Hyvinvointi- ja sivistyslautakunta
Pöytäkirja 21.10.2025/Pykälä 24

Hyvinvointi- ja sivistyslautakunta 21.10.2025 § 24  

196/02.02.00/2025  

Sivistysjohtaja:               Nurmeksen kaupungin talousjohtaja on lähettänyt 18.8.2025 palvelualueille vuoden 2026 talousarvion yleisen laadintaohjeen ja talousarvioaikataulun.

Toimialojen talousarvio-, taloussuunnitelma- sekä investointiohjelmaesitykset, jotka noudattavat kaupunginvaltuuston 17.6.2025 tekemiä linjauksia, tulee olla syötettynä Targetoriin ja Raindanceen 31.10.2025 mennessä.

Vuosien 2025-2027 tuottavuusohjelma on tämän pykälän oheismateriaalina. Tuottavuusohjelmaan sisältyvät henkilötyövuosimuutokset on tehty vuoden 2025 aikana, ja muutokset sisältyvät vuoden 2026 talousarvioehdotukseen.

Oheismateriaaleihin liitetään lisäksi Targetor- ohjelmasta talousarvioon liittyvät, tulosaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet lukuunottamatta hallinnon tulosaluetta, jonka pohjaa ei ohjelmassa vielä ole.

Nurmeksen valtuusto hyväksyi uuden kuntastrategian, Askeleen edellä, kokouksessaan 28.3.2022. Uuden strategian toiminnallisten tavoitteiden ryhmittelyssä käytetään ns. strategiasektoreita, jotka ovat elinvoima, hyvinvointi, sijainti, imago ja konserni. Strategisesti merkittävän toiminnan tulee kohdentua yhteen tai useampaan mainituista sektoreista. Tätä strategiatermistöä käytetään myös vuoden 2026 toiminnallisten tavoitteiden ryhmittelyssä.

On huomattava, että varhaiskasvatuspalveluiden sekä opetus- ja koulutuspalveluiden tavoitteita ja toimintaa ohjaa velvoittavasti valtakunnallisista suunnitelmista johdetut paikalliset varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat ja niihin kirjatut tavoitteet.

Kaupunginhallitus on 17.8.2020 §139 ja 7.9.2020 §156 ja kaupunginvaltuusto 2.9.2020 §56 käsitellyt ja päättänyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksesta. Ohjeistuksessa todetaan mm. seuraavaa: Hyvinvointilautakunnan ja kaupunkirakennelautakunnan sekä konsernin tytäryhtiöiden tulee talousarvion laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi.

Tavoitteita uhkaavia riskejä on jäljempänä arvioitu yleisellä tasolla. Tulosalueille kohdistuvia riskejä on kuvattu Targetor - ohjelmassa.

1. Rakennuksiin ja kiinteistöön kohdistuvat uhkat, jotka saattavat johtaa rakennusten tai sen osien sulkemiseen mm. tulipalon, vesivahingon tai ilkivallan seurauksena.

-          ei kovin todennäköinen, mutta vaikutukset olisivat merkittävät

2. Ulkopuolinen uhka henkilön tai lähistöllä tapahtuneen suuronnettomuuden johdosta.

-          ulkopuoliseen uhkaan on varauduttava päivittäin

-          uhka ei ole kovin todennäköinen, mutta vaikutukset olisivat merkittävät

 3. Tietojärjestelmissä olevaa salassa pidettävää tietoa vuotaa ulkopuolisille

-          ei julkisen /salassa pidettävien tietojen tietojärjestelmien hakkerointi

4. Syntyvyyden alenemisen vaikutus palvelutuotantoon

-          palvelutarpeen väheneminen huomioitava toiminnan suunnittelussa ennakoimalla muutoksia riittävän ajoissa

mm. henkilöstön määrän ja toimitilojen osalta

5. Epidemian tai pandemian uusi aalto ja laajeneminen paikallisella tasolla ja sen kautta muodostuva henkinen kuormittavuus sekä mahdolliset tilojen sulkemiset, henkilökunnan sairauspoissaolot ja sijaistarpeen huomattava kasvu.

-          riski on pienentynyt vuosiin 2020-2025 verrattuna

6. Henkilöstöpula (kelpoisuuden puuttuminen) erityisesti varhaiskasvatus- ja opetus- ja koulutuspalveluissa

-          on todennäköinen

7. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja kunnallisen opetushenkilöstön työehtosopimuskauden 2025-2028 vaikutus henkilöstökustannuksiin

-          talouteen vaikuttava riski, voimassa olevan sopimuskauden 2022-2026 palkkataso on jo noussut merkittävästi, ja vuosien 2026-2028 korotusten vaikutus on n. 6,6 %

8. Yleinen kustannustason nousu sekä kunnan talouden merkittävä heikentyminen sekä valtionosuuksien lasku

-          on jo toteutunut ja vaikuttaa suoraan mm. tavaroiden ja palveluiden hankintaan ja ostohintoihin sekä kunnan kokonaistalouteen.

 Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut

Palvelualueen talouden tuottavuusohjelma vuosille 2025-2027 on tämän pykälän oheismateriaalina. Henkilötyövuosiin kohdistuvat leikkaukset on toteutettu jo vuoden 2025 aikana. Muilta osin tuottavuusohjelman vuotta 2026 koskevat toimenpiteet on huomioitu kunkin tulosalueen talousarviossa.

 Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut yhteensä:

Henkilöstökulut ovat talousarvioesityksessä 13 240 347 € (13 240 347 € v.2025).  Palkkoihin on tehty keskitetysti 3,75 %:n korotusvara.  Kevan eläkemenoperusteisen maksun poistuttua jo vuonna 2023 on tilalle tullut vastaavaksi maksuksi ns. tasausmaksu. Tasausmaksu kirjataan Nurmeksen kaupungissa henkilöstömenojen suhteessa. Tasausmaksu on vuonna 2026 375 995 € (447 817 € v.2025).

Henkilöstökulut sisältävät kaikki toistaiseksi voimassa olevien virka- tai työsuhteissa olevien sekä määräaikaisten palkat. Lisäksi opetus - ja koulutuspalveluissa sekä varhaiskasvatuspalveluissa on varauduttava sijaisten palkkoihin. Sijaisten palkkoihin on varattu vuoden 2024 toteuman ja vuoden 2025 syyskuun ennakkotietoon perustuen 740 340 euroa. Tähän vaikuttaa mm. ei tiedossa olevat aikaisempien vuosien keskimääräiset sairauspoissaolot, tämänhetkiset opintovapaat sekä perhevapaat.

Tilapäistä henkilöstöä on erityisesti varhaiskasvatuksessa, koska asetuksen mukaista kelpoisuuden omaavaa henkilöstöä ei ole saatu palkattua. Varhaiskasvatuksen osalta henkilöstömitoituksesta ei voi poiketa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti edes tilapäisesti.

Sisäiset kustannukset muodostuvat rakennusten kunnossa- ja ylläpidosta, puhtaanapidosta, ateriapalveluista sekä pääomavuokrista. Sisäisten kustannusten riskinä on yleinen hintatason nousu sekä energiakustannusten hinnanvaihtelu.

Ulkoiset vuokrat koostuvat lukion, kansalaisopiston ja Kirkkokadun koulun maksamista opetustiloista Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymältä. Vuokrat koostuvat kuukausivuokrasta, pääomavuokrasta sekä puhtaanapitopalveluista. Kansalaisopiston grafiikan opetustilat vanhan meijerin tiloista on vuokrattu Nurmeksen yrityspalvelut Oy:ltä. Lisäksi kansalaisopiston tiloja on vuokrattu opetuskäyttöön kyläyhdistyksiltä.

Nurmeksen jäähallin osalta sisäiset vuokrat jaetaan vuodelle 2026 varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja liikuntapalvelujen osalta seuraavasti:

Liikuntapalvelut 80 %, perusopetus 8 %, varhaiskasvatus 10 % ja lukiokoulutus 2 %. Jäähallin käytöstä aiheutuvat sisäiset kustannukset ovat 272 358 € (235 436 €).

Valtimotalon osalta sisäiset kustannukset jakaantuvat seuraavasti: perusopetus 62 % ja liikuntapalvelut 38 %. Valtimotalon sisäiset kustannukset ovat vuodelle 2026 149 640 euroa (138 980 €).

 Ateriapalveluiden kustannukset ovat 1 007 876 € (990 012 €).

Sisäiset vuokrat ja pääomavuokrat ovat 3 366 998 € (3 445 111 €) Puhtaanapitopalvelujen kustannus 797 412 € (760 455 €).

Opetus - ja koulutuspalvelut sisältävät yhteisopettajuuksia, joten niiden %- palkkaosuudet on kirjattu kustannusten aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sekä lukion että perusopetuksen kustannuksiksi.

Toimialan yhteenveto ja tulosaluekohtaiset tuloslaskelmat talousarvioon sisältyvistä tuloista ja menoista vuoden 2026 osalta on oheismateriaalina hyvinvointipalvelujen talousarvioesityksessä.

Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden talousarvioesitys tulosalueittain sisältää seuraavia asioita:

 Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden hallinto

Hallinnon menot sisältävät hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden hallinnon kustannukset, (sivistysjohtaja, hallintosihteeri, henkilöstö- ja taloussihteeri) palkkakustannukset sekä toiminnasta aiheutuvat muut kustannukset. Lisäksi palvelualueen hallintoon kirjataan hyvinvointipäällikön palkka- ja toimintakulut sekä liikuntapalveluiden kulut. Nämä kustannukset on kokonaisuudessaan kirjattu vuodelle 2026 hallinnon menoiksi, eikä niitä ole budjettia laadittaessa jaettu eri kustannuspaikoille. Kansalaisopiston, varhaiskasvatuksen sekä perus- ja lukio - opetuksen koulusihteerien palkkakustannukset kirjataan kokonaisuudessaan kyseisten yksiköiden menokohdille. Kokouspalkkioihin on varattu vuodelle 2026 hyvinvointilautakunnan kokouspalkkiot ja muut lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

 Liikuntapalveluiden kustannuspaikka siirtyyy vuoden 2026 alusta al-

 kaen hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden hallinnon tulosalueeseen.

 Liikuntapalveluiden toimintakate vuodelle 2026 on 391 337 €.

Uimakoulujen järjestämisen kylpylämaksuihin on varattu 5 000 € ja kahden uimaopettajan palkkaus kesäkuun ajaksi.

Soveltavan liikunnan ostopalveluihin on varattu 16 200 €. Soveltavan liikunnan ostopalveluilla toteutetaan liikunnan ohjausta 9 tuntia viikossa 31 viikon ajan.

Ikäihmisten ennaltaehkäisevään päiväkuntoutukseen on varattu 7 000 €, jonka toteuttaa Nurmeskotiyhdistys ry. Tämä mahdollistaa kaksi kuntouttavaa ikäihmisten ryhmää, joissa on 10 kokoontumiskertaa.

Juniorikortteihin on varattu 25 000 €. Juniorikortti jaetaan kaikille peruskoulun oppilaille vuoden 2025 alussa koulujen kautta. Juniorikortin arvo on 2 x 50 €.

Liikuntaseurojen toiminta- ja kohdeavustuksiin ja menestyneiden urheilijoiden palkitsemiseen on varattu yhteensä 42 000 € ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tukevan toiminnan avustuksiin 6 000 €.

 Kulttuuripalvelut

Kulttuuripalvelujen tulosalue koostuu kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluista sekä Ylä-Karjalan kansalaisopistosta.

Kirjastolain mukaan yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen on kunnan tehtävä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta puolestaan määrittelee, että kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut ovat kunnan lakisääteisiä tehtäviä, joilla on peruspalvelun piirteitä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta edellyttää myös, että kunta edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa. Nurmeksen kaupungissa tästä vastaa museo, jonka tehtävistä on säädetty museolaissa. Kansalaisopiston toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä.

Kirjastopalvelut

Nurmeksen kaupunginkirjastolla on kolme toimipistettä: pääkirjasto Nurmes-talossa, Valtimon lähikirjasto ja kirjastoauto. Talousarviota valmisteltaessa pääkirjaston ja Nurmes-talon varustaminen omatoimikirjastoa varten on vielä kesken, mutta myöhemmin sekä pää- että lähikirjastossa on mahdollisuus omatoimiseen kirjastoasiointiin vuoden kaikkina päivinä klo 7-21.

Kaupungin talouden sopeuttamistoimien jälkeen kirjaston henkilöstömäärä on yhteensä kuusi työntekijää: kirjastonjohtaja, kaksi kirjastonhoitajaa (joista toinen vastaa asiakaspalvelusta ja päivittäisistä toiminnoista Valtimon lähikirjastossa), erikoiskirjastovirkailija, kirjastovirkailija ja kirjastovirkailija/-autonkuljettaja.

Kirjallisuuden (kirjojen, lehtien, cd- ja dvd -levyjen, pelien, karttojen jne.) hankintamääräraha on laskettu talouden sopeuttamistoimenpiteenä 70 000 euroon (94 000 vuonna 2023). Nurmeksen kaupunki on mukana kansallisessa e-kirjastossa ja Vaara-kirjastojen yhteisissä e-aineistohankinnoissa, ja näiden yhteiskustannukset ovat noin 10 000 euroa vuodessa. Valtimon lähikirjaston omatoimikirjastojärjestelmä on tulossa käyttöikänsä päähän, joten uuden lainausautomaatin hankintaan varataan 4 500 euroa. Valtimon lähikirjaston kulkujärjestelmän uusimiseen tehdään varaus tilapalveluiden käyttötalouteen.

Kulttuurityö

Vakinaisen henkilöstön palkkoihin sisältyvät kulttuuripäällikön ja kahden esitysteknikon palkat. Kulttuurityö toimii erityisesti Nurmes-talon Hannikaisen salissa ja galleria Tykossa, ja tarvittaessa tapahtumia toteutetaan myös muualla.

Suurin yksittäinen menoerä sisäisten kustannusten ja palkkakulujen jälkeen on 81 000 (79 000) euroa Pielisen Karjalan musiikkiopistolle taiteen perusopetuksen mukaisen musiikinopetuksen järjestämisestä. Määrärahan nostamista esitetään Lieksan kaupungin pyynnöstä, ja se perustuu palkkojen nousuun.

Toiminta- ja kohdeavustuksiin varataan 80 000 (81 000) euroa. Tästä varataan 10 000 euroa kyläyhdistysten ja -toimijoiden toiminta- ja kohdeavustuksiin ja 70 000 euroa kulttuuritoiminnan toiminta- ja kohdeavustuksiin. Avustukset ennalta ehkäisevään toimintaan siirtyvät hyvinvointipäällikön valmisteltaviksi ja määräraha liikuntapalvelujen käyttötaloussuunnitelmaan. Kylätoiminnan avustusten valmistelu ja niihin varattu määräraha siirtyvät vapaa-aikapalvelujen tulosalueelta kulttuurityölle.

Kulttuuriesitysten ostoon varataan 63 000 (53 000) euroa. Määräraha sisältää myös maakunnallisen lastenkulttuuriverkoston omavastuuosuuden ja Nurmeksen Joulumusiikin tuottamisen. Määrärahan nostoesitys 10 000 euroa kohdistuu Nurmeksen kauppalan 150-vuotisjuhlaohjelman tuottamiseen.

Museopalvelut

Nurmeksen museolla on kaksi toimipistettä: Ikolan ulkomuseoalue ja Kötsin museo Nurmes-talossa. Henkilökuntaan kuuluvat museonjohtaja, amanuenssi ja museomestari.

Menokohtaan 4003 Tilapäisten palkat varataan 23 310 euroa palkkakustannuksiin kolmelle kesätyöntekijälle, joista kaksi sijoittuu Ikolan museoon ja yksi Kötsin museoon. Ikolan kesätyöntekijöiden työnkuvaan kuuluvat opastuksen ja lipunmyynnin lisäksi museokahvilan hoito, ulkomuseoalueen näyttelyn pystytyksessä avustaminen sekä ulkomuseonäyttelyn siisteydestä ja museon elävän näyttelyn eläimistä (vuohet, lampaat) huolehtiminen. Kesätyöntekijöiden puuttuminen voisi estää näyttelytoiminnan järjestämisen varsinkin nyt, kun vakituisen henkilökunnan määrää on vähennetty. Näyttelynvalvojalla on myös matkailuneuvonnallinen rooli etenkin kesäkaudella.

Menokohtaan 4581 Kalusto ei-luetteloitava esitetään varattavaksi 2 500 euroa museokokoelmien säilytykseen liittyviin erikoistarvikkeisiin ja näyttelyrakenteisiin sekä kameraobjektiivin hankintaan. Asiantuntijapalkkioihin esitetään varattavaksi 6 500 euroa ja asiantuntijapalveluihin 1 500 euroa. Summat sisältävät Kötsin ja Ikolan museoiden näyttelyiden suunnittelu- ja käännöspalkkiot sekä videoiden luentapalkkiot, näyttelyihin liittyvien luentojen esityspalkkiot, erikoistyöpajatoiminnan vetäjien ja tapahtumaesiintyjien palkkiot. Museon henkilökunnan supistamisen jälkeen ostopalveluja joudutaan käyttämään aikaisempaa enemmän näyttely- ja tapahtumatoiminnan sujuvan jatkuvuuden takaamiseksi.

Painatuksiin ja ilmoituksiin esitetään varattavaksi 7 000 euroa näyttelytekstien ja suurkuvavedosten valmistukseen Kötsin ja Ikolan museoiden näyttelyihin sekä kauppalan paikallishistoriatietokylttien uusimiseen.

Ylä-Karjalan kansalaisopisto

Ylä-Karjalan kansalaisopisto järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Toimintaa järjestetään 30 toimipisteessä eri puolilla Nurmesta keskimäärin 4 400 tuntia lukuvuodessa. Tuntimäärää on vähennetty noin 700 tuntia lukuvuoden 2024-2025 alusta alkaen vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvista valtionosuusleikkauksista ja kaupungin talouden tasapainottamistarpeesta johtuen. Opistolla on kokoaikainen toimistosihteeri ja nelisenkymmentä sivutoimista tuntiopettajaa. Rehtorin tehtäviä hoitaa kirjastonjohtaja.

 Varhaiskasvatuspalvelut

Lasten kotihoidon tuen menoiksi vuodelle 2026 on arvioitu 225 000 euroa.

Hallinnossa työskentelee varhaiskasvatuspäällikkö, aluejohtaja, varhais   kasvatusyksikön johtaja, perhepäivähoidonohjaaja toimistosihteeri ja kaksi varhaiskasvatuksen päiväkodin apulaisjohtajaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä on 88 henkilöä.

Päivähoidon maksutuotoiksi vuodelle 2025 on arvioitu 95 550 euroa.

Varhaiskasvatuksen tilapäisten työntekijöiden palkkoihin on varattu 665 381 euroa. Tilapäisten työntekijöiden määrää selittää Nurmesjärven päiväkoti sekä tilapäisissä työsuhteissa työskentelevät henkilöt, kun haettuun virkaan / työsuhteeseen ei ole saatu koulutuksen omaavaa henkilöä.

Lyhytaikaisten sijaisten (alle 14 vrk) palkkoihin on varattu 171 017 euroa, jolla varmistetaan henkilökunnan ja lasten suhdeluku lain tarkoittamalla tasolla lapsiryhmissä. Sijaisten tarve suurenee, kun henkilöstö ikääntyy, työrajoitteita syntyy ja poissaolot lisääntyvät. Pidempiaikaisiin yli 14 vrk  kestäviin poissaoloihin on varattu rahaa 62 296 euroa. Pitkäkestoisiin ja tiedossa oleviin sijaisuuksiin jotka kestävät toimintakauden päättymiseen pääsääntöisesti 31.7.2026 on varattu 260 550 euroa.

Kalustemäärärahoista esitetään varattavaksi 500 euroa. Rekulan päiväkodin viilentimeen sekä Porokylän päiväkodille viilentimeen 500 euroa, ohjeistuksen mukaan se kuuluu päiväkodin hankintoihin, perusteena hankinnalle on liian kuumat tilat lapsille kesällä.

Hannilaan esitetään varattavaksi rahaa samalla perusteilla kuten edellisiin 2 viilennintä 1000 euroa sekä nojatuoliin lapsiryhmään 600 euroa. Pikku-Kaarlen päiväkotiin esitetään hankittavaksi taitettava jumppapatja 1040 euroa ja vaatteistoon on varattu hygieniapatjat suojuksiin (40 kpl) 1700 euroa.

Nurmesjärven päiväkodille esitetään hankittavaksi 3x viilennin lapsiryhmiin 1500 euroa ja pesukone lelujen pesua varten 500 euroa. (hygieniasuositukset). Yhteensä 8540 euroa.

Varhaiskasvatuksen hallinto

Varhaiskasvatuksen hallinnossa päiväkotien ulkopuolella työskentelevät varhaiskasvatuspäällikkö ja varhaiskasvatuksen toimistosihteeri.

Päivähoidon alue 1

Päivähoidon alue 1 Reku­lan päiväkodista, Niksulan päiväkodista ja Porokylän päiväkodista.

Alueella 1 työskentelee Rekulan päiväkodissa varhaiskasvatuksen erityisopettaja, 3 varhaiskasvatuksen opettajaa ja 4 varhaiskasvatuksen lastenhoita­jaa, 1 varhaiskasvatuksen avustaja ja 1 päiväkotiapulainen. Henkilöstö yhteensä 10 henkilöä.

Porokylän päiväkodissa työskentelee 2 varhaiskasvatuksen opettajaa, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja päiväkotiapulainen. Henkilöstöä yhteensä 4.

Niksulan päiväkodissa 3 varhaiskasvatuksen opettajaa, 4 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa, ja 2 päiväkotiapulaista. Henkilöstö on yhteensä 9.

Alueella 1 Päiväkodinjohtaja ja päiväkodin apulaisjohtaja työskentelevät edellä mainituissa päiväkodeissa sekä yksi varahenkilö.

Yhteensä alueella työskentelee 26 henkilöä.

Päivähoidon alue 2

Päivähoidon alue 2 muodos­tuu alueen 2 hallinnosta, Hanni­lan päiväkodista ja Pikku-Kaarlen päiväkodista.

Alueella 2 työskentelee Hannilan päiväkodissa varhaiskasvatuksen erityisopettaja, 5 varhaiskasvatuksen opettajaa, 5 varhaiskasvatuksen lastenhoita­jaa, 1 varhaiskasvatuksen avustaja, ja 2 päivä­kotiapulaista. Henkilöstöä yhteensä 14.

Pikku-Kaarlessa työskentelee 5 varhaiskasvatuksen opettajaa, 11 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa,1 varhaiskasvatuksen avustaja ja 3 päiväkotiapulaista sekä varahenkilö. Henkilöstöä yhteensä 21.

Aluejohtaja ja päiväkodin apulaisjohtaja työskentelevät molemmilla päiväkodeilla.

Henkilöstöä alueella on 37.

Perhepäivähoito

Perhepäivähoidon henkilöstöön kuuluu 7 vakinaisessa työsuhteessa olevaa perhepäivähoitajaa ja 4 määräaikaista työntekijää. Lisäksi henkilöstöön kuuluu yksi perhepäivähoidon varahenkilönä työskentelevä varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Perhepäivähoitajien lomien, työajantasaus- ja muiden vapaiden aikana lasten varahoito hoidetaan Raketti -päiväkotiryhmässä Hannilassa. Henkilöstö yhteensä 12 henkilöä.

Nurmesjärven päiväkodissa työskentelee 3 opettajaa, 6 lastenhoitajaa ja päiväkotiapulainen. Henkilöstöä on yhteensä 10.

Perhepäivähoidon ja Nurmesjärven päiväkodin esihenkilönä työskentelee yksi henkilö.

Työntekijöitä yhteensä 23.

Esiopetus

Esiopetusta annetaan Hannilan, Porokylän, Pikku-Kaarlen ja Niksulan päiväkodeissa. Hannilassa opetus tapahtuu Onnimannien 5-6 vuotiaiden ryhmässä sekä Pikku-Kaarlen Kondietin vuorohoito ryhmässä. Porokylän ja Niksulan päiväkodeissa toimivat esiopetusryhmät. Keväällä 2026 on esioppilaita 46 ja syksyn arvoitu määrä on 51.

 Opetus- ja koulutuspalvelut

Perusopetusta järjestetään Kirkkokadun ja Valtimon yhtenäiskouluissa sekä Porokylän koulussa. Perusopetuksen oppilasmäärä on budjettia laadittaessa tilastointipäivän 20.9.2025 mukaan 686 (690). Oppilasmäärän nettovähennys on perusopetuksessa neljä oppilasta. Alakouluissa opiskelee yhteensä 428 (442) oppilasta ja yläkouluissa 245 (249) oppilasta. Kirkkokadun koulu yht. 333 (308), luku sisältää valmistavan opetuksen 13 oppilasta, Valtimon koulu yht. 138 (151), Porokylän koulu yht. 228 (232).

Koulujen oppilaskuntatoimintaan on varattu yhteensä 2 700 € koulujen oppilasmäärien suhteessa.

Oppilaskohtaisten oppimateriaalimäärärahojen taso pidetään vuoden 2025 määrärahatasolla.

 Koulutarvikemääräraha on:

 alakouluissa 37 € / oppilas

 yläkoulussa 42 € / oppilas

 iltapäivätoiminnassa 30 € / oppilas. 

 Oppikirjoihin varattava määräraha on:

 alakoulussa 152 € / oppilas

 yläkoulussa 168 € / oppilas

Työaineiden materiaaliraha on alakoulussa 34 € / oppilas, yläkoulussa 86 € / oppilas, iltapäivätoiminnassa 22 € / oppilas. Muuhun kirjallisuuteen ei ole määrärahavarausta. Muun kirjallisuuden käytössä hyödynnetään kaupungin kirjaston aineistoa.

Perusopetuksen ateriakustannukset ovat yhteensä 643 776 € (630 808). Kokonaishinta sisältää kerhojen välipalan.

 Ateriahinnat koulussa:

 - lounas 4,50 € (4,30 €)

 - lounas, erityisruokavalio 6,15 € (6,15 €)

 - välipala, iltapäiväkerho 1,50 € (1,45 €)

Koulukuljetusten nykyiset sopimukset ovat voimassa lukuvuoden 2026-2027 loppuun saakka ja mahdollinen 2 vuoden option käyttö. Koulukuljetuksiin (sisältää kaikki kuljetukset myös koulun ulkopuolisiin opetuskohteisiin) on varattu yhteensä 1 350 237 € (1 365 100 €). Koulukuljetusten sopimusten mukaiset indeksitarkistukset tehdään keväällä 2026.

Opetus- ja koulutuspalveluiden tulosalueeseen kuuluu vuoden 2026 alusta alkaen nuorisopalveluiden kustannuspaikka.

Nuorten työllistymistä edistäviin kesätyöseteleihin 15-20-vuotiaille nuorille on varattu 23 500 €, josta 13-28-vuotiaiden nuorten yritysseteleihin 3 500 € jossa tavoitteena on perustaa 7 kesäyritystä. 4H-yhdistys perehdyttää ja kouluttaa nuoret yritystoiminnan perustamiseen liittyvissä asioissa.

Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus Oy:lle on varattu määrärahat kaupungin ja yhtiön välisen sopimuksen mukaisesti nuorisopalvelujen järjestämisestä seuraavasti: nuorisotyön korvausta 87 150 €. Nuorten paja Apajan toiminnan ylläpitokorvaus 99 440 €.

Nuorisotoiminnan ja kylien toiminta- ja kohdeavustuksiin on varattu 22 000 €.

 Lukiokoulutus

Lukio-opiskelijoiden määrä on hieman pienentynyt edellisen lukuvuoden tasosta ollen 95 päivälukion opiskelijaa. Lukiotaipaleensa Nurmeksessa aloittaneiden nuorten joukossa on mukana kaksi uutta kansainvälistä opiskelijaa, toinen Vietnamista ja toinen Myanmarista. Heidän tarkoituksenaan on opiskella koko lukion oppimäärä ja suorittaa aikanaan ylioppilastutkinto. Suomen hallitus on kaavailemassa EU ja ETA-alueiden ulkopuolisille nuorille lukukausimaksua ja lukioille maksettavan valtionosuuden poistamista. Läpi mennessään tämä tarkoittaa kansainvälisten nuorten sisäänoton lopettamista myös Nurmeksessa.

Opiskelijamäärissä sekä tuntikehyksessä ei vuonna 2026 tapahdu talousarvioon vaikuttavia suuria muutoksia. Virassa olevan henkilöstön lisäksi on yksi sivutoiminen tuntiopettaja (erityisopetus). Kaikissa viroissa on kelpoiset opettajat.

Päivälukion ryhmissä ovat mukana Riverian Nurmeksen yksikön kahdentutkinnon opiskelijat, heitä on yhteensä 8 opiskelijaa. Lukio laskuttaa ammattiopistoa opiskelijoiden suorittamista opintojaksoista sekä lukion hankkimista oppikirjoista sekä muista materiaaleista. Syksyn 2025 aikana käynnistetään neuvottelut yhteistyösopimuksen päivittämisestä.

Talousarvioon tarvittava varaus opiskelumateriaaleihin (13 500 €) on jonkin verran edellistä vuotta pienempi. Tarvetta on lähinnä paperikirjojen täydennyksille sekä digitaalisille materiaaleille sekä opettajille että erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville abiturienteille.

Aikuislukiossa on kirjoilla vain aineopiskelijoita, jotka suorittavat yksittäisten oppiaineiden opintojaksoja. 

Lukion remontoiduista tiloista maksetaan siivouksen (42 000 €) lisäksi käyttövuokraa ja remontista johtuvaa pääomavuokraa (337 800 €).

Lukio-opiskelija käyttää lähes koko ajan oppitunneilla henkilökohtaista kannettavaa tietokonetta. Koneiden kuuluu toimia moitteettomasti ja opiskelijoiden käytössä olevia kannettavia tietokoneita uusitaankin sitä mukaa kun entisten laitteiden leasingaika päättyy. Osa toimivista koneista on voinut olla käytössä pidempäänkin. ICT-kulut ovat varsin korkeat, 60 500 €.

Opetusryhmien keskimääräinen opiskelijamäärä 13,9 (14,1 opiskelijaa/opintojakso) on suunnilleen sama kuin edellisenä lukuvuonna. Lyhyiden kielten opetuksessa hyödynnetään yhteistyöoppilaitoksia.  Osa lyhyen kielten kursseista hankitaan Sanoma Pro:n tytäryhtiöltä Tutorhouselta, tällaisia opintojaksoja ovat mm. italia, japani, espanja, venäjä ja saksa.

Myös talousarviossa vuodelle 2026 on varauduttu opetuspalvelujen ostoon ulkopuolisilta (8 500 €). Summa sisältää lähinnä edellä mainittujen lyhyiden kielten opintojaksojen hankkimisen lisäksi myös yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa suoritettavat kurssit. Muiden ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavien oppiaineiden syventävät opintojaksot voidaan järjestää koulun omin voimin.

Nurmeksen lukion Erasmus-hankkeet suuntautuvat Italiaan ja Ranskaan. Tarkoituksena on tehdä Nurmeksesta myös pitkäkestoinen vaihto sekä ottaa vastaa pitkäkestoisia vaihto-opiskelijoita. Kaksi Nurmeksen lukion ensimmäisen vuosiluokan opiskelijaa on lähdössä pitkäkestoisen vaihtoon Italiaan. Erasmus-rahoituspäätös vuodelle 2025 oli 22 277 €, tästä summasta osa siirtyy käytettäväksi vuoden 2026 puolella.

Sivistysjohtaja: Hyvinvointi- ja sivistyslautakunta päättää

1. hyväksyä hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden talouden tuottavuusohjelman vuodelle 2026

2. hyväksyä hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden talousarvioesityksen vuodelle 2026

3. esittää talouden tuottavuusohjelman ja talousarvion edelleen kaupunginhallituksen ja - valtuuston hyväksyttäväksi.

Hyvinvointi- ja sivistyslautakunta: 

Keskustelun aikana Veijo Karppinen teki muutosesityksen pohjaesityksen kohtaan yksi, hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen talouden tuottavuusohjelma vuodelle 2026, että avoimen päiväkodin lakkauttaminen poistetaan tuottavuusohjelmasta ja avoimen päiväkodin kustannukset lisätään talousarvioon vuodesta 2026 alkaen. Veijo Karppisen tekemä muutosesitys ei saanut kannatusta ja se raukesi kannattamattomana.

Keskustelun aikana Veijo Karppinen teki muutosesityksen pohjaesityksen kohtaan yksi, hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen talouden tuottavuusohjelma vuodelle 2026, että kodinhoidontuen kuntalisän lakkauttaminen poistetaan tuottavuusohjelmasta ja talousarvioon vuodelle 2026 lisätään kotihoidontuen kuntalisä 200 €/kk.

Anne Härkin kannatti Veijo Karppisen muutosesitystä kotihoidontuen kuntalisän lisäämisestä talousarvioon vuodelle 2026.

Puheenjohtaja totesi, että pohjaesityksestä on tehty muutosesitys, jota on kannatettu ja asiasta suoritetaan äänestys.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Veijo Karppisen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin nolla (0) JAA-ääntä ja seitsemän (7) EI-ääntä.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 1/§ 24.

Puheenjohtaja totesi Veijo Karppisen muutosesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.


Keskustelun aikana Veli-Matti Hurskainen teki muutosesityksen pohjaesityksen kohtaan yksi hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen talouden tuottavuusohjelma vuodelle 2026. Hän esitti, että avoimen päiväkodin toiminta palautetaan takaisin kun uusi päiväkoti aloittaa ja tilat avoimelle päiväkodille varataan uudesta päiväkodista.

Anne Härkin kannatti Veli-Matti Hurskaisen muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että pohjaesityksestä on tehty muutosesitys, jota on kannatettu ja asiasta suoritetaan äänestys.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Veli-Matti Hurskaisen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin kolme (3) JAA-ääntä ja kolme (3) EI-ääntä ja yksi (1) tyhjä ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtaja äänesti JAA.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 2/§ 24.

Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.


Keskustelun aikana Veli-Matti Hurskainen teki muutosesityksen pohjaesityksen kohtaan yksi hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen talouden tuottavuusohjelma vuodelle 2026, että seniorikortin lakkauttaminen poistetaan tuottavuusohjelmasta ja lisätään talousarvioon vuodelle 2026.

Anne Härkin kannatti Veli-Matti Hurskaisen muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että pohjaesityksestä on tehty muutosesitys, jota on kannatettu ja asiasta suoritetaan äänestys.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Veli-Matti Hurskaisen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin yksi (1) JAA-ääni ja kuusi (6) EI-ääntä.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 3/§ 24.

Puheenjohtaja totesi Veli-Matti Hurskaisen muutosesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.


Keskustelun aikana Veijo Karppinen teki muutosesityksen pohjaesityksen kohtaan kaksi, hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen talousarvioesitys vuodelle 2026, että juniorikorttiin varattu euromäärä 25 000 € tuplataan, jolloin vuodelle 2026 varattava määräraha olisi 50 000 €.

Anne Härkin kannatti Veijo Karppisen muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että pohjaesityksestä on tehty muutosesitys, jota on kannatettu ja asiasta suoritetaan äänestys.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Veijo Karppisen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin nolla (0) JAA-ääntä ja seitsemän (7) EI-ääntä.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 4/§ 24.

Puheenjohtaja totesi Veijo Karppisen muutosesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.


Keskustelun aikana Veli-Matti Hurskainen teki muutosesityksen pohjaesityksen kohtaan kaksi, hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen talousarvioesitys vuodelle 2026; varhaiskasvatuksen tulosalueen toiminnallisiin tavoitteisiin. Hän esitti sinne lisättäväksi toiminnallisen tavoitteen (Uuden päiväkodin suunnitteluun osallistuminen käyttäjien toiveet ja tarpeet huomioiden) perään lause: "Otetaan huomioon myös avoimen päiväkodin tilatarve."

Anne Härkin kannatti Veli-Matti Hurskaisen muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että pohjaesityksestä on tehty muutosesitys, jota on kannatettu ja asiasta suoritetaan äänestys.

Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Veli-Matti Hurskaisen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Seuranneessa äänestyksessä annettiin yksi (1) JAA-ääntä ja kuusi (6) EI-ääntä.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 5/§ 24.

Puheenjohtaja totesi Veli-Matti Hurskaisen muutosesityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.


Hyvinvointilautakunta päättää

1. hyväksyä hyvinvointipalvelujen talouden tuottavuusohjelman vuodelle 2026 edellä äänestyksen kautta päätetyin muutoksin.

2. hyväksyä äänestyksen mukaisesti hyvinvointipalvelujen talousarvioesityksen vuodelle 2026  edellä äänestyksen kautta päätetyin muutoksin.

3. esittää talouden tuottavuusohjelman ja talousarvion edelleen kaupunginhallituksen ja - valtuuston hyväksyttäväksi.

Merkitään pöytäkirjaan, että puheenjohtaja keskeytti kokouksen kello 18.08-18.18 väliseksi ajaksi.

Merkitään pöytäkirjaan, että kulttuuripäällikkö ja varhaiskasvatuspäällikkö sekä henkilöstö- ja taloussihteeri olivat läsnä tämän asian käsittelyn ajan asiantuntijoina ja poistuivat kokouksesta kello 18.40.