Kunnanhallitus
Pöytäkirja 21.03.2022/Pykälä 115

Kunnanhallitus 21.03.2022 § 115  

Ilomantsin kunnanvaltuuston päätös Rääkkylän kunnan esitykseen Siun soten perussopimuksen maksuosuuksien muttamisesta (32/2021)

Ilomantsin kunnanvaltuusto on kokouksessaan 21.02.2022 § 10 päättänyt, että Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perussopimimusta ei muuteta Rääkkylän kunnan esityksen mukaisesti.

Poliittisen seurantaryhmän muistio 17.2.2022

Siun sote on lähttänyt kunnille tiedoksi ja käyttöön poliittisen seurantaryhmän muistion 17.2.2022 pidetystä tilaisuudesta.

Muistio on julkaistu myös hyvinvointialueen www-sivuilla.

Muistio on esityslistan oheismateriaalina.

Lausuntopyyntö terveydensuojelulaista

Sosiaali- ja terveysministeriö on sähköpostiviestillään 28.2.2022 pyytänyt eri tahojen lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Lausunto on pyydetty antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön.

Vt. kunnanjohtaja on todennut 1.3.2022, että Tohmajärven kunnalla ei ole mitään lausuttavaa asiassa.

Lausuntopyyntö HE:stä laeiksi eduskunnalle sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on sähköpostiviestillään 11.3.2022 pyytänyt eri tahojen lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta.

Terveydenhuollon palveluja saaneelta henkilöltä voisi periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruisen maksun. Jos kustannuksia ei saada perittyä henkilöltä itseltään, valtio korvaisi kustannukset järjestävälle taholle rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain mukaisesti. Ihmisoikeussopimusten nojalla henkilöiden oikeus saada terveydenhuoltoa ei saa olla riippuvainen hänen maksukyvystä. Kustannusten perinnästä henkilöltä itseltään voitaisiin luopua ennen valtion korvaus hakemuksen laatimista, jos hoitoa saaneen henkilön arvioidaan olevan selvästi varaton.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Tämän lakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata ja laajentaa paperittomien ja paperittomien kaltaisessa tilanteissa olevien Suomessa pidempään oleskelevien henkilöiden oikeutta välttämättömiin julkisiin terveyspalveluihin riippumatta siitä, minkä hyvinvointialeen alueella henkilö oleskelee. Nykyisellään heillä on oikeus ainoastaan kiireelliseen hoitoon. Esityksen tavoitteena on nykyistä paremmin turvata oikeus välttämättömään huolenpitoon ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen. Lisäksi esitys edistäisi näiden henkilöiden perustuslain takaamaa oikeuttaa yhdenvertaiseen kohteluun, koska heille ehdotetaan saman laajuiset oikeudet, kuin on kansainvälistä suojelua Suomesta hakevilla henkilöillä, eli ns. turvapaikanhakijoilla.

Sivistysjohtaja on todennut sähköpostiviestissään 15.3.2022, että kyseessä on hv-alueen asia eikä vaadi kunnan lausuntoa.

Lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (130/2022)

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoanne luonnoksesta hallituksen esitykseksi digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Digi- ja väestötietoviraston digitaalisen henkilöllisyyden palveluista sekä laki digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta. Lisäksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annettua lakia, väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, henkilökorttilakia, passilakia sekä hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista

Ehdotuksella on tarkoitus mahdollistaa digitaalisen henkilöllisyystodistuksen sekä ulkomaalaisen digitaalisen asiointivälineen tuottaminen ja käyttö. Kyse olisi uusista digitaalista asiointia tukevista mobiilisovelluksista, joita poliisi ja Digi- ja väestötietovirasto tuottaisivat vahvistettujen henkilötietojen osoittamiseksi. Digitaalinen henkilöllisyystodistus toimisi myös henkilöllisyyttä osoittavana asiakirjana. Laki Digi- ja väestötietoviraston digitaalisen henkilöllisyyden palveluista sisältäisi säännökset digitaalisen henkilöllisyyden tietojärjestelmästä, joka toimisi sekä digitaalisen henkilöllisyystodistuksen että ulkomaalaisen digitaalisen asiointivälineen perustana. Lisäksi esityksellä mahdollistettaisiin vaihtoehtoinen tunnistusväline sellaisille henkilöille, jotka eivät halua tai voi käyttää mobiilisovellusta. Tunnistusväline toimisi julkisen sektorin sähköisessä asioinnissa ja sen myöntäisi Digi- ja väestötietovirasto.

Esityksen yhtenä erityisenä tavoitteena on rakentaa edellytyksiä henkilön itsensä toimesta tapahtuvaan henkilöön itseensä liittyvien viranomaisten vahvistamien tietojen jakamiseen (ns. itsehallittava identiteetti, Self-sovereign identity). Tavoitteena on ensivaiheessa mahdollistaa tiettyjen henkilöllisyyttä koskevien tietojen esittäminen henkilön itsensä toimesta, sekä luoda pohjarakenteet ja käytännöt itsehallittavien viranomaistie-tojen esittämiseksi, jotta kehitystä voidaan viedä eteenpäin tulevaisuudessa.

Lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Tiedonhallinnan asiantuntija on ilmoittanut asiassa seuraavaa: Modernissa uudistuksessa on huomioitava digitaalisen henkilötunnuksen ongelmakohdat, kuten digitaalisen henkilötodistuksen yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa, laitteiden ja järjestelmien toimintahäiriöt ja esimerkiksi virran loppuminen mobiililaitteesta. Uudistuksessa on huomioitu yhdenvertaisuus, ja on hyvä, jos myös ulkomaalaiset voivat osoittaa henkilöllisyytensä sähköisesti luotettavalla tavalla. On hyvä, että esityksellä mahdollistettaisiin vaihtoehtoinen tunnistusväline sellaisille henkilöille, jotka eivät halua tai voi käyttää mobiilisovellusta. Uudistus tulee monipuolistamaan tunnistautumista, ja uusi henkilöllisyystodistus tulee toivottavasti pikaisesti hyväksytyksi ja käyttöön tasapuolisesti samoissa paikoissa kuin muut henkilöllisyystodistukset. Tietoturvakysymyksissä mietityttää, jos mobiililaite katoaa ja joutuu vääriin käsiin, onko silloin mahdollista saada toisen henkilön digitaalisella henkilöllisyystodistus vahinkoa aikaan, esimerkiksi identiteettivarkaus. Tietoturvaa lisää, jos digitaalinen henkilöllisyystodistus vaatii käyttäjältä kirjautumisen omilla tunnuksilla. Mikäli henkilöllä on puhelimessa PIN-koodi, lisää myös se digitaalisen henkilöllisyystodistuksen tietoturvaa verrattuna perinteiseen paperiseen henkilöllisyystodistukseen. Uudistus on tietoturvallinen, jos digitaalinen henkilöllisyystodistus on poliisin ja Digi- ja väestötietoviraston suojaama, eikä tietoturva riipu henkilön mobiililaitteen tietoturvasta. . Toimintamalli ja uudistus ovat oikein hyviä myös sen puolesta, jos digitaalinen henkilöllisyystodistus keskustelee hyvin muiden järjestelmien kanssa ja tulee vahvan tunnistautumisen osaksi. Tuleeko digitaaliselle henkilöllisyystodistukselle lukijalaite tai lukuohjelma, joka todistaa todistuksen oikeaksi karsien mahdolliset väärennökset. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen etuina voivat olla, että se voi olla mahdollisesti edullisempi, nopeampi toimittaa henkilölle ja on mukana aina mobiililaitteessa helposti löydettävissä. Kokonaisuutena lakiesitys vaikuttaa tarpeelliselta. Uusi säädettäväksi ehdotettu laki liittyy moniin muihin lakeihin, joten voi olla tarvetta uudistaa myös siihen liittyviä lakeja. Pääasia lainsäädännössä ja uudistuksessa on, että se helpottaisi ja tehostaisi viranomaistoimintaa ja asiointia. On myönteistä, jos uudistus yhdistää ja selkeyttää eri tunnistautumisvaihtoehtoja. Aikataulu lakiuudistukselle tuntuu sopivalta, sillä sähköisyys on lisääntynyt vähitellen myös muuten. Ympäristövaikutus näkyy niin, että uudistuksen myötä vähenee tarve käyttää muovia ja muita valmistusmateriaaleja henkilöllisyystodistuksessa. Tietokonetta ja mobiililaitetta käytettäisi joka tapauksessa. Uudistus näkyisi todennäköisesti melko vähän omalla toimialalla ja yleishallinnon tehtävissä, luultavasti uutena tietojärjestelmänä, sekä ohjeiden ja käytäntöjen päivittämisenä sekä asian läpikäymistä henkilöstön keskuudessa. Uudistus luultavasti vaikuttaa suomi.fi-palvelun käyttöön ja palvelutietovarantoon sekä voi helpottaa tunnistautumista asiakirjojen allekirjoittamisessa. On hankalaa tarkasti arvioida, mitä hankintoja tai määräraha-avustuksia uudistus edellyttäisi toimialallamme. Välttämättä uudistus ei vaatisi kovin merkittävää lisäresurssia, jos uusi sähköinen henkilöllisyystodistus tulee yhdeksi tunnistautumisvaihtoehdoksi aiempien lisäksi. Ainakin kattava ohjeistus tarvitaan, kun uudistus tulee voimaan, jotta tiedämme, mitä toimenpiteitä se edellyttää omassa organisaatiossa. 

Kunnalla ei ole mitään erityistä lausuttavaa asiassa.

Siun sotelta periaatepäätös Ukrainan tukemisesta

Siun soten yhtymähallitus teki kokouksessaan 28.2.2022 periaatepäätöksen Ukrainan kansan tukemisesta sotatilanteessa. Periaatepäätöksen mukaan Siun sote lahjoittaa Ukrainaan hoitotarvikkeita maksimissaan 300 000 euron arvosta.

Lahjoitettavat hoitotarvikkeet tulevat olemaan esimerkiksi käyttökuntoisia suojaimia, ruiskuja sekä lääkkeitä, joiden varastotilanne on hyvä, ja tarvikkeiden luovuttaminen on mahdollista Pohjois-Karjalan huoltovarmuuden vaarantumatta. Lahjoitettavien hoitotarvikkeiden kartoitus on paraikaa käynnissä.

Siun soten lahjoitus liittyy Helsingin, Espoon, Tampereen, Turun, Oulun, Vantaan, Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kotkan, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Porvoon sekä Rovaniemen kaupunkien valmistelemaan tukikeräykseenat sopivat . Joensuun kaupunki välitti kyselyn hoitotarvikkeiden osalta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavalle Siun sote kuntayhtymälle.

Julkisia hankintoja koskeva yhteistoimintasopimus (72/2022)

Tohmajärven Yrityspalvelu Oy:n ja Joensuun kaupungin välillä on  26.1.2022 allekirjoitettu julkisia hankintoja koskeva yhteistoimintasopimus. Sopijapuolet sopivat, että yhteisesti sovittavista julkisina hahkintoina kilpailutettavien tuotteiden ja palvelujen kilpailuttamis- ja sopimuskäytännön hoitaa sekä logistisista ratkaisuista vastaa Pohjois-Karjalan hankintatoimi sovituilta osin.

Pohjois-Karjalan maakunnallisen nuorisovaltuuston nimeäminen vuosille 2022-2023

Pohjois-Karjalan maakunnallinen nuorisovaltuusto edustaa nuoria maakunnan päätöksenteossa ja tuo esiin nuorten ajatuksia maakunnan toimielinten käsittelyyn. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pyysi

nuorisovaltuustoja nimeämään kunnistaan kaksi nuorta maakunnallisen nuorisovaltuuston toimikaudelle 2022-2023.

Maakuntajohtaja Markus Hirvonen on viranhaltijapäätöksellään 11.03.2022 § 19 nimennyt seuraavat henkilöt Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustoon:

Ilomantsi  Nikolaos Lampropoulos, Miila Savolainen

Heinävesi  Konsta Kukkonen, Sara Kinnunen

Joensuu  Eemeli Onatsu, Emma Albert

Juuka   Aada Reijonen, Katri Lehikoinen

Kitee   Sanna Kojo

Kontiolahti  Jimi Jeskanen, Miska Heikkinen

Lieksa  Pyry Hiltunen, Petrus Ahtiala

Liperi   Nico Kupiainen, Jone Tanskanen

Nurmes  Juuso Kokkonen, Jasmina Lohtander

Polvijärvi  Tiina Tuononen, Maria Hyttinen

Rääkkylä  Nea Konttinen, Maiju Mikkonen

Tohmajärvi  Hilda Vahimaa, Unna Manninen

Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, 1. vaihe. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot sekä niihin annettavien vastineiden hyväksyminen (267/2020)

Maakuntakaavaehdotus oli MRA 13 §:n mukaisesti lausunnoilla 22.11.2021?2.1.2022 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä 30 lausuntoa. Turvetuotantoon liittyvät asiat saivat eniten palautetta, sekä puolesta että vastaan. Myös soidensuojelun ja rakennetun kulttuuriympäristön teemoista saatiin palautetta.

Kaavaehdotuksen lausuntovaiheen palautteesta käytiin keskustelu 24.1.2022 maakuntahallituksessa. Lakisääteinen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 21.1.2022 ja ohjausryhmä kokoontui 7.2.2022.

Maakuntaliitto täydentää kaava-asiakirjoja saadun palautteen ja mainittujen neuvottelujen sekä maakuntahallituksen keskustelun perusteella ennen kaavan julkisesti nähtäville asettamista.

Maakuntahallitus okouksessaan 21.02.2022 hyväksynyt Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, 1. vaiheen ehdotuksen lausuntoihin annettavat vastineet.

Tohmajärven kunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaan.

Kaikki tiedoksi saapuneet asiakirjat ovat tarkemmin nähtävillä kokouksessa. 

Esittelijä

 vt. kunnanjohtaja

Päätösehdotus

 Merkitään kunnanhallituksen tietoon saatetuksi.

Päätös

 Saatettiin kunnanhallitukselle tiedoksi.

 ________