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Lieksan Kehitys Oy LieKe, Lieksan jakokunta / kalastuskunta, PKS Sähkönsiirto Oy/Enerke Oy, Anaika Lieksa Timber Oy, Nevel Oy, Lieksan Luonnonystävät ry ja Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry.

Lausuntonsa jättivät: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Lieksan Kehitys Oy LieKe, Väylävirasto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy ja Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos. Osalliset jättivät yhden muistutuksen.

Erillistä tiedotetta ei lähetetty lähialueen naapureille tai maanomistajille. Alueella sijaitsevat maanomistajat saivat lausuntopyynnön. Lähialueiden naapureille lähetetään tiedote ehdotusvaiheessa.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla, Lieksan Kehitys Oy LieKellä tai Väylävirastolla ei ollut huomautettavaa itse kaavaan.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto:

Voimassa olevassa asemakaavassa rakentamisen tehokkuusluvut nyt kaavoitettavalla alueella ovat 0,25-0,30. Kaavaluonnoksessa tehokkuusluvut ovat melko paljon suurempia (0,50). Yleensä teollisuutta varten rakennettaessa joko rakennusoikeuden käyttäminen tehokkuudella e=0,5 johtaa siihen, että pysäköintiin ja liikennöintiin käytettävät alueet jäävät liian ahtaiksi. Jos ei ole olemassa erityistä syytä osoittaa näin korkeaa tehokkuuslukua, kannattaisi harkita esimerkiksi tehokkuutta 0,3-0,4.

Kaavaluonnoksessa ET-alueelle ei ole osoitettu rakentamisen määrää. Kyseessä lienee muuntamolle, tietoliikennemastolle tai muulle vähän tilaa tarvitsevalle tekniselle laitteelle varattu korttelialue, jonka rakentamistavan tarkempi osoittaminen ei ole tarpeen. Korttelialueen käyttötarpeen voisi avata kuitenkin kaavaselostuksessa. Sen sijaan ET-alueen huoltoajoyhteys on syytä varmistaa kaavassa joko ajoyhteytenä osoittamalla tai sanallisella määräyksellä.

Kaavaluonnoksessa rakennettava T-korttelialue on suurilta osin merkitty ulottumaan aivan rantaan asti, toisin kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Rannan pensasvyöhyke on tärkeä alueen linnuston kannalta. Alueella tehdyssä pesimälinnustoselvityksessä (Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys/ Toni Nurmi, 2019) siellä havaittiin pajusirkku (vaarantunut) ja pensaskerttu (silmälläpidettävä), jotka kärsivät eniten, jos pensaat poistetaan. Lisäksi pensasvyöhyke tarjoaa pesimäsuojaa esimerkiksi sorsalajeille.

ELY-keskus ehdottaa, että pensasvyöhyke jätettäisiin luonnontilaan joko kokonaan tai ainakin suurelta osin.

Vastine: Kevätniemen ja Rantakylän teollisuusalueilla on ollut voimassa useita eri aikoina laadittuja asemakaavoja. Asemakaavoissa tehokkuusluku on vaihdellut välillä e=0.25-0,40. Asemakaavojen päivityksissä on päädytty tehokkuuslukuun e=0,50, kuten tässäkin asemakaavan muutoksessa.

ET-korttelialueen käyttötarve on avattu kaavaselostuksessa. Rakentamisen määrää ei ole tarpeen osoittaa, koska korttelialueelle tulee muuntamo. ET-alueen huoltoajoyhteys on kaavassa merkitty sijainniltaan ohjeellisena ajoyhteytenä.

Rantaviivasta mantereeseen päin on kaavakarttaan lisätty rakentamisalueen raja noin 20 metrin päähän. Näin alue jää rakentamisen ulkopuolelle.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto:

Kaavaselostuksessa tulee arvioida kaavamuutoksen mahdollistama liikennetuotos henkilö- ja tavaraliikenteen osalta. ELY-keskuksella ei ole tässä vaiheessa muuta huomautettavaa.

Vastine: Liikenteellisiä vaikutuksia on avattu kaavaselostuksen kohdassa 5.6 Vaikutukset liikenteeseen ja kevyenliikenteen oloihin.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen lausunto:

Pelastuslaitos pyytää tarkastelemaan tieyhteysvarausta radan länsipuolelle, sen suuntaisesti luoteeseen Kevätniemen teollisuusalueelle. Tieyhteys hyödyntää olemassa olevaa radan ylikulkusiltaa.

Vastine: Esitetty tieyhteys ei ole sopiva. Kalliokadulta tasaiselle luhta-alueelle on jyrkkä penkka. Rakentamiskustannuksista tulee kohtuuttoman suuret. Luhta-alueella on Nevel Oy:n kaukolämpöputket, joiden päälle tielinjaus on piirretty. Luhta-alue ei sovellu maaperänsä puolesta tien rakentamiseen. Vehkakankaan yritysalueen lainvoiman saaneessa asemakaavassa on ajoyhteys nimenomaan pelastuslaitoksen tarpeita ajatellen Sammalpolun ja Työpajankadun välillä.

Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:n lausunto:

Lausunnon liitteenä on kartta alueen sähköverkosta, jossa muutoksia pienellä osalla tapahtuu kesällä 2023. Aluevaraukset on päivitettävä kaavaan sen mukaisesti.

Vastine: Kesällä 2023 päivitettävät sähköverkkojen aluevaraukset on lisätty kaavaehdotukseen.

Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitoksen lausunto:

Kaavavalmistelussa ja kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kaava-aluerajauksen sisällä sijaitsevat Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitoksen vesihuollon runkolinjat sekä paineviemärit.

Vastine: Kaava-alueella sijaitsevat vesihuollon runkolinjat sekä paineviemärit on kaavaehdotuksessa merkitty aluevarausmerkinnöin.

Mielipide 1:

Muistutuksen liitteenä on lähetetty Lieksan kaupungin pesimälinnustoselvitys 2019 (Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys/ Toni Nurmi). Mielipiteessä esitetään, että linnustoselvityksen mukainen suojavyöhyke jätetään rantaan.

Vastine: Kyseinen selvitys ei ole ollut Lieksan kaupungin kaavoituksen tiedossa kaavaluonnosta laadittaessa. Rantaviivasta mantereeseen päin on kaavakarttaan lisätty rakentamisalueen raja noin 20 metrin päähän. Näin alue jää rakentamisen ulkopuolelle.

Saatua palautetta on esitelty ja niihin on vastattu tarkemmin vastineraportissa kaavaselostuksen liitteessä 3.

Kaavaehdotus pidetään nähtävillä vähintään 30 vuorokautta ja siitä tiedotetaan maanomistajia ja naapureita sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Lisäksi kaupungin verkkosivuille (https://www.lieksa.fi/laadinnassa-olevat-kaavatyot) on asetettu erillisliitteinä laaditut selvitykset nähtäville ja ladattavaksi kaavaprosessin ajaksi. Nähtävilläpidon yhteydessä kaikilla osallisilla on mahdollista jättää muistutus.

Liitteenä on 1.6.2023 päivätty Rantakylän teollisuusalueen asemakaavan muutoksen ehdotus liitteineen.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1. asettaa 1.6.2023 päivätyn Rantakylän teollisuusalueen asemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen selostuksineen nähtäville ja

2. pyytää tarvittavat lausunnot.

Päätös Kaupunginhallitus päätti

1. asettaa 1.6.2023 päivätyn Rantakylän teollisuusalueen asemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen selostuksineen nähtäville ja

2. pyytää tarvittavat lausunnot.

 Merkittiin, että tämän asian käsittelyn jälkeen kaupunginhallitus keskusteli ajankohtaisista ja valmistelussa olevista asioista. Kokous päättyi klo 17.16.

Lisätietoja Elinvoimajohtaja vt. maankäyttöpäällikkö Susanna Saastamoinen,

 p. 040 1044 009, sähköposti susanna.saastamoinen(at)lieksa.fi

Kaupunginhallitus 07.08.2023 § 253  

662/10.02.03.00/2022  

Valmistelija Elinvoimajohtaja vt. maankäyttöpäällikkö

Rantakylän teollisuusalueen asemakaavan muutoksen kaavaehdotus asiakirjoineen pidettiin nähtävillä 8.6.-10.7.2023 kaupunginhallituksen 5.6.2023 § 211 päätöksen mukaisesti. Kaava-asiakirjat laadittiin Lieksan kaupungin maankäytön toimesta.

Lausunnot pyydettiin seuraavilta viranomaistahoilta, yrityksiltä ja yhdistyksiltä: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Väylävirasto, Lieksan kaupungin kunta-tekniikkaliikelaitos, Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos, Lieksan kaupungin ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta, Lieksan Kehitys Oy LieKe, Lieksan jakokunta / kalastuskunta, PKS Sähkönsiirto Oy/Enerke Oy, Anaika Lieksa Timber Oy, Nevel Oy, Digita Oy, Lieksan Luonnonystävät ry ja Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry.

Lausuntonsa jättivät:

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo, Väylävirasto (saapunut 13.7.2023), Lieksan Kehitys Oy LieKe, Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy / Enerke Oy, Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos, Lieksan kaupungin ympäristösuojelu ja Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry.

Muistutuksia ei jätetty.

Erillinen tiedote lähetettiin ehdotusvaiheessa kirjeitse lähialueen naapureille tai maanomistajille.

Pohjois-Savon ELY-keskuksella, Pohjois-Karjalan alueellisella vastuumuseolla, Lieksan Kehitys Oy LieKellä, Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy / Enerke Oy:llä tai Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut huomautettavaa itse kaavaan.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto:

ELY-keskuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta antamassa lausunnossa nostettiin erityisesti esiin T-aluevarauksiin liitetty verrattain korkea tehokkuusluku, ET-alueen käyttötarkoituksen selkeämpi esille tuominen ja ajoyhteyden varmistaminen kyseiselle alueelle sekä T-korttelialueen ulottuminen aivan rantaan saakka.

Kaavaratkaisu on muuttunut suhteessa luonnokseen. Keskeisimmät muutokset ovat kaava-alueen itäosaan sijoittuvan T-merkinnällä osoitetun teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen muuttuminen T-2-alueeksi sekä T- ja T-2-alueille lisätty rakennusalan raja, joka rajaa rakentamisen alueen välittömän ranta-alueen ulkopuolelle.

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden (T ja T-2) tehokkuusluku on luonnoksessa esitettyä vastaavasti 0,50. Luonnosvaiheen lausunnossa esitettiin, että tehokkuusluku on verrattain korkea ja sitä ehdotettiin laskettavaksi tehokkuuteen 0,30-0,40. Kaupungin laatimassa lausuntovastineessa todetaan, että lähialueella on tehty muitakin asemakaavamuutoksia, joissa teollisuuteen osoitettujen alueiden tehokkuusluku on 0,50. T- ja T-2-alueiden tehokkuusluvulle 0,50 ei sinänsä ole estettä. Alueiden jatkosuunnittelussa on silti syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että pysäköintiin ja liikennöintiin käytettäville alueille jää riittävästi tilaa.

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden (T ja T-2) rantaan rajautuvalle sivustalle on lisätty rakennusalan raja, joka rajaa rakentamisen alueen välittömän ranta-alueen ulkopuolelle. Ratkaisu on perusteltu, sillä rakennusalan rajaaminen tällä tavoin säilyttää alueen linnustolle tärkeän ranta-alueen rakentamisesta vapaana. Ratkaisu on perusteltu myös hulevesien käsittelyn sekä rantamaiseman säilymisen kannalta. Rakennusalan ulkopuolelle jäävä alue on kuitenkin verrattain kapea (n. 20 m). Rakennusalan rajan siirtoa etäämmälle rantaviivasta on syytä vielä harkita. Lisäksi ranta-alueen säilymistä luonnontilaisena voidaan edelleen edesauttaa antamalla kaavamääräys, jonka mukaan ranta-alue on säilytettävä luonnontilaisena.

Kaava-alueen luoteisosaan on osoitettu suojaviheralue (EV). EV-alueen laajentamista itään päin on syytä harkita. Alueelle sijoittuvalla avoluhdalla on merkitystä linnuston elinympäristönä, lisäksi alue on maaperältään huonosti rakennettavaa.

Vastine:

Teollisuus- ja varastoalueiden (T ja T-2) tehokkuusluku e=0,50 pidetään ennallaan, jolloin tehokkuusluku on yhtenäinen muiden Kevätniemen ja Rantakylän alueella tehtyjen asemakaavapäivitysten kanssa.

Rantaviivasta mantereeseen päin on kaavakarttaan lisätty rakentamisalueen raja noin 20 metrin päähän. Rakentamisalueen raja pidetään ennallaan 20 metrissä.

Suojaviheralue (EV) pidetään ennallaan, aluetta ei laajenneta.

Ympäristösuojelusihteerin lausunto:

Rantavyöhyke tulee säilyttää luonnontilaisena ja se tulisi varmistaa sopivalla kaavamerkinnällä. Vähintään kaavamääräyksissä tulisi mainita, että luonnontilaista rantavyöhykettä ei saa heikentää ja rakentaminen on kielletty xxx metrin päässä rantaviivasta. 20 metriä on aika kapea suilake. Riittävä vihersuojavyöhyke takaa linnustolle hyviä pesimis- ja suojapaikkoja. Lisäksi se on luonnollinen apu hulevesien hallinnassa ja toimii teollisen maailman näkösuojana.

Kaavaselostuksen kohta 5.4. sivulla 22 on maininta, että: Kaavamuutos-alue on jo ihmistoiminnan voimakkaasti muuttamaa. Toiminta-alueella aiheutuu jonkin verran melua sekä pölyämistä, mutta ne eivät saa ylittää raja-, ohje- ja suositusarvoja, jotka määritellään ympäristöluvan yhteydessä. Huomautuksena, että kaikki toiminnot eivät kuulu automaattisesti ympäristöluvan piiriin ja tällä hetkellä alueella on yksi ympäristöluvallinen toimija. Lisäksi kappaleen lopussa oleva kohta jäi allekirjoittaneelle epäselväksi: vesialue muodostuu viheralueesta.

Alue ei ilmeisesti kuulu Lieksan Veden toiminta-alueeseen, joten tulisiko kaavassa olla määräykset vesihuollosta ja jätevesien käsittelystä.

Vastine:

Rantaviivasta mantereeseen päin on kaavakarttaan lisätty rakentamisalueen raja noin 20 metrin päähän. Näin alue jää rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamisalueen raja pidetään noin 20 metrissä.

Asemakaavan muutosalue ei sijaitse Lieksan kaupungin vesihuoltoliike-laitoksen Lieksan Veden vesihuoltolain mukaisella toiminta-alueella. Yleisiin määräyksiin on lisätty määräys jäteveden käsittelystä.

Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry:n lausunto:

Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry paheksuu kaavoitustapaa, jossa kaavoitetut alueet pääsevät "kehittymään omaehtoisesti" kuten ko. alue. Asiaan luonnollisesti vaikuttaa kaavojen vanheneminen. Mainitun alueen kaavat ovat vuosilta 1966, 1973 ja 1978, siis nuorinkin 45 vuoden ikäinen, jolloin lainsäädäntö ja ympäristökäsitykset olivat toiset kuin tänään, maakunta kehittyi teollistumalla.

Kun alue "kehittyy omaehtoisesti", niin MRL:n 62§ menettää merkityksensä, ja tapahtunut kehitys vahvistetaan kaavalla, lisättynä tulevilla tarpeilla, mm. rakennusoikeus.

Kaava-alue on Lieksan kaupungin strategiassa yhdeksi painopisteeksi nostetun matkailun kannalta keskeinen näköalapaikka niin asema-alueen kuin maisemallisesti ainutlaatuisen Pielisen suunnasta katsottuna. Myös maakuntaohjelma näkee merkittävimpinä kasvualoina matkailun sekä lisäksi alkutuotannon.

Kaavoitettua teollisuusaluetta Lieksalla on Kerantiellä aina Yrjöläntielle saakka. Sinne on myös rautatieyhteys (Pankakosken rata) ja mahdollisuus rakentaa sivuraiteita lastausta- ja purkamista varten.

Kun me puhumme "veto- ja pitovoimasta" asukasmäärää kartuttaaksemme, me puhumme viihtyvyydestä ja työpaikkaomavaraisuudesta. "Vetovoima" on viihtyvyyttä, myös kaavallista viihtyvyyttä palveluiden ja työpaikkojen lisäksi, joista jälkimmäiset kuuluvat "pitovoimaan".

Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry näkee, että meidät on saatettu "omaehtoisen kehityksen" hyväksyjiksi, mutta haluaa korostaa asemaseudun kehityksen tärkeyttä ja melun sekä muiden haittojen tiedostamisen merkitystä alueen viihtyvyyden kannalta.

Yhdistys esittää, että kaava-alue merkitään suunnittelutarvealueeksi (MRL 16§), pois lukien kaava-alueen eteläiset osat, lähivirkistysalue ja energiantuotantoalue. Teollinen toiminta tulee keskittää Kerantien ja Pankakosken radan varteen. Näemme aseman seudun asumiseen ja matkailuun kehitettävinä kohteina, maisemaan ja historiaan kytkeytyvinä ympäristöinä rantapuistoineen (MRL 16§, 10 vuotta).

Vastine:

Asemakaavan laatimista ohjaavat Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 ja Lieksan keskustaajaman osayleiskaava. Asemakaava peilaa ja tarkentaa suoraan maakuntakaavan ja osayleiskaavan mahdollistamaa maankäyttöä ja rakentamista.

Kaava-alue on ollut osin teollisuuskäytössä jo pitkään. Huomioitavaa on, että ns. Pankakosken rata ei ole liikennöintikäytössä, eli sen varrelle ei voi rakentaa sivuraiteita lastausta ja purkamista varten. Rautateitse tapahtuva tavaraliikenne on loogisin keskittää tämän vuoksi pääradan varteen.

Lieksan kaupungin strategiaa 2030 päivitettiin vuoden 2022 aikana. Kaupungin arvoiksi linjattiin positiivisuus, yhteistyö ja johtajuus. Menestyksen kärjiksi määiteltiin mm. toimeliaisuus ja yritystoiminta sekä terävä taloudenpito. Rantakylän teollisuusalueen asemakaava toteuttaa Lieksan strategian arvoja ja menestyksen kärkiä.

Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavan ja osayleiskaavan piiriin. Aluetta ei näin ollen voi merkitä suunnittelutarvealueeksi.

Lausunnossa on tuotu esiin myös seikkoja, joita ei ratkaista asemakaavalla.

Kokonaisuutena saatu palaute ei esittänyt sellaisia hankkeen vastaisia asioita, jotka oleellisesti vaikuttaisivat kaavamuutoksen sisältöön.

Saatua palautetta on esitelty ja niihin on vastattu tarkemmin vastineraportissa kaavaselostuksen liitteessä 4.

Liitteenä on 3.8.2023 päivätty Rantakylän teollisuusalueen asemakaavan muutoskartta kaavaselostuksineen.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Rantakylän teollisuusalueen asemakaavan muutoksen 3.8.2023 päivättyjen asiakirjojen mukaisena.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Rantakylän teollisuusalueen asemakaavan muutoksen 3.8.2023 päivättyjen asiakirjojen mukaisena.

Lisätietoja Vt. maankäyttöpäällikkö, elinvoimajohtaja Susanna Saastamoinen,

 p. 040 1044 009, sähköposti susanna.saastamoinen(at)lieksa.fi