KH 16.03.2026 § 95 

Vuoden 2025 talousarvio perustui kaupunginvaltuuston 17.5.2024 päättämiin talousarvion valmistelua ja talouden sopeutusta koskeviin linjauksiin. Kaupunginvaltuuston hyväksymien sopeutustoimien kokonaisuuden taloudellinen vaikutus on 13,5 milj. euroa vuosina 2024-2030. Linjaukset sisälsivät myös verotuksen tasoa koskevat linjaukset.

Peruskaupungin vuoden 2025 talousarvio oli talousarviomuutosten jälkeen 6,1 milj. euroa alijäämäinen. Liikelaitos ja rahastot huomioiden muutettu talousarvio oli 0,9 milj. euroa alijäämäinen. Alkuperäisen talousarvion mukainen peruskaupungin alijäämä oli 7,7 milj. euroa. Ulkoinen tuloslaskelma (sis. liikelaitos ja rahastot) oli 2,5 milj. euroa alijäämäinen.

Vuoden 2025 talousarvio sisälsi lähes 4 milj. euroa pysyviä rakenteellisia toimenpiteitä sekä noin 4 milj. euroa kertaluontoisia, lähinnä omaisuuden myyntiä, koskevia toimenpiteitä. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyvät toimenpiteet huomioiden sopeutustoimien kokonaisuus nousi noin 10 milj. euroon vuoden 2025 talousarviossa. Lisäksi veroperusteiden tarkistuksen vaikutus vuodelle 2025 oli arviolta 3 milj. euroa. Talousarvioon sisältyneet sopeutustoimet olivat hieman kaupunginvaltuuston talouden sopeutuksen linjauksissa vuodelle 2025 asettamaa tavoitetasoa pienemmät.

Haastavan taloustilanteen johdosta talousarviomääräyksissä korostettiin talousarviossa pysymisen tärkeyttä. Määräyksissä edellytettiin, että mikäli talouden sopeutustoimenpiteet eivät joltain osin toteutuisi tai talousarvio uhkaisi ylittyä muuten, tuli käynnistää muita toimenpiteitä, joiden toteuttamisella varmistettaisiin talousarviossa pysyminen. Käyttötalouden lisäksi myös investointimenojen osalta tuli käynnistää talousarvion toteutumisen varmistavien toimenpiteiden suunnittelu, mikäli in-vestointimenot uhkaavat ylittyä.

Kaupungin talous pysyi lievästi ylijäämäisenä. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,3 milj. euroa. Taloutta vahvistivat tehdyt sopeutustoimet sekä hyvä vuosi kaupungin sijoituksille. Samaan aikaan heikko taloustilanne näkyi verotulojen heikkona kehityksenä ja työttömyydestä aiheutuvien menojen kasvuna. Talouden pysyvät sopeutustoimet toteutuivat lähes täysimääräisesti talousarvion mukaisesti, mutta kertaluontoiset sopeutustoimenpiteet eivät toteutuneet suunnitellusti.

Ylijäämäisen tuloksen ja maltillisen investointitason myötä lainakanta hieman laski. Asukasta kohti laskettu lainamäärä oli 3 112 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 3 206 euroa.

Kaupungin talous pysyi sopeutustoimien ansiosta lievästi ylijäämäisenä. Talouden liikkumavara on kuitenkin edelleen pieni, ja tuleviin vuosiin liittyy paljon epävarmuutta. Suomen talouden heikko kehitys sekä julkisen talouden sopeutustarpeet vaikeuttavat ennakointia. Verotuloennusteet heikkenivät jo vuoden 2025 aikana ja ovat syksyn jälkeen heikentyneet edelleen. Tulevien vuosien laajat investointisuunnitelmat edellyttävät talouden vahvistamista ja päätettyjen sopeutustoimien määrätietoista toteuttamista.

Peruskaupunki

Käyttötalous

Talousarvion sitovuusmääräysten mukaan kaupunginvaltuustoon nähden sitovaa on käyttötalousosan tulosalueen toimintakate lukuun ottamatta seuraavia kokonaisuuksia, joissa sitovuustaso on lueteltujen tulosalueiden toimintakatteiden summa

• tulosalueet 210, 240, 270, 280 (kaupunkirakennelautakunta, pl. 295 Tilakeskus)
• tulosalueet 400, 420, 440 (kasvatus- ja koulutuslautakunta)
• tulosalueet 660, 690 (kulttuuri- ja liikuntalautakunta)
• tulosalueet 850, 860, 870, 880 (rakennus- ja ympäristölautakunta)

Lisäksi kaupunginvaltuustoon nähden sitovaa on Tilakeskus –taseyksikön tilikauden tulos (tulosalue 295).

Vuoden 2025 talousarvion peruskaupungin käyttötalouden toimintakate oli 197,6 milj. euroa. Toteutumaksi muodostui 190,9 milj. euroa. Käyttötalouden talousarvio alittui 6,7 milj. euroa toteutumaprosentin ollessa 96,6 %. Käyttötalouden nettomenot kasvoivat vuoteen 2024 yhteensä 12,4 milj. eurolla (6,9 %). Joensuun Vesi -liikelaitos ja rahastot mukaan lukien nettomenot kasvoivat 13,7 milj. euroa (8,1 %).

Vuonna 2025 kuntien vastuulle siirtyneet työllisyyspalvelut kasvattivat kaupungin menoja. Pohjois-Karjalan työllisyysalueen menot olivat yhteensä 19 milj. euroa, josta Joensuun osuus oli 9,9 milj. euroa. TE-palveluiden järjestämisvastuun muutoksen myötä myös kuntien vastuu työttömyysturvamenoista kasvoi. Työttömyysturvan menot olivat 5 milj. euroa vuotta 2024 suuremmat.

Kaupunginvaltuuston sitovuustasolla talousarvio ylittyi kaupunginvaltuuston, yleishallinnon, ympäristöterveydenhuollon sekä hankintatoimen tulosalueiden osalta. Lisäksi kulttuuri- ja liikuntalautakunnan sekä kaupunkirakennelautakunnan (pl. Tilakeskus) tulosalueiden toimintakatteiden summa ylittyi.

Kaupunginvaltuuston toimintakate toteutui 0,05 milj. euroa talousarviossa arvioitua suurempana. Kokouspalkkioiden määrä ylitti talousarviossa arvioidun. Toteutumaan vaikutti valtuustokauden vaihtuminen. 

Tarkastuslautakunnan toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti.

Kaupunginhallituksen toimialueella yleishallinnon talousarvio ylittyi runsaat 0,5 milj. euroa. Tulosalueen tulotavoite sisälsi myyntivoittotavoitteen tonttien myynnistä sekä Lykynlammen alueen metsäomaisuudesta luopumisesta. Vuoden 2025 tulosta paransi Pärnävaaran alueen metsäomaisuuden myynnin siirtyminen vuodelta 2024, mutta myyntivoittotavoitetta ei saavutettu kokonaisuutena, koska Lykynlammen alueen metsäomaisuudesta luopuminen ei toteutunut. Kaupunginhallituksen toimialueella myös ympäristöterveydenhuollon sekä Pohjois-Karjalan hankintatoimen toteutuma ylitti ta-lousarvion. Ympäristöterveydenhuollon ylitykseksi muodostui 0,06 milj. euroa. Hyvinvointialueen tuottamien palvelujen kustannukset ylittivät arvion erityisesti hyvinvointialueen sisäisten erien osalta. Pohjois-Karjalan hankintatoimen nettomenot ylittyivät 0,14 milj. eurolla. Hankintatoimen menot katetaan tavaroiden ja palveluiden toimittajilta perittävillä komissiomaksuilla. Huolimatta hankintatoimen kasvaneesta kilpailutusmäärästä hankintojen arvo laski vuonna 2025. Tällä oli suora yhteys talouden perustana oleviin komissiomaksuihin. Hankintojen määrään on vaikuttanut myös talouden haastava tilanne, mikä on näkynyt Pohjois-Karjalan hankintatoimen asiakkaiden hankintojen toimeksiantojen peruuntumisina, hankintojen keskeyttämisinä määrärahojen riittämättömyyden vuoksi sekä sopimustoimittajilta tehtävien ostojen määrän hidastumisena.

Muut kaupunginhallituksen toimialueen tulosalueet toteutuivat talousarvion mukaisesti tai sitä paremmin. Elinvoimapalveluiden toteutuma muodostui vajaat 0,02 milj. euroa talousarviossa arvioitua paremmaksi. Konsernipalveluiden tulosalueen talousarvio oli 5,4 milj. euroa toteutuman ollessa 4,9 milj. euroa. Säästöä talousarvioon nähden syntyi kaikilta vastuualueilta – hallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluista sekä strategisen suunnittelun yksiköstä. Kaupunginhallituksen alaisista tulosalueista merkittävimmin talousarvion alitti työelämän ja kotoutumisen palvelujen tulosalue. Toteutuma jäi 2,7 milj. euroa talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Työttömyysturvan rahoitusvastuu kasvoi 5 milj. eurolla vuoteen 2024 nähden ja ylitti talousarvion 1,7 milj. eurolla. Valtionosuuksien kautta tullut kompensaatio – noin 3 milj. euroa – kuntien työttömyysturvan rahoitusvastuun kasvamisesta ei kattanut kustannusten kasvua. Tulosalueen muut erät toteutuivat kuitenkin arvioitua paremmin. International House Joensuun talousarvio toteutui noin 2 milj. euroa talousarviossa arvioitua paremmin kasvaneiden kotoutumisen laskennallisten korvausten ansiosta. Työllisyysalueen maksuosuudet jäivät 1,7 milj. euroa arvioitua pienemmäksi. Ennen vuotta 2025 tehtyjen palkkatukipäätösten sekä muiden tukien ja korvausten maksatukset toteutuivat huomattavasti arvioitua pienempinä. Talousarviossa etuuksien määrät perustuivat valtion aikaisten päätösten mukaisiin sidontatietoihin. Myös kaupungin omien työelämäpalveluiden nettomenot toteutuivat runsaat 0,5 milj. euroa arvioitua paremmin muun muassa kuntalisän toteutuessa arvioitua pienempänä.

Hyvinvoinnin toimiala toteutui kokonaisuutena lähes 1,4 milj. euroa talousarviossa arvioitua paremmin.  Kasvatus- ja koulutuslautakunnan osalta kaupunginvaltuuston asettama sitovuustaso (lautakunta yhteensä) alittui 1,2 milj. euroa. Hyvinvoinnin hallintopalveluiden talousarvio ylittyi hieman tasopalkkajärjestelmään siirtymisen ja eräiden kertaluontoisten kustannuserien johdosta. Koulutus- ja nuorisopalveluiden talousarvio alittui lähes 0,6 milj. eurolla. Talousarvion alitus koostui pääosin monikielisen opetuksen henkilöstökulujen alituksesta sekä talousarviota pienemmistä palvelujen ostoista. Myös varhaiskasvatuksen talousarvio alittui 0,6 milj. eurolla. Alitus johtui erityisesti kesäajan ylimääräisten kustannusten vähenemisistä (”Älä varaa varalta”, huoltajien toiminnan muutos), maltillisista sairauspoissaoloista sekä ateria- ja siivouspalvelujen talousarviota pienemmistä kustannuksista.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan osalta kaupunginvaltuuston asettama sitovuustaso (lautakunta yhteensä) ylittyi vajaat 0,2 milj. euroa. Kulttuuripalveluiden talousarvio ylittyi hienoisesti noin 12 600 euroa. Suurin osa lautakunnan ylityksestä kohdistui liikuntapalveluiden tulosalueelle. Liikuntapalveluiden tulosalueen ylitys oli noin 0,17 milj. euroa. Ylitykseen vaikutti erityisesti siivouksen ostopalveluiden kasvu sekä koneiden leasinghankinnat.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen lautakunnan talous toteutui 0,36 milj. euroa talousarviossa arvioitua paremmin. Sopeutustoimet toteutettiin suunnitelmien mukaisesti, mutta taloudelliset vaikutukset olivat vuoden 2025 osalta ennakoitua suuremmat. Säästöä syntyi mm. henkilöstökuluista, ict-palveluista ja tilavuokrista.

Kaupunkirakennelautakunnan tulosalueiden (pl. Tilakeskus) toteutuma ylitti talousarvion 0,2 milj. eurolla. Ylitys aiheutui joukkoliikenteen nettomenojen kehityksestä. Joukkoliikenteen lipputuottokertymä jäi talousarviota heikommaksi ja liikennöinnin kulut ylittivät talousarviovarauksen, minkä vaikutuksena joukkoliikenteen tulos toteutui yli 1,5 milj. euroa talousarviota heikommin. Muiden tulosalueiden talous toteutui talousarviossa arvioitua paremmin. Tilakeskuksen osalta valtuustoon nähden sitovaa on käyttötalouden toteutuman sijaan tilikauden tulos, joka toteutui noin 1,5 milj. euroa talousarviota parempana. Tilakeskuksen menot toteutuivat talousarviossa arvioitua pienempinä. Tila-keskuksen vuokramenojen toteutuma jäi talousarviota pienemmäksi Linnunlahden päiväkodin vesivahingosta aiheutuvan vuokrauksen katkon sekä leasingmaksujen ja ulosmaksettavien vuokrien odotettua pienempien korotusten johdosta. Muut merkittävimmät menopuolella olleet arvioitua pienemmät menot olivat energiakulut sekä rakennusmateriaalikulut. Omistettujen ja vuokrattujen toimitilojen sähkön ja lämmön kulutus toteutui merkittävästi odotettua pienempänä. Odotettua pienempää energiakulutusta selittävät osaltaan lauha toimintavuosi sekä toisaalta osana talouden sopeuttamistyössä vuonna 2024 aloitettu energiatalouden tehostaminen. Kunnossapidossa merkittävästi arviota suurempia menoeriä olivat kiinteät kalusteet ja laitteet sekä varaosat, joista erityisesti keittiölaitteiden uusiminen kasvatti menoja. Tilakeskuksen poistot ja arvonalentumiset toteutuivat arvioitua suurempina. Tilikaudella tehtiin arvonalennuksia rakennuksiin kiinteistöarvioiden perusteella ja huomioiden odotettua taloudellista pitoaikaa.

Lupa- ja viranomaistoimintojen osalta alueellisen jätelautakunnan toteutuma oli talousarviotavoitteen mukaisesti 0 ja rakennus- ja ympäristölautakunnan toteutuma muodostui noin 0,3 milj. euroa arvioitua pienemmäksi. Säästöjä kertyi kaikilta lautakunnan alaisilta tulosalueilta.

Investointiosa

Talousarvion sitovuusmääräysten mukaan kaupunginvaltuustoon nähden sitovaa on investointiosan tulosalueen menot ja yhdyskuntatekniikan osalta tulosalueen nettomenot.

Muutetun talousarvion investointiosan menot olivat 38,3 milj. euroa. Toteutuma oli 36,2 milj. euroa. Investointien nettomenot olivat talousarvion mukaan 33,2 milj. euroa ja toteutuma 32,1 milj. euroa. Peruskaupungin menoja nosti 10,6 milj. eurolla hulevesiverkoston siirto Joensuun Vesi -liikelaitokselta peruskaupungin puolelle.

Investointiosa toteutui kaupunginvaltuuston asettamien sitovuustasojen mukaisesti tai sitä paremmin. Merkittävimmin investointimenojen talousarvio alittui yleishallinnon ja kulttuuripalveluiden osalta. Yleishallinnon investointimenot jäivät lähes 0,8 milj. euroa ja kulttuuripalveluiden runsas 0,6 milj. euroa arvioitua pienempinä. Yleishallinnon osalta maanhankinnan sekä pääomasijoitusrahaston menot toteutuivat arvioitua pienempänä, lisäksi muihin hankintoihin varattua määrärahaa ei käytetty. Kulttuuripalveluiden investointien toteutumaa selittää suurelta osin hankintojen siirtyminen vuoden 2026 puolelle.

Tuloslaskelma

Talousarvion sitovuusmääräysten mukaan kaupunginvaltuustoon nähden sitovaa on tuloslaskelman korkomenojen ja muiden rahoitusmenojen yhteissumma.

Peruskaupungin tilikauden tulos on 4,9 milj. euroa alijäämäinen. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämä on 2,7 milj. euroa. Toimintatuloja kertyi ennen sisäisten erien eliminointia 140,2 milj. euroa ja toimintamenoja 334,5 milj. euroa. Toimintatulojen toteutuma oli 100,0 % ja toimintamenojen 98,3 %. Toimintakate oli 190,9 milj. euroa toteutumaprosentin ollessa 96,6 %.

Kuntien verotulokehitys oli vuonna 2025 heikkoa. Verotuloja kertyi 166,8 milj. euroa, mikä oli 1,7 milj. euroa (-1,0 %) edellisvuotta ja 4,1 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Kunnallisveroja kertyi 124,0 milj. euroa (+1,2 %), noin 1 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Kunnallisverokertymään vaikutti vaikeasta talouden suhdannetilanteesta aiheutuva heikko palkkasumman kehitys ja työllisyystilanteen heikkeneminen sekä kunnallisverotilityksiin liittyvät jaksotustekijät. Joensuun kunnallisverotulokertymää nosti puolestaan veroprosentin muutos.

Yhteisöveroja kertyi yhteisöveroja 20,1 milj. euroa, mikä oli 1,4 milj. euroa (6,5 %) edellisvuotta vähemmän. Kertymä oli 0,6 milj. euroa talousarviossa arvioitua pienempi. Yhteisöverokertymää pienensi heikko talouden tilanne. Kaupungin kiinteistöverokertymä oli 22,6 milj. euroa, mikä on 1,7 milj. euroa (7,6 %) edellisvuotta vähemmän. Kertymä jäi 2,6 milj. euroa talousarviota heikommaksi.  Kiinteistöverokehitystä selittää kiinteistöveroihin tehdyt aiempia vuosia koskevat oikaisut. Oikaisujen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös (KHO 2025:38), joka ei vastannut vakiin-tunutta oikeus- ja verotuskäytäntöä. Päätöksen myötä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen sairaalarakennusten verotusarvoja korjattiin takautuvasti ja sen myötä verotusta oikaistiin. Oikaisut laskivat kaupungin vuoden 2025 verokertymää arviolta 2,5 milj. eurolla. 

Valtionosuuksia kertyi 52,85 milj. euroa. Valtionosuuksia kertyi 0,55 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän loppuvuodesta erityisesti Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen suoritemäärien tarkistusten johdosta tehtyjen oikaisujen myötä. Valtionosuuksien määrä kasvoi vuoteen 2024 nähden 12,9 milj. euroa (32,3 %). Valtionosuuksia kasvatti 14 milj. eurolla TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kuntien vastuulle sekä työttömyysturvan rahoitusvastuun laajentuminen. Valtion-osuuksien määrää puolestaan vähensi muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvien vähennysten kasvu sekä verotulomenetysten korvausten pienentyminen.

Peruskaupungin rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat 0,5 milj. euroa budjetoitua paremmin. Korkotuottojen toteumaa nosti pankkipalveluiden kilpailutuksen myötä saadut aiempaa paremmat konsernitilin korkoehdot. Osinkotuotot jäivät tavoitteesta talouden sopeutustoimenpiteisiin kuuluvan kertaluontoisen osinkotuottotavoitteen siirtyessä. Muita osinkotuottoja kertyi sen sijaan hieman arvioitua enemmän, jonka myötä rahoitustuottojen toteutuma jäi vain hieman asetusta tavoitteesta. Korkokulujen toteutumaan vaikutti korkotason lasku sekä lainakannan lievä lasku. Peruskaupungin korkomenot olivat noin 1,0 milj. euroa edellisvuotta matalammat.

Peruskaupungin vuosikate oli 26,8 milj. euroa, kun talousarvion mukainen vuosikate oli 23,2 milj. euroa.

Peruskaupungin osalta suunnitelman mukaisia poistoja kertyi 29,5 milj. euroa, 1,6 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Arvonalentumisia kirjattiin 2,2 milj. euroa, mikä oli 2,0 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Arvonalentumisilla korjattiin rakennusten tasearvoja vastaamaan tehtyjä kiinteistöarvioita ja arvioitua taloudellista pitoaikaa. Pääomasijoitusrahastojen osalta huomioitiin rahaston sijoitusten käyvät arvot.

Rahoituslaskelma

Talousarvion sitovuusmääräysten mukaan kaupunginvaltuustoon nähden sitovaa on rahoituslaskelman antolainojen lisäys sekä pitkäaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus (nettolainanoton tarve).

Talousarviossa ei ollut varausta antolainojen myöntämiseen eikä uusia antolainoja siten myönnetty. Antolainojen lisäyksiin on kuitenkin kirjattu palautuskelpoisia liittymismaksuja 7 330 eurolla. Antolainasaamiset vähenivät 8,4 milj. euroa, hieman talousarviossa arvioitua 8,7 milj. euroa vähemmän. Antolainasaamisten vähenemistä selittää erityisesti Joensuun Vesi -liikelaitokselle myönnetyn 7 milj. euron kertalyhenteisen lainan erääntyminen. Ulkoisesta rahoituslaskelmasta peruskaupungin ja liikelaitoksen välinen lainan suoritus eliminoituu.

Vuoden 2024 aikana nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 10,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 32,8 milj. eurolla. Talousarviossa uutta pitkäaikaista lainaa oli varauduttu nostamaan yhteensä 36 milj. euroa. Koska kiinteistöjärjestelyt hyvinvointialueen kanssa etenivät ja kauppa toteutui vuoden 2026 alusta, loppuvuoden rahoitustarve hoidettiin lyhytaikaisen rahoituksen turvin. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 16,7 milj. eurolla. Vuodenvaihteessa oli käytössä 12 milj. euroa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa, lisäksi konsernitilivelka tytäryhtiöille kasvoi 4,7 milj. eurolla edelliseen vuodenvaihteeseen nähden. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2025 lopussa 246 miljoonaa euroa. Lainamäärä pieneni 6 milj. eurolla ylijäämäisen tuloksen ja maltillisten investointien ansiosta. Asukasta kohti laskettu lainamäärä oli 3 112 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 3 206 euroa.

Joensuun Vesi -liikelaitos ja rahastot

Talousarvion sitovuusmääräysten mukaan kaupunginvaltuustoon nähden sitovaa taloudellisten tavoitteiden osalta on Joensuun Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelman tilikauden tulos sekä liikelaitosten maksama korvaus peruspääomasta.

Joensuun Veden tilikauden tulos ennen satunnaisia eriä ja varauksia oli 2,3 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen 0,8 milj. euroa. Talousarvion mukainen tavoite ennen satunnaisia eriä ja varauksia oli 2,2 milj. euroa. Liikelaitos toteutui siten runsas 0,1 milj. euroa asetettua tavoitetta paremmin. Liikelaitoksen maksama korvaus peruspääomasta oli talousarvion mukainen 0,818 milj. euroa.

Rahastojen talousarvion mukainen tulostavoite 2,7 milj. euroa ylittyi, kun rahastojen yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 5,1 milj. euroa. Kaupungin rahastojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli vuoden lopussa noin 129 milj. euroa. Arvo nousi 7 milj. eurolla, eli noin 5,7 % edellisvuodesta. Elinkeinorahaston tulos oli 0,8 milj. euroa ja tulevaisuusrahaston 4,4 milj. euroa. Rahastojen sääntöjen mukainen tulevaisuusrahaston tuloksesta tehtävä siirto rahastopääomaan oli 1,0 milj. euroa.

Yhteenveto

Kunnan tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevien ohjeiden mukaisesti kaupunginvaltuuston tulee ottaa kantaa mahdollisiin talousarvion sitovuustasojen poikkeamiin ennen tilinpäätöksen hyväksymistä.

Peruskaupungin käyttötalouden, investointimenojen ja tuloslaskelman toteutuminen sekä ulkoinen tulos ja ulkoisen tuloksen yhteenveto ovat pykälän liitteenä. Pykälän liitteenä on esitetty myös yhteenveto kaupunginvaltuuston asettamien sitovuustasojen toteutumisesta.

Liitteenä on esitetty myös tiivis väestön, työllisyyden ja rakentamisen katsaus ajalta 1.1.-31.12.2025. Tiedot esitetään myös osana tilinpäätöksen toimintakertomusta.

Valmistelija: talousjohtaja

Kaupunginjohtajan päätösehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

merkitä vuoden 2025 tilikauden toteutumisen sekä väestön, työllisyyden ja rakentamisen tilannekatsauksen 1.1.-31.12.2025 tiedoksi ja

hyväksyä liitteissä esitetyt toteutumat kaupunginvaltuuston asettamalla sitovuustasolla sekä sitovien tavoitteiden poikkeamat.

Päätös:

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.

KV 30.03.2026 § 23  

33/02.02.02.00/2026  

Ehdotus:

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

merkitä vuoden 2025 tilikauden toteutumisen sekä väestön, työllisyyden ja rakentamisen tilannekatsauksen 1.1.-31.12.2025 tiedoksi ja

hyväksyä liitteissä esitetyt toteutumat kaupunginvaltuuston asettamalla sitovuustasolla sekä sitovien tavoitteiden poikkeamat.

Päätös:

Hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti.