Aluevaltuusto
Pöytäkirja 09.12.2025/Pykälä 71

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027 - 2029

Aluehallitus 25.11.2025 § 306

Lisätiedot Talousjohtaja Ismo Rouvinen

 ismo.rouvinen@siunsote.fi

 Puh. 013 330 4506

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Leivonen Kirsi:

 Aluehallitus esittää liitteenä olevan Talousarviokirjan 2026 hyväksymistä aluevaltuustolle. Kirja sisältää talousarvion 2026 ja lisäksi taloussuunnitelman vuosille 2027–2029.

Aluehallitus esittää lisäksi aluevaltuustolle, että virkakoneisto valtuutetaan tekemään kirjaan mahdollisia teknisiä korjauksia.

Päätös Aluehallitus kävi talousarviokirjan läpi luvuittain.

Käydyn keskustelun perusteella esittelijä täydensi talousarviokirjaan liittyen päätösehdotustaan seuraavasti:

Kappale 4.4
- toinen lause… ammattiryhmän osalta ei lähitulevaisuudessa ole.
- toisen kappaleen loppuun lisälause: Henkilöstövoimavarojen riittävyyden ja ammatillisen osaamisen kehittämisen tueksi laaditaan koko organisaatiota koskeva henkilöstösuunnitelma. Hyvinvointialueen toimintaa uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa ja hyviä käytänteitä jakaen.

Kappale 5.2
- Taulukko 2. Rakenteelliset muutokset, tyhjään osaan teksti: Rakenteellisten muutosten ja strategisten kehittämishankkeiden tulokset ja eteneminen raportoidaan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä.
- Taulukon 2 alaosaan lisärivit säästöistä toimialueittain (Säästöt yhteensä -20.000).

Taulukon 2 alle uusi osio:

Rakenteelliset muutokset

Hyvinvointialueen toiminnan uudistamisessa keskitytään ministeriöiltä saadun ohjauksen mukaisesti palvelurakenteen keventämiseen, palveluketjujen toimivuuden sujuvoittamiseen, palveluintegraation syventämiseen ja muutoksiin, joilla varmistetaan voimavarojen kohdentaminen kustannusvaikuttavalla tavalla.

Palvelurakenteen keventäminen tarkoittaa toiminnan painopisteen siirtämistä raskaista erityistason palveluista ongelmien ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluihin. Tässä yhteydessä tarkastellaan kaikkia ympärivuorokautisia toimintoja, kuten vuodeosastojen sairaansijamääriä, ympärivuorokautisia asumispalveluja, lasten sijaishuoltoa ja vammaisten henkilöiden laitoshoitoa. Ikääntyneiden asumispalvelujen rakenteen keventämistä jatketaan. Tämä tarkoittaa asumispalvelujen monipuolistamista niin, että palvelu vastaa kunkin asiakkaan toimintakykyä ja palvelutarvetta. Kotoa kotiin -projektissa tavoitellaan ikääntyneiden asiakkaiden hoitoketjun sujuvoittamista. Tavoitteena on vähentää jatkohoitopaikkaa odottavien määrää oikea-aikaisella kotiutumisella ja varmistamalla jatkohoitopaikkojen riittävyys erityisesti keskisellä alueella. Lapsiperhepalveluissa matalan kynnyksen tukea ja kotiin vietäviä palveluja lisäämällä voidaan vähentää lasten sijaishuollon tarvetta.

Palveluketjujen toimivuuden parantamisella tarkoitetaan hyvinvointialueen työ- ja toimintaprosessien sujuvoittamista esimerkiksi vuosien 2026-2027 aikana käyttöönotettavan, uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän avulla. Lean-kehittämisen avulla on mahdollista, yhdessä henkilöstön kanssa, tunnistaa toimintaprosesseissa esiintyviä pullonkauloja ja hukkaa ja niiden poistamisen myötä parantaa prosessien virtausta ja lisätä arvoa asiakkaalle sekä sujuvoittaa henkilöstön työskentelyä. Digihoitopolut tarjoavat asiakkaalle sujuvaa palvelua ja lisäävät hoidon jatkuvuutta sekä tarjoavat ammattilaisille erinomaisia työkaluja hoidon toteuttamiseksi.

Palveluintegraatiota syvennetään lisäämällä toimialuerajat ylittäviä toimintamalleja asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. LaNuPe-projektissa lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut integroituvat saumattomaksi kokonaisuudeksi. Toimialuerajat ylittävää yhteistyötä pelastuslaitoksen ja sosiaalipalvelujen välillä jatketaan. Ensihoidon integraatiota terveystoimeen tiivistetään (esimerkiksi yhteispäivystys, palliatiivinen toiminta, kotisairaala ja kotihoito). Palveluintegraatiota syvennetään myös toimialueiden sisällä esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimivalla hoidon porrastuksella ja konsultaatiotoimintaa lisäämällä sekä sosiaalipalvelujen perus- ja erityistason palvelujen välisellä saumattomalla yhteistyöllä.

Kaikilla toimialueilla kiinnitetään huomiota väestön palvelutarpeisiin nähden niukkojen voimavarojen kohdentamiseen kustannusvaikuttavalla tavalla. Tämä edellyttää tiedolla johtamista, näyttöön perustuvien toimintatapojen jalkauttamista ja uusien toimintamallien vaikutusten arviointia. Yksikkötasolle viety kustannuslaskenta sekä oman- ja yksityisen palvelutuotannon kustannusten vertailu auttaa ohjaamaan voimavarat kustannustehokkaalla tavalla. Ostopalvelujen strateginen ohjaus -projektia jatketaan yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijatahon kanssa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on aiempaa strategisempi ostaminen ja ostopalvelukustannusten kasvun hallinta.

Kappale 5.3 Kuva 5: Sarastia Oy korjataan Numera palvelut Oy:ksi.

Kappale 6.1 Toimialueiden talousarviot:

Sosiaalipalvelut:
- viides kappale kokonaan pois
- kolmanneksi viimeisen kappaleen (Huomiota kiinnitetään...) neljänneksi lauseeksi uusi lause: "Terveydenhuollosta kotiutumisen kannalta välttämättömät kotihoidon palvelut järjestetään viiveettä, mikä tukee linjausta kustannusten hillinnästä ja palvelurakenteen keventämisestä. "


Aluehallitus hyväksyi esittelijän täydennetyn päätösehdotuksen.

Selostus Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 §:n mukaisesti aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava hyvinvointialuestrategiaa. Hyvinvointialueen toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta, joten käsillä oleva toiminta- ja taloussuunnitelma on aluevaltuuston toiminnan ja talouden ohjausväline.

 Hyvinvointialuelain (611/2021) 6 §:n mukaan hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sille lailla säädetyt tehtävät. Hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen alueellaan. Hyvinvointialue voi ottaa hoitaakseen alueellaan sen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä. Hyvinvointialueen itselleen ottamia tehtäviä voivat olla ainakin lakisääteisiin tehtäviin liittyvä kansainvälinen toiminta sekä hyvinvointialueiden keskinäinen edunvalvonta. Hyvinvointialueen itselleen ottaman tehtävän hoitaminen ei saa vaarantaa laajuudeltaan sen lakisääteisten tehtävien hoitamista.

 Hyvinvointialue voi hoitaa kaikkien alueensa kuntien kanssa tekemällään sopimuksella hyvinvointialueen hoidettaviksi kunnista siirretyt kuntien vapaaehtoiset tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet hyvinvointialueelle rahoituksen ja jotka liittyvät hyvinvointialueen tehtäväalaan. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue järjestää ympäristöterveydenhuollon tehtävät kuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät hyvinvointialueen hoidettavaksi.

 Lautakuntia ja vaikuttamistoimielimiä on kuultu talousarvion valmistelussa ja toimielimet ovat voineet esittää halutessaan kehittämisideoita talousarviossa olevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Valtion rahoituksen lähtökohtana on edellisen vuoden laskennallinen rahoitus. Rahoituksessa otetaan huomioon koko maan tasolla etukäteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu kasvu, kustannustason muutos (hyvinvointialueindeksi) ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien muutos. Lisäksi rahoituksessa huomioidaan jälkikäteistarkistus.

 Lain hyvinvointialueiden rahoituksesta (617/2021) 3 § mukaan hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.

 Talousarvion laatimisen lähtökohtana on ollut valtiovarainministeriön 22.9.2025 julkaisema laskelma, jonka mukaan Pohjois-Karjalan laskennallinen rahoitus olisi vuonna 2026 noin 933,7 milj. euroa. Siirtymätasaus kuitenkin pienentää laskennallista rahoitusta noin 55,0 milj. euroa, jolloin vuoden 2026 yleiskatteelliseksi rahoitukseksi muodostuu noin 878,7 milj. euroa.

Taloudellisen tavoitteen saavuttamiseksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on käyty yhteistoimintaneuvottelut syksyllä 2025 noin 20 milj. euron pysyvien säästöjen saavuttamiseksi vuonna 2026. Vuosille 2027 ja 2028 kohdistuvien säästöpaineiden arvioidaan olevan yhtä suuret, jotta kumulatiivinen alijäämä tulee em. aikataulussa katetuksi. Näin ollen vuoden 2026 talousarviokirjaan sisältyvä tuottavuusohjelma sisältää kehittämis- ja säästötoimenpiteitä, jotka vaikuttavat hyvinvointialueen toimintaan eli lakisääteisten palvelujen järjestämiseen, talouteen ja henkilöstöön tulevan taloussuunnittelukauden 2026 – 2029 aikana.

 Hyvinvointialueen toimintatuottojen yhteismäärä on 129,9 milj. euroa ja toimintakulujen yhteismäärä 967,3 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostuu -837,4 milj. euroa, joka katetaan valtion 878,7 milj. euron rahoituksella. Vuosittain hyvinvointialueiden tulevan vuoden rahoituksen maksatuspäätökset valmistellaan joulukuussa ja toimitetaan hyvinvointialueille, kun valtion tulevan vuoden talousarvio ja täydentävä talousarvio ovat hyväksytty. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueiden valtionrahoitukset saattavat edelleen muuttua.

 Strategisesti erittäin tärkeäksi tunnusluvuksi, vuosikatteeksi, muodostuu noin 37,9 milj. euroa. Poistojen ollessa noin 20,9 milj. euroa tilikausi ensi vuoden talousarvio on 17 milj. euroa ylijäämäinen. Tämä tarkoittaa, että vuodelle 2026 toimintakulujen määrä on noin 13,3 milj. euroa (1,4 %) suurempi kuin vuoden 2025 tulosennusteen arvioidaan olevan. Tämä tarkoittaa, että lakisääteisyyteen lisäpanostamisen (n. 9,0 milj. euroa) jälkeen normaalitoimintaan jää 4,3 milj. euroa enemmän rahaa käytettäväksi kuin vuonna 2025 tulosennusteen mukaisesti sitä on kulumassa.

 Todetaan, että taloussuunnitelma ei ole alijäämien kattamisen osalta  voimassa olevan lainsäädännön mukainen. Parhaillaan on valmistelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, jonka mukaan hyvinvointialueet voisivat saada lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2028 loppuun asti. Määräaikaa voitaisiin pidentää harkinnanvaraisesti alueen hakemuksesta, jos se tekee toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi eikä sille kerry uutta alijäämää vuonna 2025. Viimeisimmän ennusteen mukaan hyvinvointialueen vuoden 2025 tilinpäätös on toteutumassa ylijäämäisenä (3 milj. euroa) tänä vuonna.

Alijäämien kattaminen on huomioitu taloussuunnitelmassa 2027 – 2029 siten, että vuoden 2025 lopussa arvioitu kumulatiivinen alijäämä tulee katetuksi vuoden 2028 loppuun mennessä aluehallituksen hyväksymien talousarvion valmisteluperiaatteiden mukaisesti. Tässä on huomioitu em. vireillä oleva lakimuutos.

Koska vuoden 2026 talousarvion vuosikate on 37,9 milj. euroa, niin vuodelle 2027 on mahdollisesti odotettavissa lainanottovaltuutta, jos vuoden 2026 kulukehitys on suunnitelmien mukaista. Vuodesta 2028 eteenpäin mahdolliseen lainanottovaltuuteen tulee vaikuttamaan VM:n määrittämä tulevien vuosien hyvinvointialueiden rahoituksen taso sekä hyvinvointialueen oma kulukehitys.

 Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 2025 myöntää Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle vuodelle 2026 lainanottovaltuutta 76,3 milj. euroa. Vuoden 2026 investointien kokonaissumma on 96,4 milj. euroa, josta vuoden 2023 lainanottovaltuudella toteutetaan 13,6 milj. euroa, vuoden 2024 lainanottovaltuudella 22,2 milj. euroa ja vuoden 2026 lainanottovaltuudella 61,1 milj. euroa. Pelastustoimen investointeihin haetaan investointitukea 0,5 milj. euroa. Vuosina 2027 ja 2028 lainanottovaltuutta ennustetaan saatavan vahvistuvien vuosikatteiden myötä. Vuoden 2027 lainanottovaltuuden ennustetaan olevan pienempi kuin vuoden 2026 em. 76,3 milj. euroa. Aluevaltuusto on käsitellyt ja hyväksynyt ministeriöihin toimitetun 2026 – 2029 investointisuunnitelman kokouksessaan § 48/2.10.2025. STM on puolestaan ilmoittanut ministeriöihin lähetetyn Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen investointisuunnitelman alustavasta hyväksymisestä 19.11.2025. Virallinen hyväksyntä on STM:n mukaan tulossa TA-kirjan valmistumisen jälkeen.

 Aluevaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä ja arvioidaan tilinpäätöksessä.

 Hyvinvointialuejohtajan esitys vuoden 2026 talousarvioksi ja vuosien 2027 – 2029 taloussuunnitelmaksi ovat liitteenä olevassa Talousarviokirjassa 2026. Asian liitteinä ovat myös turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan talousarvioesitys, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan sekä tulevaisuuslautakunnan lausunnot ja painopisteet 2026 talousarvion valmisteluun sekä vaikuttamistoimielinten (pl. osallisuusvaliokunta) lausunnot talousarviosta.

Aluevaltuusto 09.12.2025 § 71

Päätösehdotus Aluehallitus:

 Aluehallitus esittää liitteenä olevan Talousarviokirjan 2026 hyväksymistä aluevaltuustolle. Kirja sisältää talousarvion 2026 ja lisäksi taloussuunnitelman vuosille 2027–2029.

Aluehallitus esittää lisäksi aluevaltuustolle, että virkakoneisto valtuutetaan tekemään kirjaan mahdollisia teknisiä korjauksia.

Päätös Tauon jälkeen puheenjohtaja totesi paikalla olevan 59 valtuutettua.

Puheenjohtaja kertoi asian käsittelyn järjestyksen. Aluksi käydään yleiskeskustelu, jonka aloittaa aluehallituksen puheenjohtaja. Puheenvuorot enintään 10 minuuttia. Tämän jälkeen käytetään yleiskeskusteluna yksilöpuheenvuorot, joiden pituus enintään 3 minuuttia. Seuraavaksi käydään talousarviokirja läpi luvuittain. Talousarvioon mahdollisesti tehtävät muutosesitykset käsitellään ao. luvun kohdalla.

Aluehallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen käytti puheenvuoron. Aluehallitus ei äänestänyt talousarvioesityksestä. Reijonen kiitti virkajohtoa hyvästä yhteistyöstä valmistelun aikana.

Ryhmäpuheenvuorot käytettiin seuraavassa järjestyksessä:

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Erik Reinikka
SDP:n aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Virve Mikkonen
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Timo Elo
Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Anni Järvinen
Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Jussi Wihonen
Vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Ninni Saarinen
Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Maija Silvennoinen.

Yksilöpuheenvuoroja käytettiin 17, joista 3 kommenttipuheenvuoroa.

Valtuutettu Emilia Kangaskolkka poistui kokouksesta klo 17.04. Puheenjohtaja totesi paikalla olevan 58 valtuutettua.

Talousarvio ja taloussuunnitelma käytiin läpi luvuittain.

Luku 2.1, valtuutettu Ninni Saarinen totesi että sivulla 5, kuva 2 :ssa on vanhaa tietoa ja esitti, että se päivitetään.

Puheenjohtaja totesi, että kuva päivitetään teknisenä korjauksena.

Luku 4.4, valtuutettu Anna Puruskainen-Saarelainen esitti teknisenä korjauksena sivulla 19, 2. kappaleessa "Henkilöstövoimavarojen riittävyyden ja ammatillisen osaamisen kehittämisen tueksi laaditaan koko organisaatiota koskeva henkilöstösuunnitelma.", sana henkilöstösuunnitelma korjataan sanaksi henkilöstöohjelma.

Valtuutetut Ari Tielinen, Jertta Harinen ja Maija Kuivalainen kannattivat esitystä.

Puheenjohtaja kysyi valtuustolta voidaanko Puruskainen-Saarelaisen esittämä tekninen korjaus  hyväksyä yksimielisesti. Aluevaltuusto hyväksyi muutoksen yksimielisesti.

Luku 4.6, valtuutettu Atte Varis esitti Keskustan valtuustoryhmän esityksenä, että sivulle 20 lisätään teksti: "Talousarvion seurantaa ja laadintaa tarkennetaan siten, että vuonna 2026 aluevaltuustolle toimitetaan osavuosikatsausten yhteydessä toteumavertailu hyväksyttyyn talousarvioon palvelualueittain ja harkinnan mukaan joko tiliryhmä- tai tilitasolla. Toteumavertailu laaditaan aluevaltuuston päätöksenteon tarpeisiin, jotta aluevaltuusto voi seurata talouden ja toiminnan kehittymistä sekä arvioida tarvittavia resurssi- ja toimintatapamuutoksia tulevaa talousarviota varten."

Valtuutetut Jasmin Pyöriäinen, Jertta Harinen, Lahja-Elina Vatanen, Sinikka Musikka, Kari Pennanen, Maija Kuivalainen, Anni Järvinen ja Jenni Tervo kannattivat Keskustan valtuustoryhmän lisäysesitystä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asiasta tuli äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi seuraavaa: Aluehallituksen esityksen kannalla olevat äänestävät JAA, ja Keskustan valtuustoryhmän esityksen kannalla olevat äänestävät EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Seuranneessa äänestyksessä (Äänestys 3) annettiin yhteensä 58 ääntä, joista JAA-ääniä 32 ja EI-ääniä 26. Teknisen syyn takia (äänestysluettelo puuttui) äänestys uusittiin. Uusitun äänestyksen (Äänestys 4) tulos oli sama kuin ensimmäisessä äänestyksessä, JAA-ääniä 32, EI-ääniä 26. Puheenjohtaja totesi aluehallituksen pohjaesityksen tulleen tältä osin aluevaltuuston päätökseksi.

Talousarviokirjan läpikäynnin jälkeen valtuutettu Jertta Harinen esitti teknisenä korjauksena, että asiakirjan nimeksi korjataan Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027 - 2029. Aluevaltuusto hyväksyi korjauksen yksimielisesti.


Puheenjohtaja totesi aluevaltuuston hyväksyneen Talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027 - 2029 aluehallituksen esityksen mukaisesti edellä kirjatuilla teknisillä korjauksilla.

Selostus Hyvinvointialuejohtajan tekemät, aluehallituksen hyväksymät  täydennysesitykset sisältyvät Talousarviokirja 2026 liitteeseen.