Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 23.10.2023/Pykälä 333

Kaupunginhallitus 16.05.2022 § 173 

Valmistelija Maankäyttöpäällikkö

Lieksanjoen silta sijaitsee Itä-Suomen liikenteen kannalta strategisesti tärkeässä paikassa kantatie 73 (Karjalantie) alueella. Sillan on todettu olevan heikkokuntoinen ja tilalle on rakennettava uusi silta. On myös todettu, ettei sillan mahdollisesti rikkoutuessa kohtuullista korvaavaa reittiä ole tarjolla.

Siltaratkaisuja on tutkittu erityisesti vuoden 2022 aikana. Toteutusvaihtoehdoista todetaan, että Lieksan kaupungille esitellyssä tiesuunnitelmassa suunnitellaan uusi silta vanhan sillan itäpuolelle. Rakentamisaikana vanha silta on edelleen käytössä.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Lieksan kaupunkia aloittamaan asemakaavamuutoksen Lieksanjoen sillan ympäristössä kantatiellä 73. Asemakaavamuutos on välttämätön tiesuunnitelman hyväksymiseksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 17 §:n mukaan.

Kaavamuutoksella ja laajennuksella ratkaistaan kantatien uusi sijainti ja maantien alueiden muutokset vanhan sillan viereen. Kaavaa arvioidaan muutettavan nykyisen sillan pohjois- ja eteläpenkereellä sekä Karjalantien ja Siltakadun liittymäalueen ympäristössä. Tarkempi kaava-alueen rajaus esitetään suunnitelmien tarkennuttua ja viimeistään kaavaluonnosvaiheessa.

Kaavamuutoksen perusteella hyväksyttävässä tiesuunnitelmassa on kyse merkittävästä alueen yleisestä edusta ja liikenneturvallisuuden parantamisesta. Lieksanjoen ylittävä liikenteen hyvä katkoton sujuminen on Lieksan kaupungille, sen asukkaille, työvoimalle ja elinvoimalle sekä turvallisuudelle erittäin tärkeä strateginen tekijä. Myös kauttakulkuliikenteen sujuvuudella on erittäin suuri merkitys.

Liitteenä on 12.5.2022 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1. kuuluttaa Lieksanjoen sillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaisesti vireille ja

2. asettaa 12.5.2022 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja

3. pyytää tarvittavat lausunnot.

Päätös Kaupunginhallitus päätti

1. kuuluttaa Lieksanjoen sillan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaisesti vireille ja

2. asettaa 12.5.2022 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja

3. pyytää tarvittavat lausunnot.

Lisätietoja Maankäyttöpäällikkö Jukka Haltilahti, p. 040 1044 840,

 sähköposti jukka.haltilahti@lieksa.fi

Kaupunginhallitus 23.01.2023 § 39 

Valmistelija Elinvoimajohtaja vt. maankäyttöpäällikkö

Lieksanjoen sillan (kt73) asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä kaupunginhallituksen 16.5.2022 § 173 päätöksen mukaisesti ajalla 19.5.-10.6.2022. Kaavasta pyydettiin viranomaislausunnot sekä lausunnot muilta asiaan liittyviltä osallisilta.

Asemakaavamuutoksella ja laajennuksella ratkaistaan Karjalantien (kt73) Lieksanjoen uuden sillan sijainti, nykyisen maantienalueen aluevarausten muutokset ja asemakaavan laajennuksen aluevaraukset. Asemakaavamuutoksella tutkitaan myös Karjalantien (kt73) ja Siltakadun risteyksen liikennejärjestelyt sekä Kirkkokadun liikennejärjestely.

Asemakaavaluonnosta on valmisteltu syksyn 2022 aikana linkittyen ELY-keskuksen siltasuunnittelun aikatauluihin.

Lausuntonsa jättivät Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Museovirasto, Lieksan Kehitys Oy LieKe, Kemijoki Oy, Lieksan kulttuuriperinnöntuki ry ja Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos.

Pohjois-Savon ELY-keskuksella ja Kemijoki Oy:llä ei ollut huomautettavaa.

Museovirasto lausui, ettei se osallistu kaavan käsittelyyn, vaan sen hoitaa Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus toivoo lausunnossaan, että kaavamääräyksissä otetaan huomioon uuden sillan sopeutuminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön sekä maisemaan. Lisäksi Ely-keskus pyytää ottamaan huomioon kaavassa (selostuksessa) Siltakadun alkupään puutalot, mikäli ne kuuluvat kaava-alueeseen sekä selvittämään, onko vanhan sillan rakenteissa lepakoiden levähtämispaikkoja.

-          Vastine: Kaavamääräyksissä on otettu huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö ja maisema. Siltakadun alkupään vanhat puutalot eivät sisälly kaava-alueeseen. AFRY:n teettämässä luontoselvityksessä on todettu, ettei sillan rakenteissa ole havaittu merkkejä lepakoista.

Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry toteaa lausunnossaan, että Lieksanjoen sillan (kt73) kaavahanke liittyy oleellisesti samassa kehysympäristössä olevan ns. Mähkönsillan kaavaan ja näiden vierekkäisten kaavojen vaikutukset toisiinsa tulee tutkia ensisijaisen tarkasti. Lausunnossa tuodaan esille se, että Suomen valtio (Pohjois-Savon ELY-keskus/Väylävirasto) on todennut Lieksanjoen sillan uusimisen tarpeen. Tämän luo mahdollisuuden Lieksan kaupungille rakentaa varasilta purettavan sillan tilalle ja tämä tulee ottaa huomioon valmisteltavassa kaavassa. Muutoin lausunnossa tuodaan esille kannanottona Lieksan vanhan kaarisillan suojeluun ja kunnostamiseen liittyviä asioita.

-          Vastine: Kaavaprosessit kummassakin kaavassa ovat erillisiä ja Lieksanjoen sillan (kt73) kaavassa tarkastellaan asiaa ko. kaava-alueen osalta. Lieksanjoen silta ja Karjalantie (kt73) kuuluvat ELY-keskukselle, ja kaavalla ratkaistaan alueen omistajan esittämän ratkaisun mukaisesti uuden sillan rakentamisen mahdollistaminen alueelle.

Vesihuoltoliikelaitoksen lausunnossa tuodaan esille se, että Lieksan vesihuoltoliikelaitoksen vesihuollon runkolinjat sekä paineviemäri tulee ottaa huomioon kaavoituksessa.

-          Vastine: Vesihuollon runkolinjat ja paineviemäri otetaan huomioon siltasuunnittelussa.

Mielipiteitä saatiin yksi, mutta siinä ei tuoda varsinaisesti esiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tai kaavahankkeeseen liittyviä asioita.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittää kaavahankkeen yleisellä tasoilla ja siten saatu palaute oli sen mukaista. Palaute ja vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä 3.

Liitteenä on 19.1.2023 päivätyt kaavaluonnos ja kaavaselostus liitteineen.

Kaava-asiakirjat ja erillisliitteet ovat kaavan verkkosivulla https://www.lieksa.fi/laadinnassa-olevat-kaavat.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1. asettaa 19.1.2023 päivätyn Lieksanjoen sillan (kt73) asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaluonnoksen selostuksineen nähtäville ja

2. pyytää tarvittavat lausunnot.

Päätös Kaupunginhallitus päätti

1. asettaa 19.1.2023 päivätyn Lieksanjoen sillan (kt73) asemakaavan muu-toksen ja laajennuksen kaavaluonnoksen selostuksineen nähtäville ja

2. pyytää tarvittavat lausunnot.

Lisätietoja Elinvoimajohtaja vt. maankäyttöpäällikkö Susanna Saastamoinen,

p. 040 1044 009, sähköposti susanna.saastamoinen(at)lieksa.fi

Kaupunginhallitus 23.10.2023 § 333  

325/10.02.03.00/2022  

Valmistelija Elinvoimajohtaja, vt. maankäyttöpäällikkö

Lieksanjoen sillan (kt73) asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaluonnos asetettiin nähtäville kaupunginhallituksen 23.1.2023 § 39 päätöksen mukaisesti. Kaavaluonnos oli nähtävillä ajalla 26.1.-17.2.2023. 

Kaavasta pyydettiin viranomaislausunnot sekä lausunnot muilta asiaan liittyviltä osallisilta.

Asemakaavamuutoksella ja laajennuksella sekä osittaisella kumoamisella ratkaistaan Karjalantien (kt73) Lieksanjoen uuden sillan sijainti, nykyisen maantienalueen aluevarausten muutokset ja asemakaavan laajennuksen aluevaraukset. Asemakaavamuutoksella tutkitaan myös Karjalantien (kt73) ja Siltakadun risteyksen liikennejärjestelyt sekä Kirkkokadun liikennejärjestely.

Lausunnot pyydettiin seuraavilta viranomaistahoilta ja yhdistyksiltä: 

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo, Väylävirasto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry, Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry, Lieksan luonnonystävät ry, Lieksan Yrittäjät ry, Lieksan Naisyrittäjät ry, Kemijoki Oy, Lieksan kaupungin hyvinvointipalvelut, elinvoimapalvelut, kuntatekniikkaliikelaitos ja vesihuoltoliikelaitos, sekä Lieksan Kehitys Oy LieKe.

Lisäksi tiedotettiin kirjeellä erikseen lähialueen naapureita ja kaava-alueen maanomistajia.

Lausuntonsa jättivät: 

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri), Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo, Väylävirasto, Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos, Lieksan Kehitys Oy LieKe, Lieksan Yrittäjät ry, Kemijoki Oy ja Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry.

Mielipiteitä ei jätetty.

Väylävirastolla, Lieksan yrittäjät ry:llä, Kemijoki Oy:llä ja Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry:llä ei ollut huomautettavaa itse kaavaluonnokseen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lausunto:

Asemakaavamuutoksella ja laajennuksella ratkaistaan Karjalantien (kt73) Lieksanjoen uuden sillan sijainti, nykyisen maantiealueen aluevarausten muutokset ja asemakaavan laajennuksen aluevaraukset. Asemakaava-muutoksella tutkitaan myös Karjalantien (kt73) ja Siltakadun risteyksen liikennejärjestelyt sekä Kirkkokadun liikennejärjestely.

Maakuntakaava 2040:ssä kantatie 73 sisältyy kaavamerkintään liikenteen kehityskäytävä (lk) ja se esitetään kaavamerkinnällä valtatie/kantatie (vt/kt). Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2030 kantatie 73 esitetään osana Kuutoskäytävää ja tavoitteena on, että tie palvelee elinkeinoelämän kuljetuksia kilpailukykyisesti sekä mahdollistaa arjen sujuvan ja turvallisen liikkumisen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mielestä kaavaluonnoksessa esitetty kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen ja toteuttaa myös maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita. Maakuntaliitto toteaa, että kaavaratkaisulla osaltaan varmistetaan ja parannetaan sekä kantatien 73 pitkämatkaista liikennöitävyyttä sekä myös Lieksan kaupungin sisäisiä liikenneyhteyksiä, erityisesti kaupungin keskustasta Lieksan sataman suuntaan.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on myös mukana tiesuunnitelman Kt73 välillä Braheantie-Timintrantie hankeryhmässä ja on tätä kautta pystynyt myös seuraamaan ja ohjaamaan tiesuunnitteluprosessia.

Vastine: Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto:

Alueidenkäytön osalta asemakaavaluonnoksessa ei ole huomautettavaa. Suunnittelutyötä ohjaavan Lieksan keskustaajaman osayleiskaavan ohjausvaikutus on otettu asianmukaisesti huomioon.

Vastine: Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä.

Luontoselvitys keskittyi kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin; näiden osalta ei ole tarvetta täydennyksille. Maastokäynnin ajankohta oli kuitenkin liian myöhäinen viitasammakon kannalta. Tämän takia ei ole käsillä riittävästi tietoa, jotta hankkeen vaikutuksia viitasammakolle voitaisiin arvioida. Sama koskee luontodirektiivin liitteen IV a korentoja (siro-, täplä- ja lummelampikorento). Näistä tarvitaan oikeaan aikaan tehdyt selvitykset. Lepakoiden osalta tarvitaan yksityiskohtaisempi selvitys, jossa on käytetty detektoria. Liito-oravan osalta kaavan vaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Tarvetta erilliselle liito-oravaselvitykselle ei ole.

Vastine: Kesän 2023 aikana on laadittu Lieksanjoen sillan tiesuunnitelman luontoselvitys ja Lieksanjoen sillan lepakkoselvitys. Tulokset on huomioitu kaavaehdotuksessa soveltuvin osin. Myös vaikutusarviointia on tarkistettu tältä osin.

Yleisiin määräyksiin esitetään lisättäväksi, että uuden sillan suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Silta tulee olemaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön kupeessa (RKY: Pielisen museo ja kulttuuriympäristö), lisäksi suunnittelualue kuuluu suurelta osin voimassa olevassa Lieksan keskustaajaman yleiskaavassa paikallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (ma).

Vastine: Yleismääräyksiin on lisätty, että uuden sillan suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Perusteluna määräykselle on RKY-alueen läheisyys. Lisäksi kaavaselostukseen on tarkennettu yleiskaavan kuvausta sekä yleiskaavasta johdettuja tavoitteita.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto:

Kaavaluonnoksen liiteaineistona on useita liikenteellisiä selvityksiä, jotka liittyvät tiesuunnittelua edeltäviin selvityksiin ja Lieksan keskustaajaman osayleiskaavatyöhön. Keskeisiä selvityksiä on avattu kaavaselostuksessa riittävästi. Kaavaselostukseen olisi tosin hyvä lisätä kuva tämän hetken suunnitteluratkaisusta havainnollistamaan ja perustelemaan kaavaluonnoksen rajausta.

Vastine: Ote tiesuunnitelmasta on lisätty kaavaselostukseen.

ELY-keskus huomauttaa, että asemakaavassa tulee osoittaa kaikki maantien liikennealueelle (LT) sallittavat katu- ja yksityistieliittymät liittmänuolilla.

Vastine: Liittymänuolet on lisätty kaavakarttaan.

Teknisinä huomioina ELY-keskus mainitsee, että kaavaselostukseen on syytä lisätä maininta, että Pohjois-Savon ELY-keskus laatii parhaillaan tiesuunnitelmaa Lieksanjoen sillan uusimiseksi. Kaavaselostuksen kappaletta 4.1 Kaavan rakenne tulee korjata siten, että kappaleessa puhutaan katualueen sijasta maantien liikennealueesta. Muutenkin kaavaselostuksessa ja merkinnöissä on syytä käyttää kaavatunnuksen LT yhteydessä termiä maantien liikennealue.

Vastine: Maininta on lisätty kaavaselostuksen liiteluetteloon, lähtökohta-aineistoon. Lisäksi tiesuunnitelma on mainittu kohdassa 3.4.2 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet? Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet. 

Kohdan 4.1 "katualue" on korjattu muotoon "maantien alue". 

Termi "yleisen tien alue" on muutettu muotoon "maantien alue".

Pohjois-Karjalan alueellisen vastuumuseon lausunto:

Brahean kaupungin paikka edustaa erästä Pohjois-Karjalan arkeologisesti kiinnostavinta kokonaisuutta, mutta sillä voidaan nähdä myös merkitystä myös muun muassa matkailun ja paikallisidentiteetin rakentamisen kannalta. Kohteen puutteellisen tutkimustilanteen vuoksi kaupungista ja siitä mahdollisesti maaperässä säilyneistä merkeistä ei kuitenkaan nykyisellään voida sanoa paljoa.

Koska kohteen statusta kiinteänä muinaisjäännöksenä ei ole selvitetty kattavasti aikaisemmissa inventoinneissa, on Pohjois-Karjalan alueellisen vastuumuseon mahdotonta ottaa kantaa kaavan vaikutuksesta mahdollisille arkeologisen kulttuuriperinnön kohteille. Suunnittelualueen arkeologinen kulttuuriperintö tulee selvittää Brahean kaupungin paikan läheisyydessä arkeologisen tarkkuusinventoinnin keinoin ennen kaavan etene-mistä seuraavaan vaiheeseen. Inventointi tulee ulottaa myös Varasjoen alueelle, jonka pohjalla on mahdollisesti säilynyt kaupungin elinkeinoista, liikennöinnistä tai kaupankäynnistä kertovia jäännöksiä, kuten kalastuslaitteita, laiturirakenteita tai vesikulkuvälineitä. Pappilanniemen mahdollinen muinaisjäännös puolestaan sijaitsee alueella, jolle osoitetaan kaavassa suojaviheralue (EV) ja sen osalta tarvetta selvitykselle ei ole.

Vastine: Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen jälkeen järjestettiin 2.5.2023 viranomaisneuvottelu, johon osallistuivat Pohjois-Karjalan alueellisen vastuumuseon, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, kaupungin ja kaavaa laativan konsultin edustajat. Neuvottelun tarkoituksena oli keskustella Pohjois-Karjalan alueellisen vastuumuseon lausunnon sisällöstä. Neuvottelussa sovittiin, että siltahankkeeseen liittyen on tehtävä joko asemakaavan yhteydessä inventointi tai rakentamisenaikainen valvonta arkeologin toimesta. Päätös menettelytavasta jätettiin Lieksan kaupungille ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Neuvottelussa todettiin myös, että jos edetään inventoinnin kautta eikä siinä tehdä löytöjä, valvontaa ei tarvita rakennusvaiheessa.  Neuvottelussa sovittiin myös, mitä aluetta arkeologinen inventointi tai valvonta tulee koskea.

Viranomaisneuvottelun jälkeen päätettiin, että arkeologia huomioidaan rakentamisenaikaisella valvonnalla. Maininta viranomaisneuvottelusta ja neuvottelussa sovituista asioista on lisätty kaavaselostukseen.

Kartassa sillan vasemmalle puolelle sijoittuu Pielisen museon, Isopappilan ja Lieksan kirkon muodostama kulttuuriympäristö, RKY, jonka museo toivoo säilyvän uuden sillan rakentamisen yhteydessä koskemattomana.

Vastine: RKY-alue ei voi jäädä täysin kaava-alueen ulkopuolelle, koska sen aluerajaus ulottuu hyvin lähelle nykyistä Karjalantietä ja nykyistä siltaa.

Lieksan vesihuoltoliikelaitoksen lausunto:

Kaavavalmistelussa ja kaavoituksessa tulee ottaa huomioon kaava-aluerajauksen sisällä sijaitsevat Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitoksen vesihuollon runkolinjat sekä paineviemärit.

Vastine: Asemakaavassa ei ole tarpeen osoittaa yleisille alueille sijoittuvia kaapeli-/johtolinjoja. Ei toimenpiteitä.

Lieksan Kehitys Oy:n LieKe lausunto:

Lausuntonaan Lieksan Kehitys Oy LieKe toteaa, että kasvavan liiketoiminnan vuoksi lieksalaisten yritysten logistiset tarpeet ovat myös tieliikenteen osalta merkittävät. Tätä taustaa vasten sujuvan liikenteen varmistaminen Karjalantiellä on välttämätöntä kaikissa olosuhteissa, myös uuden sillan rakentamisen aikana.

Vastine: Uusi silta rakennetaan nykyisen viereen, ja tavoitteena on rakentaa uusi silta siten, että vanha on käytössä. Toteuttamisen ajoittamisesta on lisätty maininta kaavaselostukseen sekä asemakaavan yleismääräyksiin.

Edellä olleita lausuntoja on voitu lyhentää. Saatua palautetta on esitelty ja niihin on vastattu tarkemmin vastineraportissa kaavaselostuksen liitteessä 4.

Kaavaehdotuksen työstämisen aikatauluun on vaikuttanut mm. maantien (Karjalantien) ja Lieksanjoen sillan suunnittelussa ja kaavatyössä tarvittava lopullinen aluerajaus, joka saatiin kaavasuunnitteluun syyskuun lopussa, sekä viranomaisneuvotteluissa esille tuotujen tarvittavien selvitysten valmistuminen heinäkuun loppuun mennessä.

Oleellisimmat muutokset kaavaehdotukseen:

- Asemakaava-alueeseen on lisätty uuden Braheantien linjauksen ja joen välisiä alueita mukaan lukien nykyisen Braheantien Kirkkokaduksi muuttuva osuus. Ne on osoitettu suojaviher- ja pysäköintialueiksi (EV, LP) sekä katualueeksi.

- Asemakaava-alueesta on poistettu Lieksanjoen osuus niiltä osin, kuin joki pysyisi vesialueena. Kaava-alueen rajaus päättyy joen molemmin puolin suunnilleen rantaviivaan. Rantaan on osoitettu suojaviheraluetta (EV) sekä maantien aluetta (LT). Maantien alue on määritelty tiesuunnitelman mukaisesti sen perusteella, mihin tien ja sillan rakentaminen vaikuttaa; sillan osalta mm. vedenalaiset rakenteet.

- Edellä mainituista aluerajausmuutoksista ja voimassa olevasta kaavatilanteesta johtuen on tarpeen kumota pieni asemakaava-alue. Kumottava kaava on esitetty erillisellä karttaotteella.

- Asemakaavassa on huomioitu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY (Pielisen museo ja kulttuuriympäristö).

- Yleismääräyksiä on tarkennettu mm. uuden sillan ulkoasun ja rky-alueeseen sopeutumisen osalta. Lisäksi on annettu määräys arkeologisen kulttuuriperinnön huomioimisesta rakentamisen aikana tehtävänä valvontana ja että sillan suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Muutoin kaava-asiakirjoihin on tehty lähinnä teknisluonteisia korjauksia ja täydennyksiä.

Liitteenä on 19.10.2023 päivätyt kaavaehdotus ja kaavaselostus liitteineen.

Kaava-asiakirjat ja erillisliitteet ovat kaavan verkkosivulla https://www.lieksa.fi/laadinnassa-olevat-kaavat.

Esittelijä Vt. Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1. asettaa 19.10.2023 päivätyn Lieksanjoen sillan (kt73) asemakaavan muutoksen ja laajennuksen sekä osittaisen kumoamisen kaavaehdotuksen selostuksineen nähtäville ja

2. pyytää tarvittavat lausunnot.

Päätös Kaupunginhallitus päätti

1. asettaa 19.10.2023 päivätyn Lieksanjoen sillan (kt73) asemakaavan muutoksen ja laajennuksen sekä osittaisen kumoamisen kaavaehdotuksen selostuksineen nähtäville ja

2. pyytää tarvittavat lausunnot.

Lisätietoja Elinvoimajohtaja, vt. maankäyttöpäällikkö Susanna Saastamoinen,

 p. 040 1044 009, sähköposti susanna.saastamoinen@lieksa.fi