RSS-linkki
Kokousasiat:https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:443/nurmes/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 26.10.2026/Pykälä 92
| Otsikko |
|---|
| Oheismateriaali 1Nurmeksen kaupunki luonnos lausunnosta ja vastauksesta asiakirjapyyntöön 22.10.2026 (pdf 303.05 kb) |
Poikkeamislupa kiinteistölle 541-111-192-4, teleliikennemasto
Kaupunkirakennelautakunta 12.05.2026 § 41
Rakennustarkastaja: Hakemuksen kohde:
Nurmeksen kaupungin Läntinen kaupunginosa, kortteli 192, asuinpientalojen korttelialue AP-1, kiinteistö 541-111-192-4, osoite Kirkkokatu 35. Alue kuuluu RKY-alueeseen (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt).
Kaavatilanne:
Alueella on voimassa 25.2.1983 laadittu asemakaava.
AP-1:Asuinpientalojen korttelialue, jolle voidaan sijoittaa liike- ja toimisto- ja käsityöteollisuustiloja enintään 25 % tontille sallitusta kerrosalasta, ellei kaavassa ole toisin määrätty.
Korttelialueelle ei saa sijoittaa sellaista toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöön melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä.
Rakennushanke ja hankkeeseen ryhtyvä:
Hankkeeseen ryhtyvä: Kiinteistön 541-111-192-4 yksityinen omistaja.
Erillislaitteen (Teleliikennemasto noin 39 m ja laitetila 8 k-m2) rakentaminen.
Masto on tyveltään putki- ja yläosaltaan ristikkorakenteinen. Maston perustukset tehdään maanvaraisperustuksena ja mahdollinen paalutuksen tarve selvitetään maaperätutkimuksen jälkeen. Masto tuodaan paikalle osina ja kootaan rakentamispaikalla nosturiauton avulla. Elementtirakenteinen laitetila tuodaan rakennuspaikalle valmiina ja nostetaan elementtiperustuspalkkien päälle. Laitetila liitetään sähköverkkoon ja kuituyhteyteen. Mastoon ei tule harusvaijereita, lentoestevaloja eikä päivämerkintävärejä. Maston, puiden latvojen yläpuolella ympäristöön näkyvä osa, on noin 60 cm levyinen ja ristikkorakenteinen. Mastoa ei ole tarkoitus aidata, vaan se varustetaan kiipeämiseen estävällä nousuesteellä. Rakentamisajan jälkeen mastolle ei ole muuta liikennettä kuin huoltokäynnit.
Rakentamisrajoitus:
Asemakaavassa (AP-1) ei ole osoitettua tukiasemapaikkaa tai muuta radioteknisesti tai ympäristöllisesti sopivaa paikkaa tukiasemalle (masto ja laitetila).
Asian käsittelyyn liittyvät lait, asetukset:
Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014, SVPL) Rakentamislaki 44 §, Sijoittamisen edellytykset asemakaava-alueella Rakentamislaki 57 §, Poikkeamislupa Rakentamislaki 64 §, Kuuleminen ja tiedottaminen Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1045/2018
Ilmailulaki 158 §
Alueidenkäyttölaki AKL 86 §, Kuuleminen poikkeamista koskevan hakemuksen johdosta
Hakijan esittämät perustelut ja erityiset syyt:
Toimivat televerkot ovat nyky-yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömiä. Varsinkaan vanhemmissa asemakaavoissa ei kuitenkaan ole varattu paikkoja telemastoille, joten telemastojen rakentamisen ilman poikkeamislupamenettelyä ei käytännössä ole mahdollista. Myöskään Nurmeksen keskusta-alueella, suunnitellun maston tarvealueella ei kaavassa ole osoittua paikkaa telemastolle. Alueella ei ole myöskään ympäristöään selvästi korkeampia rakennuksia teleantennien asentamiseksi.
Masto tulee olemaan kaikkien teleoperaattoreiden käytettävissä, ja se mahdollistaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömien tietoliikenneyhteyksien parantamisen sekä mobiiliverkon kapasiteetin kasvattamisen Nurmeksen keskusta-alueella. Näin hanke edistää telepalvelulainsäädännön keskeisten vaatimusten toteutumista:
- Viestintäpalvelujen saatavuus ja laatu:
Lainsäädäntö edellyttää, että viestintäverkot ja -palvelut ovat käyttäjien saatavilla kohtuullisin ehdoin koko maassa. Asuntoalueilla tämä tarkoittaa käytännössä riittävää kuuluvuutta, tiedonsiirtonopeutta ja yhteyksien toimintavarmuutta. Telemaston rakentaminen parantaa verkon peittoa ja vähentää katvealueita, mikä on edellytys lain vaatimusten täyttymiselle.
- Kapasiteetin riittävyys kasvavassa käytössä:
Mobiilidatan käyttö kasvaa jatkuvasti ja erityisesti tiiviillä asuinalueilla verkon kapasiteetti voi ruuhkautua. Uusi masto mahdollistaa verkon kuorimuksen jakamisen ja kapasiteetin kasvattamisen, mikä tukee lain tavoitetta tarjota laadukkaita ja häiriöttömiä palveluja kaikille käyttäjille.
- Teknologianeutraalius ja usean operaattorin käyttö:
Telepalvelulainsäädäntö korostaa kilpailun ja infrastruktuurin tehokkaan käytön edistämistä. Masto, joka on kaikkien teleoperaattorien hyödynnettävissä, tukee tätä tavoitetta vähentämällä päällekkäisen infrastruktuurin tarvetta ja edistämällä tasapuolisesti toimintaedellytyksiä.
- Yhteiskunnan kriittiset toiminnot ja varautuminen:
Luotettavat tietoliikenneyhteydet ovat keskeisiä viranomais- toiminnalle, pelastustoimelle ja muille yhteiskunnan kriittisille palveluille.
Lainsäädäntö velvoittaa varmistamaan viestintäverkkojen toimintavarmuuden myös häiriötilanteissa. Asuntoalueelle sijoittuva masto parantaa verkon redundanssia (luotettavuus, toimintavarmuus, saatavuuden lisääminen).
- Tarkoituksenmukainen sijoittuminen:
Verkon suunnittelussa mastojen sijainti määräytyy teknisten vaatimusten mukaan. Rittävän kuuluvuuden varmistaminen edellyttää mastojen sijoittamista lähelle käyttäjiä, eli usein asuinalueille. Vaihtoehtoiset sijainnit kauempana eivät välttämättä täytä lain edellyttämää palvelutasoa.
Hakijan mielestä kaavasta poikkeamiselle on erityinen syy, eikä poikkeaminen myöskään:
- aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle,
- vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista,
- vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, tai
- johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Naapurien kuuleminen:
Rakentamislaki 64 §:
Kunnan on ennen poikkeamislupaa koskevan päätöksen tekemistä kuultava naapureita ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin rakentamishanke voi huomattavasti vaikuttaa.
Kuuleminen suoritettiin Nurmeksen kaupungin rakennusvalvonnan toimesta erillisellä kirjeellä 13.4.2026 yhdeltätoista kiinteistön omistajalta.
Palautuspäivään 30.4.2026 mennessä saatiin yhdeksältä kiinteistön omistajalta kirjalliset vastaukset.
Viideltä kiinteistön omistajalta kirjallinen huomautus.
Kahdelta kiinteistön omistajalta ei kommentoitavaa.
Yhdeltä kiinteistön omistajalta ei huomautettavaa
Kahdelta kiinteistönomistajalta ei tullut vastausta.
Naapurien kuulemisen asiakirjat sekä niihin liittyvät vastineet ovat oheismateriaalina lautakunnan jäsenillä.
Lausuntopyynnöt ja lausunnot:
Nurmeksen kaupungin rakennusvalvonta pyysi erilliset lausunnot teleliikennemaston rakentamiseen liittyen seuraavilta viranomaisilta:
Lupa- ja valvontavirasto, LVV Joensuu:
- Lupahakemuksen mukaisen erillislaitteen rakentaminen ei alueidenkäytön osalta lähtökohtaisesti aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle (RakL 57 § 2 mom. kohta 1). Maston rakentamiselle ei voida katsoa myöskään olevan merkittäviä vaikutuksia Nurmeksen rautatieaseman ja vanhan Kauppalan RKY-alueille, jolloin rakentaminen ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista (RakL 57 § 2 mom. kohta 3).
- Maston rakentamisesta koituvat turvallisuusnäkökulmat, ja sitä kautta mahdollisuus maston sijoittamiselle kiinteistölle 541-111-192-4, tulee kuitenkin selvittää.
Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo, Joensuu:
- Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo on perehtynyt poikkeamislupahakemukseen sekä sen yhteydessä toimitettuihin suunnitelmiin. Alueellinen vastuumuseo ei näillä tiedoin puolla kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavan korkean maston (39 m) sijoittamista valtakunnallisesti merkittävälle rakennetun kulttuuriympäristön alueelle.
- Museon näkemyksen mukaan maston sijoittamista koskevia vaihtoehtoja tulee ensisijaisesti tarkastella Nurmeksen keskustaa ja vanhaa kauppalaa koskevassa vireillä olevassa osayleiskaavassa.
Nurmeksen kaupunki, Nurmeksen museo
- Hakemuksessa perustellaan maston sijoittamista asuinpientaloalueen kaava-alueelle viranomaistoiminnalla ja huoltovarmuudella. Nämä eivät kuitenkaan ole perusteita maston sijoittamiselle valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (RKY) ja ylipäätään yksityisomistuksessa olevan pientalon pienikokoiselle piha-alueelle. Alueen läheisyydessä kohoaa ortodoksisen kirkon torni, joka kauniisti ja rauhallisesti hallitsee alueen näkymää.
Hakemukseen liitetyissä havainnekuvissa ei löydy kuvaa, joka havainnollistaisi suunnitelmaa maisemallisesti tärkeiden vesistöjen eli Nurmesjärven ja Pielisen suunnalta katsottuna. Toteutuessaan mastohanke pilaisi alueen yleisilmeen, aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle, turmelisi ponnistelut vanhan kauppalan matkailullisen imagon kehittämiseksi ja veisi pohjan alueen kaavamääräysten noudattamisesta ja valvomisesta sekä vähentäisi viihtyvyyttä. Masto myös laskisi naapurikiinteistöjen jälleenmyyntiarvoa.
Hakija on rakennuksen ja tontin omistaja, eikä teleoperaattori. Alueella ei ole muita suunnitellun maston kaltaisia rakennelmia. Nurmeksen museo vastustaa maston sijoittamista kyseiseen paikkaan sekä ylipäätään Vanhan kauppalan RKY-alueelle.
On syytä laatia perusteellinen selvitys mahdollisista maston sijoituspaikoista. On tutkittava, voidaanko masto sijoittaa RKY-alueen ulkopuolelle. Huoltovarmuuden takaamiseksi tulee ensisijaisesti huomioida julkisessa omistuksessa olevat alueet.
Säteilyturvakeskus, STUK:
- Matkaviestintukiasemien radiotaajuisia kenttiä koskevat altistuksen raja-arvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1045/2018. Raja-arvot suojaavat kaikilta radiotaajuisten kenttien tunnetuilta terveyshaitoilta.
- Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät raja-arvot ylity paikoissa, joihin väestöltä on vapaa pääsy. STUK valvoo väestön altistusta tukiasemien radiotaajuisille kentille.
- Antennit ovat ainoa teleliikennemaston säteilevä osa. Raja-arvot voivat ylittyä enimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä tukiasema-antennista pääkeilan suunnassa. Altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Tukiasema-antennit sijoitetaan suunnitellun maston yläosaan, jolloin väestöllä ei ole vapaata pääsyä paikkoihin, joissa raja-arvot voisivat ylittyä. Väestön altistus jää tällaisessa tapauksessa selvästi raja-arvoja pienemmäksi.
- Säteilyturvallisuuteen liittyvät syyt eivät estä suunnitellun teleliikennemaston rakentamista.
Nurmeksen kaupunki, maankäyttö:
- Hakemuksen kohde sijaitsee asemakaavan mukaisella asuinpientalojen korttelialueella (AP-1), jolle kaavamääräyksen mukaan voidaan sijoittaa liike- toimisto ja käsityöteollisuustiloja enintään 25 % tontille sallitusta kerrosalasta. Korttelialueelle ei saa sijoittaa sellaista toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöön melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Suunniteltu rakentaminen on kaavan vastaista.
- Mahdollista poikkeamislupaa varten on kuultava naapureita.
- Rakennettavaksi suunniteltu masto on korkeudeltaan 39 metriä eli noin 12-kerroksisen kerrostalon korkuinen. Mahdollinen jäänmuodostus tornirakenteeseen ja siitä johtuva suoja-alueen koko tulee selvittää. Onko suunnitelmissa esitetty suoja-alue riittävä, että jäätä ei tipu viereisten tonttien alueelle.
Pelastusviranomainen:
- Pelastuslaitos ei näe tarpeelliseksi yksityistä teleliikennemastoa taajama-alueella. Pelastuslaitoksen järjestelmät eivät tarvitse yksityistä teleliikennemastoa huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Ympäristönsuojelu:
- Maston sijoittaminen pienelle AP-1 tontille rajoittaa merkittävästi tontin käyttöä, sekä haittaa myös naapuri pientalojen käyttöä. Teleliikennemaston sijoittaminen yksityisomistuksessa olevalle kiinteistölle ei ole huoltovarmuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Hakemuksen asemapiirroksessa ei käy ilmi kiinteistön autopaikkojen, jätehuollon, leikkipaikkojen/oleskelualueen ja istutetun alueen sijoittelua.
Traficom, Liikenne- ja viestintävirasto:
- Nurmeksen kaupungin alueelle, kiinteistölle 541-111-192-4 suunniteltu teleliikennemasto, korkeus 39 metriä maanpinnasta (138 metriä merenpinnasta), sijaitsee alueella, jossa ilmailulain 158 §:n mukainen lentoestelupa edellytetään vasta yli 60 metriä maanpinnasta kohoavalle pystytettävälle kohteelle. Tätä kohdetta ei ole myöskään tarpeen varustaa lentoestevaloilla tai päivämerkinnöillä (lentoestemaalaus).
Lausunnot ja niihin liittyvät vastineet ovat kokousasian liitteenä sekä oheismateriaalina lautakunnan jäsenillä.
Ratkaisuvalta:
Nurmeksen kaupungin hallintosäännön (voimassa 1.6.2025 alkaen) 22 §:n mukaan Kaupunkirakennelautakunta päättää rakentamislain 57 ja 58 §:n mukaisista poikkeamisluvista. Mikäli poikkeamislupapäätös on myönteinen, on telemaston rakentamiselle haettava rakentamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan laivoimaisuuden tulosta. Jos rakentamislupaa ei haeta mainitun ajan kuluessa, poikkeamispäätös raukeaa, eikä sitä voi enää käyttää luvan perusteena.
Tekninen johtaja:
Kaupunkirakennelautakunta myöntää esittelyssä haetun poikkeamisluvan seuraavin perustein:
- Hanke edistää kaupungin digitaalista saavutettavuutta ja siten osaltaan lisää elinvoimaa.
- Hakemuksen mukainen maston paikka on saavutettavuudeltaan hyvä.
- Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
- Poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun, eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
- Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta muutoin merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Kaupunkirakennelautakunta:
Kaupunkirakennelautakunta päätti yksimielisesti, että poikkeamislupaa ei myönnetä. Kaupunkirakennelautakunta edellyttää, että tietoliikenneverkon tarpeet otetaan huomioon yleiskaava- ja asemakaavatyössä.
Merkittiin pöytäkirjaan, että kaupunginhallituksen edustaja Jari Ruokolainen saapui kokoukseen Teamsin välityksellä tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 17.09.
Merkittiin pöytäkirjaan, että tämän kokousasian käsittelyssä kuultiin asiantuntijana rakennustarkastaja Tapio Rokkosta.
Kaupunkirakennelautakunta 03.08.2026 § 64
Tekninen johtaja: Nurmeksen kaupungille on saapunut Itä-Suomen hallinto-oikeudelta selvityspyyntö (Dnro 1434/03.04.04.04.16/2026) liittyen kaupunkirakennelautakunnan päätökseen (KRL12.5.2026 § 41) teleliikennemaston poikkeamislupahakemus.
Hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian kaupunkirakennelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalainen lautakunnan päätös ei sisällä perusteluja eikä viittauksia edellä mainittuun päätöksen selostusosassa olevaan aineistoon. Päätöksessä ei ole perusteltu eikä yksilöidysti selostettu, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, eikä arvioitu millä perusteella rakentamislaissa poikkeamiselle säädettyjen edellytysten ei ole tässä tapauksessa katsottu täyttyvän. Päätös ei täytä hallintolain vaatimuksia päätöksen perustelemisesta.
Hallinto-oikeus ei ensi asteena ota asiaa käsiteltäväkseen, vaan edellä lausutuilla perusteilla kumoaa lautakunnan päätöksen ja palauttaa asian sille uudelleen käsiteltäväksi ja lainmukaisesti perustellun päätöksen antamiseksi.
Tekninen johtaja:
Kaupunkirakennelautakunta käsittelee asian poikkeamislupa kiinteistölle 541-111-192-4, teleliikennemasto uudelleen ja antaa lainmukaisesti perustellun päätöksen.
Kaupunkirakennelautakunta:
Kaupunkirakennelautakunta päätti yksimielisesti, että poikkeamislupaa ei myönnetä seuraavin perusteluin
Viite Rakentamislaki 57§ 2. mom: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Perustelu: Keskeneräinen yleiskaavatyö, poikkeamislupahakemuksen mukainen teleliikennemasto määrittelisi maston paikan ennakkoon ennen kaavan valmistumista.
Viite: Rakentamislaki 57§ 2. mom: 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Perustelut: Kyseessä on voimassa olevan asemakaavan mukainen RKY-alue, jota kaupunki markkinoi elinvoimatekijänä. Lisäksi päätös tukee kaupungin voimassa olevaa kuntastrategiaa ”Taajamien ja kylien vetovoiman kehittäminen” tätä edistetään alueidenkäyttölain mukaisilla kaavoituskatsauksilla (AKL 7§ Kaavoituskatsaus).
Lisäksi esitetyssä visualisoinnissa maston korkeus on todellista matalampi (vertaa suhde rakennuksen korkeuteen). Lisäksi mastosta puuttuvat antennit, jotka lisäävät maston näkyvyyttä.
Viite Rakentamislaki 67§ 2. mom: Kunnan on pyydettävä museoviranomaisen lausunto jos 1. momentissa tarkoitettua lupaa haetaan kohteeseen tai alueelle: 4) joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai valtakunnallisesti merkittävään arkeologiseen kohteeseen.
Perustelu: RKY-alue määrittelee ehtoja ja museoviranomaiset vastustavat hanketta.
Lisäksi kaupunkirakennelautakunta edellyttää, että tietoliikenneverkon tarpeet otetaan huomioon yleiskaava- ja asemakaavatyössä.
Kaupunkirakennelautakunta 26.10.2026 § 92
122/10.03.00.02/2026
Rakennustarkastaja: Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt Nurmeksen kaupungin kaupunkirakennelautakunnalta lausuntoa tarvittavine asiakirjaliitteineen kiinteistön 541-111-192-4 omistajan tekemän valituksen Nurmeksen kaupungin kaupunkirakennelautakunnan muutoksenhaunalaisesta päätöksestä, 03.08.2026, § 64.
Itä-Suomen hallinto-oikeus, 17.09.2026, diaarinumero 2310/03.04.04.04.16/2026.
Lausunto ja asiakirjat on toimitettava hallinto-oikeudelle viimeistään 19.10.2026.
Nurmeksen kaupunkirakennelautakunta on pyytänyt 18.09.2026 hallinto-oikeudelta jatkoaikaa 1.11.2026 saakka. Hallinto-oikeus on myöntänyt lisäaikaa pyynnön mukaisesti.
Nurmeksen kaupunki on pyytänyt oikeudellisen tilanteen arvioimiseksi sekä Itä-Suomen hallinto-oikeudelle annettavan lausunnon ja vastauksen laatimiseksi asiantuntija-apua Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy:ltä. Asianajotoimiston laatima erillinen lausunto ja vastaus asiakirjapyyntöön Dnro 2310/2026 toimitetaan kaupunkirakennelautakunnalle oheismateriaalina.
Itse selostus asiasta kopioidaan esityslistaan Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy:n laatiman tekstin mukaisena:
Nurmeksen kaupungin kaupunkirakennelautakunta (jäljempänä myös lautakunta) on vastaanottanut Itä-Suomen hallinto-oikeudelta 17.9.2026 päivätyn lausunto- ja asiakirjapyynnön liittyen lautakunnan 3.8.2026 tekemästä päätöksestä § 64 tehtyyn valitukseen. Lausunnon tulee pyynnön mukaan sisältää selostus asiasta, vastaus valittajan esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin sekä lausuma esitetystä selvityksestä. Lisäksi kaupunkiraken-nelautakuntaa on pyydetty toimittamaan kaikki valituksenalaisen päätöksen perusteena olleet asiakirjat ja muu tarvittava selvitys. Hallinto-oikeus on sittemmin asettanut lausunnon ja asiakirjaselvityksen määräpäiväksi 31.10.2026.
Asiassa on kyse kiinteistöön 541-111-192-4 kohdistuvasta teleliikennemastoa ja laitetilaa koskevasta poikkeamislupa-asiasta. Kaupunkirakennelautakunta päätti alun perin päätöksellään 12.5.2026 § 41 olla myöntämättä poikkeamislupaa. Valittaja valitti ko. päätöksestä ja Itä-Suomen hallinto-oikeus päätti päätöksellään 1434/2026 kumota päätöksen ja palauttaa asian kaupunkirakennelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi päätöksen perustelemisen puutteellisuuden vuoksi. Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asian uudelleen ja päätti edelleen valituksenalaisella päätöksellään olemaan myöntämättä poikkeamislupaa. Päätöksen perusteluissa on viitattu rakentamislain 57 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohtiin sekä museoviranomaisten hankkeen vastustamiseen.
Kiinteistön 541-111-192-4 omistaja (jäljempänä valittaja) on valituksessaan vaatinut kaupunkirakennelautakunnan päätöksen kumoamista ja muuttamista siten, että hänen hakemansa poikkeamislupa myönnetään. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että päätös kumotaan ja asia palautetaan kaupunkirakennelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Valittaja on esittänyt perusteinaan muun ohella, että päätös on perusteltu puutteellisesti, siinä olisi tullut osoittaa konkreettinen oikeudellinen este, rakentamislain 57 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohtia on tulkittu virheellisesti, havainnekuvia on tulkittu virheellisesti, ja että hallintolain 31 §:n mukainen selvittämisvelvollisuus ja 6 §:n mukainen puolueettomuus on laiminlyöty. Valittaja on käsityksenään esittänyt asian ratkaisevan oikeudellisen kysymyksen olevan se, onko lautakunta osoittanut, että maston sijainti, RKY-status, maisemavaikutukset, vireillä oleva yleiskaava tai havainnekuvia koskeva arvostelu muodostavat rakentamislain 57 §:n 2 momentissa tarkoitetun poikkeamisluvan esteen. Tarkemmat perustelut ilmenevät valittajan valituksesta, joka on lautakunnan jäsenillä oheismateriaalina
Nurmeksen kaupunki on pyytänyt asiassa asiantuntija-apua Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy:ltä, joka on laatinut lausunnosta ja vastauksesta asiakirjapyyntöön luonnoksen, joka on tämän kokouspykälän liitteenä. Lausunnon johtopäätöksenä on tiivistetysti se, että päätöksen perustelut täyttävät niille hallintolaissa asetetut vähimmäisvaatimukset. Toisin kuin aikaisemman lautakunnan päätöksen kohdalla, nyt valituksenalaisessa päätöksessä on sekä viitattu päätöksen selostusosassa olevaan aineistoon (kes-keneräinen yleiskaavatyö, alue on RKY-alue, kaavoituskatsaus, museoviranomaisten ei-puoltavat lausunnot) ja perusteltu, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Vaikka perustelut sinänsä ovat suppeat, niistä kuitenkin ilmenee, millä perusteilla rakentamislaissa poikkeamiselle säädettyjen edellytysten ei ole tässä tapauksessa katsottu täyttyvän.
Toissijaisesti, vaikka asiassa arvioitaisiin vastoin edellä todettua poikkeamiselle säädettyjen edellytysten täyttyvän, on rakentamislain 57 §:ssä säädetyissä esteperusteissa joka tapauksessa kyse sellaisista seikoista, joiden ollessa käsillä poikkeamislupaa ei saa myöntää. Poikkeamisluvan myöntämistä koskevaan harkintaan kuuluu sekä oikeusharkintaa että tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Poikkeamislupaa ei saa myöntää, jos se aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Keskeistä asiassa on se, ettei lupaa edellytysten täyttyessäkään ole pakko myöntää. Mikäli käsillä on rakentamislain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityinen syy, eikä ko. säännöksen 2 momentin 1–4 mukaisia esteperusteita arvioida olevan, kaupunki voi päättää joko myöntää luvan tai olla myöntämättä sitä. Lupaharkinnassa on noudatettava yleisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita, mutta muilta osin asia on lautakunnan harkittavissa.
Asian keskeinen aineellisoikeudellinen kysymys on erillinen suhteessa menettelyvirhettä eli päätöksen perusteiden puutteellisuutta koskevaan valitusperusteeseen. Siltä varalta, että hallinto-oikeus päätyisi arvioimaan valituksenalaisen päätöksen perusteluja koskevan vaatimuksen täyttymistä eri tavalla kuin kaupunkirakennelautakunta, lautakunta pyytää, että asiassa otetaan huomioon myös toimitettavassa lausunnossa esitetyt perusteet. Oi-keuskäytännössä on katsottu, että vaikka hallintopäätös olisi perusteltu puutteellisesti, ei päätöstä ole tarvetta kumota ainoastaan tällaisen menettelyvirheen perusteella, kun asiassa otetaan huomioon valitusprosessissa esitetty selvitys ja muut seikat, joista valittaja on saanut prosessin aikana lausua. Näin ollen kaupunkirakennelautakunta katsoo joka tapauksessa, ettei päätöksen kumoamiselle ole perusteita, vaan valitus tulee perusteettomana hylätä.
Vt. tekninen johtaja:
Kaupunkirakennelautakunta
1. merkitsee tiedokseen liitteenä olevan luonnoksen lausunnosta ja selvityksestä, ja
2. päättää, että se antaa liitteenä olevan luonnoksen mukaisen lausunnon ja vastauksen asiakirjapyyntöön Itä-Suomen hallinto-oikeudelle asiassa Dnro 2310/2026
Kaupunkirakennelautakunta: