Aluehallitus
Pöytäkirja 20.05.2025/Pykälä 151

Oikaisuvaatimus vastaavan psykologin määräaikaisen viran täyttöpäätöksestä 16.4.2025 § 3 (894/01.01.01.01/2025)

Aluehallitus 20.05.2025 § 151

Lisätiedot Palvelujohtaja Jussi Malinen

 jussi.malinen@siunsote.fi

 Puh. 013 330 4272

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Leivonen Kirsi:

 Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen.

Päätös Aluehallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

Selostus Kuntoutuksen palvelualueella lasten kuntoutuksessa oli julkisesti haettavana määräaikainen (12.5.2025 – 11.5.2026) vastaavan psykologin virka. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettiin A kuntoutuksen palvelujohtajan 16.4.2025 § 3 tekemällä päätöksellä.

 Viran hakuilmoituksessa oli todettu seuraavaa:

Virkaan vaadittava kelpoisuusehto oli terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 5 §:n mukainen laillistus tai lupa toimia psykologin tehtävissä.

Käytännön kokemus lasten- ja nuorten psykologityöstä, jatko/täydennyskoulutus (esim. erikoispsykologi, psykoterapeutti) tältä sovellusalalta, esihenkilö-, kehittämis- ja koulutustehtävissä toimiminen ja hallinnollisen työn kokemus ja koulutus ja osaaminen katsottiin eduksi.

 Viran täyttöpäätöstä oli perusteltu seuraavasti:

A:lla on osaamista ja näyttöä lasten kuntoutuksen kehittämisestä ja verkostoyhteistyöstä. A:lla on ajantasaiset tiedot lasten kuntoutuksen nykytilanteesta sekä haasteista ja hän antoi runsaasti konkreettisia kehittämisehdotuksia lasten kuntouksen kehittämisestä. A on koulutuksen, aikaisemman työkokemuksen, hakemuksen sekä haastattelun perusteella tehdyn kokonaisarvion mukaan vastaavan psykologin määräaikaiseen virkaan soveltuvin.

 Viran täyttöpäätöksestä kanssahakija B on tehnyt 30.4.2025 päivätyn kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka liitteineen esityslistan liitteenä (salassa pidettävä, JulkL 24 § 1 mom. 29 -kohta).

 Oikaisuvaatimuksessa väitetään pisteytyksen olevan vastoin hakuilmoituksessa esitettyjä kriteereitä, pisteytyksen olevan virheellinen tiettyjen arviointikriteereiden osalta sekä B:n tulleen syrjityksi viran täytössä ikänsä perusteella. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan nimityspäätöksen kumoamista ja B:n valitsemista avoinna olleeseen määräaikaiseen virkasuhteeseen.

 Oikaisuvaatimuksen johdosta on todettavissa seuraavaa:

 1. Yleistä viran täytössä noudatettavista periaatteista

 Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

 Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Niihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimike ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät.

 Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tämän harkinnan perusteella valitaan ansioitunein hakija.

 Työnantaja päättää millainen viran keskeinen tehtäväala on ja työnantaja päättää myös niistä arviointiperusteista ja niiden välisistä painoarvoista, joilla ansioitunein hakija valitaan avoinna olevaan virkaan.

 2. Viran täyttö tässä tapauksessa

 Vastaavan psykologin määräaikaisen viran täytössä laadittiin hakuilmoituksessa esitetyt kriteerit, keskeiset haastattelukysymykset sekä kriteereiden painoarvot 28.1.2025 pidetyssä palaverissa. Näin ollen pisteytyksessä ja niiden painoarvoissa sovellettu malli on laadittu ennen kuin hakuilmoitus julkaistiin. Pisteytystaulukon pisteille oli annettu painotuskertoimet sen mukaan, mitä viran menestyksellisen hoitamisen katsottiin edellyttävän. Kriteereitä taulukossa oli yhteensä 7;

1. Koulutus, peruskoulutus + lisäkoulutus (kerroin 1) 

2. Työkokemus (kerroin 1) 

3. Esihenkilötyökokemus (kerroin 1) 

4. Substanssiosaaminen lasten kuntoutuksesta + ajankohtaiset tiedot lasten kuntoutuksen haasteista sekä halukkuus osallistua perustyöhön (kerroin 3) 

5. Kehittämisosaaminen lasten kuntoutuksen palveluiden kehittämisestä + nykytilan hallinta ja visio kehittämistarpeista (hoitoketjut ja hoidonporrastus/yhteistyö pth-esh-toimijoiden välillä) (kerroin 3) 

6. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, haastattelussa saatu kokemus vastausten sisällöstä ja asianmukaisuudesta (kerroin 2) 

7. Motivaatio tehtävään, innostuneisuus (kerroin 1) 

 Kolmesta haastatellusta hakijasta kaksi sai selkeästi eniten pisteitä; psykologi A ja psykologi B.

 Kokonaisarvioinnissa (hakijoiden ansiot, työhakemus ja suoriutuminen haastatteluissa) hakijoita verrattiin pisteytystaulukon avulla erityisesti seuraaviin hakuilmoituksessa mainittuihin kohtiin, jotka olivat: 

• Lasten kehityksellisten häiriöiden tutkimusten ja hoidon koordinoinnin suunnittelu ja lasten kehityksellisten häiriöiden seulonnan sekä hoidon suunnittelu- ja kehitystyö. 

• Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten hoitoketjujen ja yhteistyön kehittäminen. 

• Moniammatillisten tiimien vetäminen ja tiimien toiminnan jatkuva kehittäminen, uusien tiimien suunnittelutyö yhdessä työryhmän kanssa. 

 Haastattelukysymykset oli laadittu ennakolta ja niillä pyrittiin kartoittamaan pisteytystaulukossa esitettyjä ansioita.

 Hakuilmoituksessa mainittujen työn sisällöllisten tekijöiden, haastattelukysymysten ja pisteytystaulukon eri kohtien sekä painotuskertoimien pohjalta on hyvin selkeää, että vastaavan psykologin määräaikaiseen virkaan etsittiin erityisesti kehittäjähenkistä tekijää, jolla on viimeisin ajankohtainen tieto lasten kuntoutuksen nykytilasta, haasteista ja tulevaisuuden tavoitteista. Vastaavan psykologin määräaikaiseen virkaan kuuluu esihenkilövastuuta, mutta sen osuutta ei painotettu kriittisesti tärkeimmäksi ominaisuudeksi, koska kyseessä on erityisasiantuntijoista koostuva tiimi, joiden työskentelytapa on pääsääntöisesti hyvin itseohjautuva ja oma-aloitteisuuteen pohjautuva. Sen sijaan ajankohtainen tieto ja konkreettiset näkemykset palveluiden sisällöllisistä kysymyksistä ovat ratkaisevassa asemassa tehtävän hoidossa.

 Kohdasta 1 (Koulutus, peruskoulutus + lisäkoulutus) B sai kolme pistettä, koska hänellä on psykologin peruskoulutus, erikoispsykologin koulutus sekä lisäkoulutusta. Vastaavasti A:lla on psykologin peruskoulutus sekä lisäkoulutusta, mutta neuropsykologin erikoistumiskoulutus oli vielä haastattelutilanteessa kesken (valmistuminen 5/2025), joten hänelle annettiin tästä kohdasta kaksi pistettä. Tämä kohta arvioitiin kertoimella yksi, koska lisäkoulutuksen ei katsottu olevan erityisen merkittävä tekijä viran hoitamisen kannalta.

 Kohdasta 2 (Työkokemus) B sai täydet pisteet, koska hänellä oli selkeästi pisin työkokemus vuosina mitattuna (35 vuotta), vastaavasti A:lla työkokemusta oli vähemmän (12 vuotta). Tätä kohtaa arvioitiin kertoimella 1, koska merkityksellistä viran hoitamisen kannalta on se, että mistä työkokemus on karttunut, ei pelkästään työvuosien määrä.

 Kohdasta 3 (Esihenkilötyökokemus) B sai täydet pisteet, koska hänellä oli ainoana hakijana kokemusta esihenkilötyössä toimimisesta virallisessa asemassa. A:lla vastaavasti annettiin tästä kohdasta 1 piste, koska hän on ollut säännöllisesti edustanut Lasten kuntoutuksen tiimin esihenkilöä erilaisissa Lasten kuntoutuksen työryhmissä esihenkilön ollessa estynyt osallistumaan. Harkintavaltansa puitteissa työnantaja ei ole painottanut esihenkilökokemusta kriittisesti tärkeimmäksi ominaisuudeksi, koska kyseessä on erityisasiantuntijoista koostuva tiimi, joiden työskentelytapa on pääsääntöisesti hyvin itseohjautuva ja oma-aloitteisuuteen pohjautuva. Esihenkilötyön painoarvo on tämän vuoksi ollut kertoimella 1.

 Kohtaa 4 (Substanssiosaaminen lasten kuntoutuksesta + ajankohtaiset tiedot lasten kuntoutuksen haasteista sekä halukkuus osallistua perustyöhön) arvioitiin kertoimella 3, koska tämä liittyy keskeisesti viran menestyksekkään hoitamisen kannalta keskeisiin tekijöihin. A:lla oli tällä osa-alueella selkeästi parhaat meriitit viimeisimmän työkokemuksen osalta. Lisäksi A:n lisäkoulutus painottuu selkeästi lasten kuntoutuksen psykologityöhön. Lisäksi A kertoi haastattelussa haluavansa tehdä asiakastyötä esihenkilötyön ohella. B sai tästä kohdasta 1 pisteen, koska hänellä on syntynyt jonkin verran kosketuspintaa lasten psykologityöhön lähinnä työnohjaajana toimimisen kautta sekä työskentelystä Kontiolahden kunnan terveyskeskuspsykologin työstä vuosina 1988-2000. Lisäksi B kertoi haastattelussa, ettei tunne nykyisiä lasten tutkimusmenetelmiä eikä tuonut esille halukkuuttaan tehdä asiakastyötä.

 Kohdasta 5 (Kehittämisosaaminen lasten kuntoutuksen palveluiden kehittämisestä + nykytilan hallinta ja visio kehittämistarpeista (hoitoketjut ja hoidonporrastus/yhteistyö)) A sai täydet pisteet, koska hän on osallistunut erilaisiin lasten kuntoutuksen ja lasten kuntoutuksen hoitoketjujen kehittämistyöryhmiin keskeisessä roolissa sekä erikoissairaanhoidossa, että perusterveydenhuollossa. Lisäksi A antoi runsaasti konkreettisia ja asianmukaisia kehittämisideoita sekä työhakemuksessa että haastattelussa. Lasten kuntoutuksen nykyhetken kehittämisosaamisesta ja nykytilan hallinnasta ei vastaavasti B:llä ole juuri viimeaikaisen työhistorian, työhakemuksen tai haastattelun pohjalta näyttöä, mutta sai kuitenkin yhden pisteen, koska on toiminut työnohjaajana joillekin lasten parissa työskenteleville työntekijöille. Tätä kohtaa arvioitiin kertoimella 3, koska näiden tietojen ja taitojen ajantasaisen hallinnan arvioidaan olevan kriittinen edellytys määräaikaisen viran hoitamiselle asianmukaisesti.

 Kohdasta 6 (Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, haastattelussa saatu kokemus vastausten sisällöstä ja asianmukaisuudesta) B sai kaksi pistettä. B on puhetavaltaan hyvin vuolas ja helposti lähestyttävä, mutta hän ei haastattelussa kaikissa kohdissa vastannut adekvaatisti esitettyyn kysymykseen, vaikka sama kysymys hänelle esitettiin useampaan kertaan. B:n vastaukset haastattelukysymyksiin olivat hyvin yleisluontoisia ja vaikeaselkoisia. A puolestaan sai tästä kohdasta kolme pistettä. A oli myös puhelias ja helposti lähestyttävä, mutta antoi lisäksi täsmällisiä ja asianmukaisia vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Tätä kohtaa arvioitiin kertoimella 2, koska yhteistyö-ja vuorovaikutustaitojen katsottiin olevan hyvin tärkeitä viran hoitamisen kannalta, mutta ei kuitenkaan kaikkein tärkein arviointikriteeri.  Seuraavassa on esitetty sekä B:n että A:n haastattelusta tehdyt muistiinpanot.

 Kohdasta 7 (Motivaatio tehtävään, innostuneisuus) sekä B:lle että A:lle annettiin molemmille kolme pistettä perustuen haastattelusta saatuun vaikutelmaan. Tätä kohtaa arvioitiin kertoimella 1.

 3 .Yhteenveto

 Edellä selostetusta ilmenee, että hakijoiden ansioita on vertailtu monipuolisesti sekä perustuslain tarkoittamin virkanimitysperusteiden että hakuimoituksessa esitettyjen seikkojen valossa. Työnantaja voi harkintavaltansa puitteissa määritellä viran hoidon kannalta merkityksellisten ansioiden painoarvot. Sekä haastattelukysymykset että arviointikriteereiden painoarvot on määritelty etukäteen ennen viranhakuilmoituksen julkaisua. Näin ollen väite ikäsyrjinnästä on perusteeton. Mikään valituista kriteereistä ei ole riippuvainen hakijan iästä. Oikaisuvaatimus on näin ollen hylättävä.