RSS-linkki
Kokousasiat:http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net:80/joensuu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 07.04.2026/Pykälä 45
Mehtimäen uimahallin asemakaavan muutoksen luonnosten (Ve1 ja Ve2) nähtäville asettaminen
KRAKLK 07.04.2026 § 45
1705/10.02.03.00/2025
Tavoite ja tausta
Kaupunki on käynnistänyt Mehtimäen uimahallin kaavatyön loppuvuodesta 2025.
Työn taustalla on Mehtimäen uimahallin hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen (KV 29.09.2025 § 110) sekä alueen suunnittelua ohjeellisena ohjaava Mehtimäen kokonaissuunnitelma 2040 -työ (KH 10.11.2025 § 408). Hankesuunnitelma ja Mehtimäen kokonaissuunnitelma 2040 ovat luettavissa hankkeen oheismateriaalina Cloud Meetingissä.
- Hankesuunnitelman mukaan tavoitteena on, että uusi uimahalli olisi käytössä vuonna 2031 ja nykyinen Virkistysuimala Vesikko palvelisi siihen saakka, jolloin uimahallitoimintaan ei tulisi katkosta. Uimahallin toteutus edellyttää rakennuspaikan asemakaavoitusta. Kaavoitukselle on hankesuunnitelman aikataulussa varattu vuosi 2026.
- Uimahallin sijaintipaikkaa on selvitetty osana Mehtimäen kokonaissuunitelmaa 2040 (Mehtimäki Master Plan 2040). Sijaintipaikaksi valikoitui lopulta niin sanottu Lähtelän tontti muun muassa suotuisien maaperäolosuhteiden vuoksi. Nykyisestä Virkistysuimala Vesikosta erillinen sijainti mahdollistaa uuden uimahallin rakentamisen samalla, kun Vesikko on vielä käytössä. Lisäksi Lähtelän tontti sijoittuu luontevasti osaksi Mehtimäen monipuolista urheilupalvelujen kokonaisuutta.
- Mehtimäen alueelle on tunnusomaista erilaiset suurtapahtumat, kuten Ilosaarirock, joka on viime aikoina sijoittunut osittain myös rakentamattomalle Lähtelän tontille. Mehtimäen kokonaissuunnitelman 2040 mukaisessa uimahallisijoittelussa on huomioitu suurtapahtumien, kuten Ilosaarirockin, järjestämismahdollisuudet. Mehtimäen kokonaissuunnitelmaa ja uimahallin suunnittelua on laadittu yhteistyössä Ilosaarirockin kanssa.
- Lähtelän tontti on jo aiemmin asemakaavoitettu rakentamiskäyttöön tarkoitetuksi korttelialueeksi. Kaavanmukaisessa käyttötarkoituksessa (KOT) on varauduttu Tiedepuiston laajenemistarpeisiin. Asemakaava on peräisin vuodelta 2009, mutta alue ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla, eikä Tiedepuiston laajentamiselle näyttäisi olevan tarvetta näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Mehtimäen kokonaissuunnitelmassa 2040 monipuoliseksi Tiedepuisto-tyyppisen toiminnan sijaintipaikaksi tunnistettiin nykyinen Virkistysuimala Vesikon tontti, joka sijoittuu osaksi Mehtimäen kampusaluetta. Tontti vapautuu aikanaan muuhun käyttöön Vesikon käytön päätyttyä 2030-luvun alkupuolella.
Kaavaluonnokset (Ve1 ja Ve2)
Kaavaluonnosratkaisu perustuu edellä mainittuihin tavoitteisiin. Luonnos mahdollistaa uimahallin rakentamisen Lähtelän tontille siten, että suurtapahtumatoiminta voi alueella edelleen jatkua.
Suunnittelualue on osoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU). Uimahallin rakennuspaikka on osoitettu korttelialueen länsi-/luoteisosaan, jotta suurtapahtumien järjestämiselle jää edelleen riittävästi vapaata tilaa alueen itäosaan. Korttelialueen itäosa on kaavaratkaisussa osoitettu aukioksi, joka palvelee arkikäytössä uimahallin sisäänkäyntiä ja pysäköintiä.
Pysäköinti perustuu työtä varten laadittuun liikenneselvitykseen (WSP Finland Oy, 2026). Selvitystyö valmistuu lopullisesti ehdotusvaiheeseen mennessä, mutta keskeiset pysäköintiä koskevat asiat on huomioitu kaavaratkaisussa ja selostettu kaavaselostuksessa. Pysäköintiin hyödynnetään lähiympäristössä olevia valmiita Hallitien ja Raviradan pysäköintialueita (LPA, ja LPA-5), joiden käyttö tehostuu kaavamuutoksen myötä. Saattoliikenne ja liikuntaesteisten autopaikat on mahdollista sijoittaa aukiomaiselle alueelle uimahallin pääsisäänkäynnin läheisyyteen. Lisäksi pääsisäänkäynnille johtaa useammasta suunnasta pyörätieyhteydet, jotka mahdollistavat laadukkaan saavutettavuuden myös jalan ja pyörällä. Alue on myös joukkoliikenteen saavutettavissa.
Pysäköintiratkaisu ja rakentamistoimien kohdentaminen korttelialueen pohjoisosaan vapauttaa alueen eteläosan viherelementeille. Kaavaratkaisussa suunnittelualueen eteläosa on tarkoitus säilyttää nykyisenkaltaisena niittynä/ketona sekä puustoisena alueena, mikä samalla myös tukee alueen kaupunkikuvalllisia tavoitteita, luonnon monimuotoisuutta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.
Kaavaluonnosvaiheessa suunnittelualueelle tutkitaan kahta eri vaihtoehtoa (Ve1 ja Ve2). Toisessa vaihtoehdossa (Ve2) alueelle on osoitettu hotellirakennuksen rakennuspaikka Mehtimäen kokonaissuunnitelman 2040 alustavien tavoitteiden mukaisesti. Alueelle sijoittuva hotelli voisi parhaimmillaan lisätä Mehtimäen urheilu- ja bisnesmajoituskapasiteettia sekä toimia yhtenä Mehtimäen alueen ”aulapalveluna”.
Kaavaratkaisun myötä Mehtimäen aluekokonaisuus täydentyy ja kehittyy suunnitelmien ja strategioiden mukaisesti. Suunnitteluratkaisu on sitä ohjaavien suunnitelmien mukainen. Luonnosvaiheen jälkeen tehdään valinta lopullisesta kaavaratkaisusta ja ratkaisuun tehdään tarvittavat muutokset.
Valmistelija: kaavoitusarkkitehti
Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää
asettaa edellä selostetun Mehtimäen uimahallin asemakaavan muutoksen luonnokset (Ve1 ja Ve2) julkisesti nähtäville ja pyytää tarvittavat lausunnot.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Antti Saarelaisen ja Minna Kääriäisen vastaesitykset raukesivat kannattamattomina.
Kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.