Yhtymähallitus
Pöytäkirja 29.11.2021/Pykälä 257

Kuukausiraportti lokakuu 2021

Yhtymähallitus 29.11.2021 § 257

Lisätiedot Talousjohtaja Ismo Rouvinen

ismo.rouvinen@siunsote.fi

Puh. 013 330 4506

Hallintojohtaja Ilkka Naukkarinen

ilkka.naukkarinen@siunsote.fi

Puh. 013 330 4503

Päätösehdotus Toimitusjohtaja Pirskanen Ilkka:

 Yhtymähallitus merkitsee kuukausiraportin lokakuulta tiedokseen.

Päätös Hyväksyttiin.

Selostus Toiminta- ja talouskatsaus

Kuntayhtymän viides toimintavuosi on edennyt pitkälti edellisvuoden kaltaisesti normaalitoiminnan osalta. Kuntayhtymän toimintaa värittää edelleen koronaepidemia. Koronarokotusten toteuttaminen on merkittävä ponnistus, joka vaatii huomattavaa lisäresursointia. Rokotukset ovat edistyneet myös kesäkauden jälkeen suunnitellusti, tällä hetkellä yli 83,6 % yli 12-vuotiaista on saanut 1. rokoteannoksen ja puolestaan yli 81 % on saanut 2. rokoteannoksen. Suunniteltu yli 80 % rokotekattavuus saavutettiin marraskuun alkupuolella. Merkittävin kuntayhtymän tulevaisuuteen vaikuttava tekijä on sote-uudistus, joka konkretisoitui, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja hyvinvointialueiden perustamista koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin kesäkuussa eduskunnassa. Pohjois-Karjalan Hyvinvointialueen valmistelu on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti.

Asiakastyytyväisyyttä mitataan tällä hetkellä tekstiviestipalautteen avulla kaikilta terveysasemilta. Tekstiviestillä kysytään asiakkailta: "saiko asiakas asiaansa ratkaisun", "kohdattiinko hänet ystävällisesti" sekä suositteluindeksi eli NPS-luku (Net Promoter Score). NPS-luku oli lokakuussa 67, mikä on hiukan korkeampi tulos edelliskuukauteen verrattuna. Tulos on terveysasemien erityisesti koronaepidemian kasvattamasta kuormituksesta huolimatta todella hyvä, sillä jo yli 50:n menevää lukua voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Asiakaskyselyä laajennetaan Mediatrin kantokyky huomioiden niihin palveluihin, joihin se joko teknisesti tai palvelun luonne huomioiden on mahdollista. Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja ikäihmisten palvelujen kanssa suunnitellaan osana kehittämisyksikön hankkeiden kehittämistä palautteen keräämistä kotiin annettavista palveluista muilla menetelmillä, jotka ovat em. palvelujen asiakasryhmät huomioiden todennäköisesti toimivampia.  Elokuussa viimeisteltiin ikäalueen syyskuun alkupuolella alkavaksi kotiin annettavien palvelujen ja asumispalvelujen asiakastyytyväisyyskysely.

Tavoittelemme palvelujen piiriin / hoidontarpeen arvioon pääsemisen nopeuttamista, jota seurataan päätoimialueiden määrittämillä mittareilla. Kuntayhtymätasolla toimialueiden mittarit eivät ole syyskuussa toteutuneet täysin, toimialueiden mittareiden keskiarvo on 89,9 %, joka on 1,0 prosenttiyksikköä edelliskuukautta vähemmän. Kaikilla päätoimialueilla on tältä osin parannettavaa tulevan syksyn aikana.

Henkilöstöön liittyvistä tavoitteista työkykyisten päivien lisääminen oli tavoitteiden mukaista vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kesäkauden ja syksyn aikana tilanne on kuitenkin kääntynyt huonompaan suuntaan. Vuotuisena tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja yli 6 000 päivällä. Lokakuun lopussa ollaan tavoitetason alapuolella, sairauspoissaolot ovat vähentyneet 0,6 %. Kokonaisuutena ollaan kuitenkin yli 600 sairauspoissaolopäivää edellistä vuotta paremmassa tilanteessa. Loppuvuoden aikana toimialueiden on pyrittävä löytämään keinoja sairauspoissaolojen suunnan kääntämiseksi.

Kehityskeskustelujen toteuma koko kuntayhtymässä oli lokakuun lopussa noin 64 %, kun sen tasaisella vauhdilla pitäisi olla yli 83 %. Kehityskeskustelut ovat käynnissä kaikilla toimialueilla, mutta tyypillisesti niitä käydään enemmän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kuin ensimmäisellä puoliskolla. Kehityskeskustelujen hyödyllisyys mitataan syksyisin pidettävän tyhy-kyselyn yhteydessä, joten tämä tunnusluku saadaan selville joulukuussa 2021.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster-hanke) osalta menossa oleva suunnitteluprojekti on päättymässä. Projektijohtajan (digijohtaja) arvio projektin valmistumisaste on 100 prosenttia lokakuun lopussa. Kyseessä oli neljän organisaation (Siun sote, Essote, Keski-Suomen shp ja Vaasan shp) yhteishanke. Perjantaina 15.10. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto teki kielteisen päätöksen hankkeen jatkosta, mikä tarkoitti myös kaikkien muiden mukana olleiden organisaatioiden osalta hankkeen loppumista.

Talouden suhteen lokakuun tietojen perusteella laadittu kuluvan vuoden ennuste on hieman parantunut syyskuun tilanteesta. Ennusteen paraneminen johtuu potilasvakuutuskeskuksen päivitetystä arviosta, jossa arvioidulla varauksen muutoksella olisi reilun miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus.  Normaalitoiminnan osalta kuluva vuosi näyttäisi toteutuvan vajaa yhdeksän milj. euroa talousarviota suurempana. Merkittävinä tekijöinä ovat vuokratyövoiman arvioitua suurempi käyttö hoitohenkilöstössä ja lääkäripalveluissa sekä lastensuojelun haastava tilanne. Myös lomapalkkavelan arvioidaan kasvavan edellisestä vuodesta noin 2,6 milj. euroa. Muuten talouden talousarviosta poikkeavaan toteumaan on vaikuttamassa edellisen vuoden tapaan koronaepidemian aiheuttamat kustannukset. Koronaepidemiasta johtuvan toimintakulujen kasvun arvioidaan olevan noin 20 milj. euroa. Valtio on luvannut korvata aiheutuneet koronakustannukset täysimääräisesti, joten vastaava tulonlisäys on arvioitu tulopuolelle, vaikka korvausten määrästä ei vielä ole tarkempaa tietoa. Se tiedetään, että kustannusten korvaaminen perustuu keskimääräisiin kustannuksiin ja siinä huomioidaan valtioilta keväällä saatu 4,1 milj. euroa valtionavustus.  Kokonaisuutena kuntayhtymän talouden arvioidaan toteutuvan noin 4 milj. euroa alijäämäisenä, joka määräytyy  emokuntayhtymän talouskehityksestä. Pelastuslaitoksen talouden ennustetaan tässä vaiheessa toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tällä hetkellä ennusteessa on lisäksi arvioitu jäsenkuntien ylimääräisen maksun noin 10,5 milj. euron vaikutus toimintatuloihin, johon liittyvä talousarviomuutos vahvistettiin edellisessä yhtymävaltuuston kokouksessa.

Investointien toteuma lokakuun lopussa näyttää, että investoinnit ovat toteutuneet sangen maltillisesti ollen 15,6 milj. euroa, mikä on noin 45,7 % vuoden 2021 investointien kokonaismäärästä. Investointien toteuma tyypillisesti painottuu selkeästi vuoden jälkimmäiselle puoliskolle ja voimassa olevan investointisuunnitelman osalta näin näyttäisi käyvän myös kuluvana vuonna. Investointien kokonaismäärän ennustetaan alittuvan yli 5 milj. euroa johtuen pääasiassa sekä E-hankkeen että Aster-hankkeen arvioitua maltillisemmasta toteumasta.

Palvelutuotannon suhteen näyttää, että palvelujen piirissä on alkuvuonna ollut 177 859 eri asiakasta, joka on 17,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Erilaisia suoritteita on ollut 3 435 715 kappaletta, joka on 15,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Suoritteiden sekä asiakkaiden määrä on kasvanut erityisesti terveysasemilla, jossa uuden Meijän mallin sekä varsinkin koronarokotusten myötä toiminta on ollut huomattavasti edellisvuotta vilkkaampaa.

Hankintojen raportointi

 Hankintapäätösten ja -sopimusten määrä on säilynyt kuukausittain aika tasaisena ja kaikki hankinta- ja sopimuspalvelut yksikön tietoon saatetut yli kynnysarvon olevat hankintapäätökset ja -sopimukset ovat syntyneet hankintalain periaatteiden mukaisesti. Suurin osa on edelleen suoraostosopimuksia ja päätöksiä.

 Ostamisen nykytilanteessa vertaillaan ainoastaan käyttötalouspuolen ulkoisia ostoja siihen, että löytyykö ko. toimittajalle sähköisestä järjestelmästä tarkastushetkellä yhtään voimassaolevaa sopimusta vai ei. Aikaisempiin kuukaisiin verrattuna seurantaan on nostettu myös varastotuotteiden ostot.

 Sopimuksettomien ostolaskujen euromääräisen summan prosentuaalinen osuus kaikista Rondon kautta kulkevista ulkoisille toimittajille maksetuista euroista on palannut takaisin kevään 2021 tasolle ollen alle 5 %. Kaikista ulkoisista Rondo toimittajista (2981 kpl) 43 % on sellaisia, joille ei löydy yhtään voimassaolevaa sopimusta. Mutta niistä yli puolet on sellaisia toimittajia, joiden kumulatiiviset ostot lokakuun loppuun mennessä ovat alle tuhat euroa. Toimittajia, joiden kumulatiiviset ostot ovat olleet yli 60 000 euroa (kansallinen kynnysarvo mm. tavarat ja palvelut) on kuusitoista (16) ja ne ovat tarkemmassa tarkastelussa.

  Ostolaskujen tiettyyn sopimukseen yksilöivien viittauksien suhteellinen taso on säilynyt suunnilleen edellisten kuukausien tasolla. Ostolaskuista edelleen yli puolessa laskun asiatarkastaja on merkannut laskuun ohjeiden mukaisesti sopimustunnisteen ja toimittajista n 15 %.

 Lokakuussa hankintalupaprosessin on läpikäynyt 4 uutta kokonaisuutta. Yhteensä vuoden aikana prosessin on käynyt läpi 69 kokonaisuutta, joille 20 on myönnetty väliaikainen lupa siihen saakka kun suorahankintapäätös saavuttaa lainvoiman ja 18 on myönnetty hankintalupa, jolloin ne ohjautuvat mahdollisimman pian kilpailutusprosessiin.