Dynasty tietopalvelu Haku RSS Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/vatejulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/vatejulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Aluehallitus
Pöytäkirja 28.02.2024/Pykälä 29


1 Toiminta- ja talouskatsaus tammikuu 2024

Kuukausiraportti – tammikuu 2024

1364/02.00.02/2024

 

 

Aluehallitus 28.02.2024 § 29

 

 

Lisätiedot Talousjohtaja Ismo Rouvinen

 ismo.rouvinen@siunsote.fi

 Puh. 013 330 4506

 

 

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Leivonen Kirsi:

 

 Aluehallitus merkitsee kuukausiraportin tammikuulta tiedokseen.

 

 

Päätös Kokousta jatkettiin lounas- ja ryhmäkokoustauon jälkeen klo 13.30 ja pidettiin nimenhuuto. Paikalla yhteensä 8 varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen, yhteensä 9 jäsentä. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen olevan päätösvaltainen.

Aluehallitus merkitsi kuukausiraportin tiedokseen.

 

 

Selostus Aluehallituksen hyväksymän talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaisesti toiminnan ja talouden toteutumista käsitellään kuukausittain johtoryhmässä, laajennetussa johtoryhmässä sekä aluehallituksessa. Lisäksi taloudesta ja sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsauksilla aluevaltuustolle, aluehallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Osavuosikatsauksia tehdään kolme kertaa vuodessa; tammi-maaliskuun, tammi-kesäkuun ja tammi-syyskuun tiedoilla. Neljäs eli viimeinen raportti on tilinpäätös, joka kattaa koko vuoden seurannan.

 

 Talouden toteutumista on arvioitava kokonaisuutena ja aluehallitukselle laaditaan tulosennuste sekä katsaus strategisten mittareiden ja strategisen uudistusohjelman toteumasta kuukausiraportoinnin yhteydessä. Mikäli talousarvio uhkaa ylittyä, on ryhdyttävä toimenpiteisiin talousarviossa pysymiseksi. Toimialuejohtajat vastaavat johtamiensa alueiden talousarvioseurannan toteuttamisesta ja vastuutuksesta yhteisesti sovitun kuukausirytmityksen mukaisesti.

 

 Hyvinvointialueen strategiset mittarit on johdettu strategisen uudistusohjelman viidestä kärjestä eli menestystekijästä. Strategiset mittarit (taulukko 1) ovat aluehallitukseen ja -valtuustoon nähden sitovia. Uudistusohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan kullekin konkreettiselle toimenpiteelle asetettavan operatiivisen mittarin avulla. Nämä operatiiviset mittarit tulevat olemaan hyvinvointialuejohtajaan nähden sitovia ja niitä käsitellään kuukausittain laajennetussa johtoryhmässä.

 

 Tavoitteenamme on, että toimintamme on asiakaslähtöistä ja laadukasta. Asiakaskokemusta mitataan NPS-tunnusluvun avulla kaikilla palvelutuotannon toimialueilla. Organisaatiotasoiseksi tavoitetasoksi on asetettu, että NPS > = 75. Mittarin valmistelu on vielä tammikuun lopussa kesken, tavoitteen toteutumisen seuranta mahdollistuu myöhemmin.

 

 Tavoitteenamme on järjestää asukkaillemme heidän tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja lakisääteisissä ajoissa. Palvelujen saatavuutta arvioidaan “liikennevalomallin” avulla: punainen < 80 %, keltainen 80–90 % ja vihreä 90–100 % palveluista toteutuu lakisääteisessä ajassa. Tätä mittaria on mahdollista tarkastella kuukausittain. Hyvinvointialuetasolla toimialueiden mittareiden keskiarvo on tammikuu lopussa 88,3 %, joka on tavoitetason keskivaiheilla. Tunnusluku on parantunut edellisestä kuukaudesta yli 2 prosenttiyksikköä. Vuoden 2024 aluevaltuuston hyväksymässä talousarviossa on määritelty lisäpanostukset palvelujen lakisääteisyyden saavuttamiselle, joten tarkempi seuranta tapahtuu strategisen uudistusohjelman yhteydessä.

 

 Tavoitteenamme on, että hyvinvointialueella on riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Tavoittelemme henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämistä vähintään viidellä prosentilla vuoden 2023 tasosta. Vuoden 2024 aikana selvitetään mahdollisuutta mitata tämän strategisen mittarin toteutumista entistä tarkemmin esim. eNPS-mittarin avulla. Tätä mittaria on mahdollista tarkastella kuukausittain. Tammikuun lopussa sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisvuodesta 3,4 %, kokonaistavoite ei kuitenkaan ole toteutunut.

 

 Tavoitteenamme on, että toimintamme on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Hyvinvointialueen rahoitusmallissa vuosikate on tunnusluku, jonka perusteella tulevien vuosien lainanottovaltuudet määritellään. Vuoden 2024 tavoitteena on, että vuosikate on vähintään miljoona euroa. Hyvinvointialuetasolla tavoitteen toteutumista seurataan tilikauden tulosennusteen perusteella kuukausittain. Tammikuun taloustietojen perusteella ei ole vielä riittävästi taloustietoa vuosikate-ennusteen muuttamiselle.

 

 Tavoitteenamme on, että olemme luotettava organisaatio asiakkaillemme ja työntekijöillemme. Tämän tavoitteen toteutumisesta saadaan tietoa vuosittain toteutettavalla Luottamus & Maine-tutkimuksella. Tavoitteena on, että organisaatiomielikuva kehittyy myönteiseen suuntaan ja sijoitumme viiden parhaan joukkoon hyvinvointialueiden vertailussa. Mittarin toteutuminen ei ole vielä mahdollista, Luottamus & Maine-tutkimus valmistuu kuluvan vuoden toisella puoliskolla.

 

 Tulosennusteen tilannetta on arvioitu tammikuun toteumatietojen perusteella. Alkuvuoden toteumatiedot poikkeavat edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, selityksenä kuitenkin arvioidaan olevan ns. sirpalemaakuntien laskutusviiveet, joita ei enää kuluvana vuonna pitäisi olla. Toimialueiden tarkempi tarkastelu osoittaa, että konsernipalveluissa on talouden toteumaan liittyviä riskejä olemassa mm. tukipalvelujen ja toimitilojen osalta. Kuluvan vuoden talousarvio laadittiin mm. tytär- ja osakkuusyhtiöiden osalta hva-indeksin (2,53 %) mukaisesti, tällä hetkellä tämän kustannuskehityksen saavuttaminen ei ole mahdollista, ellei mm. palveluverkon toteuttamisessa päästä nopeasti käytännön toimenpiteisiin. Muilla toimialueilla ei vielä tammikuun lopussa ole löydetty talousarviosta poikkeavaa kulukehitystä.

 

 TA24-kirjassa on nostettu esille talousarvion toteutumiseen liittyviä riskejä. Niistä merkittävimpiä ovat strategisen uudistusohjelman konkreettisissa toimenpiteissä onnistuminen. Taulukossa 2. on kuvattu talouden tavoiteohjelman 10 milj. euron eteneminen. Tällä hetkellä eurotavoitteesta 10 % on toteutettu ja reilut 20 % etenee suunnitellusti. Haasteita toimenpiteiden toteutumisessa arvioidaan olevan noin 60 % osalta. Merkittävimpiä tekijöitä haasteiselle tilanteelle on tällä hetkellä arvioitu olevan palveluverkon ja henkilöstöohjelman toteuttamisessa. Lakisääteisyyden turvaamisen osalta (taulukko 4) noin 2/3 euromääräisesti ja toiminnallisesti on joko toteutunut tai toteutumassa suunnitellusti. Tällä hetkellä vajaan kolmanneksen toteuttamisessa arvioidaan olevan haasteita, nämä johtuvat ikääntyneiden asumispalvelujen saatavuudesta.

 

 Kun tiedossa olevat arviot sekä tulo- että menopuolen merkittävimmistä tekijöistä huomioidaan, niin hyvinvointialueen tulosennusteeseen ei oleta muutoksia tammikuun tietojen perusteella. Toimintakulujen kehityksessä tiedostetaan olevan haasteita, samoin kuin lisäpanostuksissa strategisessa uudistusohjelmassa. Tässä vaiheessa talouden näkökulmasta näiden vaikutusten arvioidaan kumoavan toisensa.  Vuoden 2023 toteumatietojen perusteella kuluvana vuonna on syytä kiinnittää entistä enemmän huomioita ns. normaalitoiminnan toteutumiseen. Strateginen uudistusohjelma on kokonaisuudessaan 2–3 % hyvinvointialueen talousarviosta. Tämä tarkoittaa, että ns. normaalitoiminta kattaa n. 97 % talousarvioista, tämän osion hallinnassa on onnistuttava edellisvuotta paremmin.